Viitasaari-info - Viitasaari

Viitasaari – vetovoimaa valtateiden varrella

Viitasaaren vaakunassa on seitsemän muikkua punaisella pohjalla. Vaakunasta ja muista visuaalisista tunnuksista tietoa on omalla sivullaan.

Sijainti: Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa
Naapurikunnat: Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Keitele, Vesanto ja Äänekosken kaupunki.
Etäisyys km:
Jyväskylä 100, Kuopio 120, Oulu 242, Vaasa 235, Tampere 246 ja Helsinki 366

Juuri Viitasaarella risteävät Lissabonista Hammerfestiin kulkeva nelostie (E75) ja Atlantin rannalta Mo I Ranasta Petroskoihin ulottuva Sininen tie (kantatie 77).

Pinta-ala: 1 589 km²
Järviä ja lampia: 335 kpl, koskia 10 kpl
Suurin järvi Keitele
Pinta-alasta vesialuetta: 339 km²
Metsiä noin 109 000 ha
Peltoa noin 5 600 ha

Viitasaari on kulttuuri- ja luontokaupunki

Viitasaaren kunnallishallinto on perustettu pitäjänkokouksessa 16.3.1868. Viitasaaresta tuli kaupunki vuoden 1996 alkaessa.

Historiallista kulttuuria henkii muisto maan ensimmäisestä maaseutuoppikoulusta ja Suomen historian isän Henrik Gabriel Porthanin synnyinpaikasta. Luonto ja luovuus ovat kulkeneet Viitasaarella aina käsi kädessä. Joka kesä kansainväliset huippumuusikot saapuvat esiintymään Viitasaaren Musiikin aikaan. Viitasaarelta löytyy omasta takaa kymmenittäin kevyen musiikin ammattilaisia ja esiintyviä taiteilijoita, jotka kiertävät Suomen esiintymislavoja.

Jo Viitasaaren vaakunan aihe viittaa sisävesikalastuksen muinaiseen merkitykseen alueella ja nykypäivänä kaupunkikuvaa värittävät muikunpyynnin ohella lukuisat uistelu-, onginta- ja pilkkikisat, jopa SM-tason kisoja järjestetään. Myös kirjailija Juhani Aho jäi lohisaaliidensa myötä koukkuun Huopanankoskelle. Huopanankoski on yksi maamme tunnetuimmista taimenkoskista.

Asukkaita 31.12.2020: 6 097