Vammaisten palvelut ja tukitoimet

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Asunnon muutostöitä ovat henkilön vakituiseen asuntoon suoritettavat, vamman tai sairauden kannalta välttämättömät rakennustyöt kuten esim.

• ovien leventäminen
• luiskan rakentaminen
• valaistusmuutostyö

Vammaispalveluasetuksen 12 §:n mukaan korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat

• nostolaitteet
• hälytyslaitteet
• vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada korvausta sellaisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksiin, joita hän tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä tai henkilökohtaisessa jokapäiväisessä suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvaukset koneista ja laitteista ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisia. Korvaus on yleensä puolet hankintahinnasta.

Kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla turvataan vaikeimmin vammaisille henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille kansalaisille.

Vammaispalveluasetuksen 4 §:n mukaan kuljetuspalveluihin ja niihin liittyvine saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka liittyvät

• työssä käymiseen
• opiskeluun
• asioimiseen
• yhteiskunnallisen osallistumiseen
• virkistykseen

Vammaispalveluasetuksen 5 §:n mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaista apua järjestetään henkilölle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti.

Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella:

• päivittäisissä toimissa
• työssä ja opiskelussa
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Henkilökohtaisen avun järjestämisen edellytyksenä on, että vaikeavammainen henkilö pystyy itse määrittelemään tarvitsemansa henkilökohtaisen avun sisällön ja toteuttamistavan. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällaista hoivaa, hoitoa ja valvontaa, jota laissa tarkoitetaan, on ainakin sellainen hoito ja huolenpito, jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai sellainen hoito ja huolenpito, jota on annettavissa henkilön vammaisuudesta tai sairaudesta riippumatta, esimerkiksi ns. perushoito.

Palveluseteli on vaihtoehtoinen henkilökohtaisen avun järjestämistapa.

Palveluseteliesite

Palvelusetelin sääntökirja

Hakemus palveluntuottajaksi 2020

Palveluasuminen

Vammaispalvelulain mukaan kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle palveluasumisen, kun henkilö tarvitsee runsaasti apua selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista, mutta ei kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Asunnon lisäksi asukas voi tarvita erilaisia yksilöllisiä palveluita asumisensa tueksi, kuten koti- ja ateriapalvelun.

Palveluasumista voidaan järjestää esimerkiksi palvelutaloissa, mutta palveluasuminen voidaan järjestää myös kotiin riittävien tukipalveluiden ja asunnon muutostöiden avulla.

Wiitalinna

Wiitalinnassa on erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Wiitalinnassa sijaitsee kaksi ryhmäkotia ja erillisiä asuntoja, joihin tuotetaan tarvittava yksilöllinen tuki. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, joihin haetaan asumispalveluiden tavoin SAS-työryhmän kautta.

Wiitalinna

Kehitysvammahuollon palvelut

Ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­lut jär­jes­tää ja tuot­taa ke­hi­tys­vam­ma­lain mu­kai­sia pal­ve­lu­ja. Ke­hi­tys­vam­ma­lain mu­kai­sia pal­ve­lu­ja jär­jes­te­tään sil­loin, kun ke­hi­tys­vam­mai­nen hen­ki­lö ei saa riit­tä­viä ja hä­nel­le so­pi­via pal­ve­lu­ja mui­den la­kien no­jal­la. Ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­luis­sa tue­taan ke­hi­tys­vam­mai­sia hen­ki­löi­tä ja hei­dän per­hei­tään elä­män eri vai­heis­sa.

Perhehoito

Perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimuksen perusteella. Perhehoidolla tarkoitetaan oman kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevan henkilön hoitamista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä. Perhehoito voidaan järjestää myös hoidettavan kotona. Perhehoitoa antaa perhehoitaja. Viitasaari on mukana maakunnallisessa perhehoidon koordinoinnissa.

Perhehoidon maakunnallinen koordinointi Facebookissa

Perhehoitoliitto