Kuntapäättäjien ja asukkaiden ääni kuuluviin kunnan ilmastotyössä 

Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on kevään ja alkukesän aikana järjestetty valtuustojen iltakouluja ja kaikille avoimia ilmastotyöryhmien tapaamisia. Tarkoituksena on aktivoida kuntien asukkaat, järjestöjen ja yhdistysten edustajat sekä kuntapäättäjät miettimään, mitä oman kunnan ilmastosuunnitelmaan sisällytetään ja mikä oma rooli on kunnan ilmastotyössä. tien asukkaat, järjestöjen ja yhdistysten edustajat sekä kuntapäättäjät miettimään, mitä oman kunnan ilmastosuunnitelmaan sisällytetään ja mikä oma rooli on kunnan ilmastotyössä.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hankkeessa laaditaan kaikille kahdeksalle kunnalle niiden ominaispiirteet huomioiva ilmastosuunnitelma, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Kunnanvaltuustojen on määrä hyväksyä suunnitelmat kevään 2025 aikana. Kuntapäättäjillä onkin merkittävä rooli ilmastosuunnitelman valmistelussa ja päästövähennystavoitteen asettamisessa. Sidosryhmien osallistaminen on ylipäätään tärkeässä roolissa kuntien ilmastotyössä, koska noin 90 % kunnan maantieteellisen alueen päästöistä tulee muusta kuin kuntaorganisaation suorasta toiminnasta. 

Kuntapäätäjien iltakoulut

Valtuustojen iltakoulujen työpajaosuudessa koottiin teemoja ja tavoitteita, joita kuntapäättäjien mielestä pitäisi nostaa ilmastosuunnitelmaan. Eniten esiin nousivat energiatehokkuuteen ja energiansäästämiseen liittyvät toimenpiteet kunnassa, mikä onkin loogista – näillä toimilla saavutetaan hyvin usein myös taloudellisia etuja ja suurin osa jo tehdyistä ilmastotyön toimenpiteistä on keskittynyt juuri energiapuoleen. Keskustelua herättivät etenkin myös jätehuoltoon liittyvät asiat, liikenne ja liikkuminen sekä luontoarvot ja luonnonsuojelu.  

Työpajassa käytiin myös läpi kunnan heikkouksia ja vahvuuksia, jotka saattavat hankaloittaa tai edesauttaa ilmastotyötä. Kuntapäättäjien esiin nostamat näkökulmat olivat hyvin tyypillisiä maaseutukunnille. Julkisen liikenteen puuttuminen, heikko taloustilanne, väestön ikärakenne sekä harva asutus ja pitkät välimatkat nähtiin haasteina useimmissa kunnissa. Maaseudun vahvuuksina pidettiin lähiruokaa, puhdasta luontoa sekä uusiutuvan energian ja biokaasun tuotantoon liittyvää potentiaalia.  

Asukkaiden osallistaminen

Asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä kunnan ilmastotyöstä on kartoitettu kevään aikana sähköisen kyselyn avulla sekä perustamalla kuntiin kaikille avoimet ilmastotyöryhmät. Näiden ryhmien tapaamisissa on tarkoitus miettiä asukkaan roolia kunnan ilmastotyössä ja sitä, kuinka kuntaorganisaatio voisi mahdollistaa kestävää elämäntapaa omassa kunnassa. Samalla voidaan lisätä kuntalaisten tietämystä kestävän elämäntavan ratkaisuista, joilla kuka tahansa voi vähentää omaa hiilijalanjälkeään. 

Ilmastotyöryhmien osallistujamäärät jäivät melko pieniksi, mutta aiheesta kiinnostuneita ja motivoituneita asukkaita löytyi kuitenkin suurimmasta osasta kunnista ja tapaamisissa käyty keskustelu oli innokasta. Kaikilla ilmastotyöryhmien tapaamisiin osallistuneilla oli selkeä henkilökohtainen motivaatio kestävän elämäntavan edistämiseen ja päällimmäisenä toiveena oli päästä konkreettisesti vaikuttamaan oman kunnan ilmastotyöhön ja ilmastosuunnitelman valmisteluun. Osallistujat toivoivat avointa vuorovaikutusta kuntapäättäjien ja kunnan henkilöstön kanssa, joten ilmastotyöryhmien toimintaa pyritään muokkaamaan tähän suuntaan syksyllä seuraavien tapaamisten osalta. 

Loppuvuoden aikana kokoamme kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmaan tulevat toimenpiteet kuntien henkilöstön ja konserniyhtiöiden kanssa. Varsinaiset ilmastosuunnitelmat valmistuvat vuodenvaihteeseen mennessä ja kunnanvaltuustojen tulee hyväksyä ne toukokuun loppuun 2025 mennessä.  

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke on saanut täyden rahoituksen ympäristöministeriöltä. Hankealueena on Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit. Hankkeen etenemistä voit seurata täältä!