Valtio ja kunnat toimivat edustuksellisen demokratian pohjalta. Kansalaiset valitsevat vapaissa vaaleissa edustajansa eduskuntaan, aluevaltuustoon, Euroopan parlamenttiin ja kunnallisiin päätöselimiin.
Jokainen yli 18-vuotias on oikeutettu vaikuttamaan omalta osaltaan päätöksentekoon äänestämällä valtakunnallisissa ja paikallisissa vaaleissa. Äänestämisen lisäksi voi vaikuttaa mm. seuraamalla päätöksentekoa ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset säännönmukaiset vaalit:
• Presidentinvaali joka kuudes vuosi (seuraava 27.1.2030). Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.
• Europarlamenttivaalit joka viides vuosi (seuraava 10.6.2029). Europarlamenttivaaleissa valitaan europarlamenttiin Suomesta europarlamentaarikkoja, eli meppejä. Koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin.
• Alue- ja kuntavaalit joka neljäs vuosi (seuraavaksi 15.4.2029). Vuodesta 2025 lähtien aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla.
Kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kuntalain (410/2015) 16 §:n mukaan valtuutettuja on kuitenkin 5001 – 20 000 asukkaan kunnassa valittava vähintään 27.
• Eduskuntavaalit joka neljäs vuosi (seuraava 18.4.2027). Eduskuntavaaleilla valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa kolmeentoista maakuntien mukaan muodostettuun vaalipiiriin, joista valitaan edustajia vaalipiirin asukaslukuun suhteutettu määrä.
Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä.
Katso lisää www.vaalit.fi.
