Viitasaaren uudisasukkaiden pääosan muodostivat savolaiset. Vain harvoja hämäläisiä asettui pysyvästi tänne entisille eräalueilleen. Vuosisatojen kuluessa ovat muuttoliikkeet tuoneet alueelle ihmisiä muistakin heimoista. Kuitenkin Viitasaaren murteessa on vielä tänäänkin havaittavissa savolaisuus.
Hallinnollisesti Viitasaaren seutu kuului vuonna 1560 perustettuun Rautalammin pitäjään. Rautalammin emäseurakunta oli valtavan laaja. Kirkkomatkat olivat pitkät ja hankalat Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kulmilta. Kun silloin seurakuntalaiset kulkivat Rautalammin kirkkoon, heidän tienviittanaan oli Keiteleen saaressa oleva Rautalammille päin kääntynyt petäjä. Saarta kutsuttiin Viittasaareksi tai Viittasaloksi, myöhemmin Viitasaareksi (usein puhutaan Vanhasta Kirkkosaaresta).Pitkien etäisyyksien takia saatiin ensimmäinen kirkko tai paremminkin rukoushuone Viitasaareen noin vuonna 1600. Viitasaaren kappeli tuli omaksi pitäjäksi 1635.
Suomen historiankirjoituksen isä Henrik Gabriel Porthan syntyi 8.11.1739 Viitasaarella. Henrik Gabriel Porthan edusti Turun akatemian kustavilaisella kukoistuskaudella monipuolista polyhistoriallista oppineisuusihannetta ja kehitti aktiivisella hankintapolitiikalla akatemian kirjastotointa uudenaikaiseen suuntaan. Porthan syventyi myös kansanrunouteen sekä asiakirjalliseen muinaishistoriaan laajoissa väitöskirjasarjoissa, millä hän ansaitsi Suomen historiankirjoituksen isän nimen.
Lisätietoa Viitasaaren historiasta Viitasaari-Seuran sivuilta
