Valtio ja kunnat toimivat edustuksellisen demokratian pohjalta. Kansalaiset valitsevat vapaissa vaaleissa edustajansa eduskuntaan, Euroopan parlamenttiin ja kunnallisiin päätöselimiin.
Jokainen yli 18-vuotias on oikeutettu vaikuttamaan omalta osaltaan päätöksentekoon äänestämällä valtakunnallisissa ja paikallisissa vaaleissa. Äänestämisen lisäksi voi vaikuttaa mm. seuraamalla päätöksentekoa ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset säännönmukaiset vaalit:
• Aluevaalit 23.1.2022, jotka toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla.
• Eduskuntavaalit joka neljäs vuosi ( seuraava 2.4.2023). Eduskuntavaaleilla valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa kolmeentoista maakuntien mukaan muodostettuun vaalipiiriin, joista valitaan edustajia vaalipiirin asukaslukuun suhteutettu määrä.
• Presidentinvaali joka kuudes vuosi ( seuraava 28.1.2024). Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.
• Europarlamenttivaalit joka viides vuosi (seuraava 9.6. 2024). Europarlamenttivaaleissa valitaan europarlamenttiin Suomesta europarlamentaarikkoja, eli meppejä. Koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin.
- Kuntavaalit joka neljäs vuosi (seuraavaksi 13.4.2025) Kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kuntalain (410/2015) 16 §:n mukaan valtuutettuja on kuitenkin 5001 – 20 000 asukkaan kunnassa valittava vähintään 27.
Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä.
Katso lisää www.vaalit.fi.
