Valtio ja kunnat toimivat edustuksellisen demokratian pohjalta. Kansalaiset valitsevat vapaissa vaaleissa edustajansa eduskuntaan, aluevaltuustoon, Euroopan parlamenttiin ja kunnallisiin päätöselimiin.
Jokainen yli 18-vuotias on oikeutettu vaikuttamaan omalta osaltaan päätöksentekoon äänestämällä valtakunnallisissa ja paikallisissa vaaleissa. Äänestämisen lisäksi voi vaikuttaa mm. seuraamalla päätöksentekoa ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset säännönmukaiset vaalit:
• Eduskuntavaalit joka neljäs vuosi ( seuraava 2.4.2023). Eduskuntavaaleilla valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa kolmeentoista maakuntien mukaan muodostettuun vaalipiiriin, joista valitaan edustajia vaalipiirin asukaslukuun suhteutettu määrä.
• Presidentinvaali joka kuudes vuosi ( seuraava 28.1.2024). Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.
• Europarlamenttivaalit joka viides vuosi (seuraava 9.6. 2024). Europarlamenttivaaleissa valitaan europarlamenttiin Suomesta europarlamentaarikkoja, eli meppejä. Koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin.
• Kuntavaalit joka neljäs vuosi (seuraavaksi 13.4.2025) Kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kuntalain (410/2015) 16 §:n mukaan valtuutettuja on kuitenkin 5001 – 20 000 asukkaan kunnassa valittava vähintään 27.
• Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitettiin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla.
Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä.
Katso lisää www.vaalit.fi.
