Säpe-hanke

Opetushallituksen rahoittama sävellyspedagogiikan kehittämishanke Viitasaaren alueen ja Jokilaaksojen musiikkiopistoissa

Hanke jakautui kahteen osaan, musiikkiopiston sävellyspedagogiikan kehittämiseen sekä sävellysleirin pilotointiin. Musiikkiopiston kouluttajina toimivat säveltäjät Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen Jokilaaksojen musiikkiopistosta. Sävellysleirin opettajina olivat Markku Klami, Minna Leinonen sekä Tapio Lappalainen (Suomen Säveltäjät ry). Sävellysleirin muusikoina olivat Hanna Kinnunen (huilu), Iida-Vilhelmiina Sinivalo (sello) ja Johanna Tilus (piano). Tapio Lappalainen vastasi opetuksen lisäksi live-elektroniikasta. Hanketta koordinoi Johannes Lintunen Viitasaaren alueen musiikkiopistosta.

Viitasaaren alueen musiikkiopisto

Musiikkiopiston opettajat saivat koulutusta sävellystöiden ohjaamisesta sekä työkaluja oppilaiden luovan toiminnan kehittämiseen. Hankkeen myötä järjestettiin kaksi sävellyskonserttia joulukuussa 2021 sekä toukokuussa 2022. Hankkeeseen osallistui suuri osa musiikkiopiston oppilaita ryhmätuntien kautta: kappaleita sävellettiin niin muha-, muskari- kuin bändiryhmissäkin. Sävellys opetusmetodina jäi ainakin osalle opettajista oppituntien työkalupakkiin. Opettajat saivat vapaasti valita, miten ja minkälaajuisena he sävellysasioita oppitunneilla toivat esiin. Halukkaat oppilaat saivat myös yksilöopetusta kouluttajilta. Suurimalle osalle oppilaista oli ensimmäinen kerta, kun heidän sävellyksiään esitettiin julkisesti. Esimerkiksi muskarisävellykset toteutettiin videoina, jolloin niitä voitiin äänittää pienemmissä pätkissä. Lisäksi videoitiin myös kappaleiden tekoprosessia. Osa varsinkin 15-18-vuotiaista oppilaista innostui tekemään kappaleita enemmänkin, liittymään Teostoon ja julkaisemaan kappaleita mm. Spotifyssa.

Ennen sävellysleiriä molempien musiikkiopistojen oppilaiden sävellyksiä kuultiin myös Musiikin ajan 40-v. juhlaseminaarissa, jossa paikalla oli mm. opetus- ja kulttuuriministeri sekä maamme eturivin säveltäjiä.

Vaikka sävellystä voidaan tuoda ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan pitääkin tuoda mukaan opetukseen, todettiin hankkeen aikana, että sävellys oppiaineena olisi syytä nähdä kuitenkin yhtenä instrumenttina musiikkiopiston opetustarjonnassa. Oppilaat, joilla sävellys voisi olla pää- tai sivuaineena, ovat rinnastettavissa muiden vähän harvinaisempien instrumenttiopiskelijoiden joukkoon. Sävellystä, kuten näitä muitakin harvinaisempia instrumentteja, pitäisi olla opettamassa pätevä opettaja. Sen sijaan sävellystöiden ohjaukseen kannustetaan kaikkia opistojen opettajia, ja juuri tällaisten hankkeiden ja koulutusten kautta opettajat saavat täydennyskoulutusta säveltämisen ohjaukseen ja käyttöön opetuksessa.

Jokilaaksojen musiikkiopisto

JMO:ssa sävellysopetus on jo huomattavasti pidemmällä kuin monissa muissa Suomen musiikkioppilaitoksissa. Hankkeen myötä JMO:n sävellysoppilaat verkostoituivat muualla Suomessa asuvien sävellystä harrastavien musiikkiopistolaisten kanssa. Arvokkaana koettiin vertaistuen saaminen toisilta sävellysoppilailta, uusien kavereiden löytyminen, eri ikäisten sävellysoppilaiden kohtaaminen, sävellysoppilaiden soitintuntemuksen kehittäminen soitintyöpajojen avulla. Oppilaille tuli mahdollisuus päästä näkemään, mitä toiset sävellysoppilaat tekevät ja sitä kautta lisätä ymmärrystä, miten eri tavoin voi säveltää.

Hanke mahdollisti myös uuden musiikkiteknologisen laitteiston hankinnan, jota käytetään osana JMO:n sävellysopetusta tulevina vuosina. Laitteisto koostuu oktofonisesta kuuntelujärjestelmästä missä kahdeksan kaiutinta sijoitetaan ympyrän muotoon, yksi jokaiseen ilmansuuntaan. Yleisö istuu ympyrän sisällä. Musiikin säveltäminen suoraan ja ensisijaisesti tallenteeksi on osa todellisuutemme digitalisoitumista, ja tämä oli nähtävissä myös hankkeen opiskelijoiden teoksissa. Sävellettäessä akusmaattista musiikkia oktofoniselle kuuntelujärjestelmälle, säveltäjälle tulee yksi sävellettävä musiikillinen parametri lisää, “suunta”.

JMO:n muha-kollegion (8 opettajaa) kokouksissa on jaettu tietoa erilaisista mahdollisuuksista, tavoista ja toimintamalleista hyödyntää säveltämistä ja improvisointia osana musiikin hahmotustaitojen opetusta. JMO:n opettajille järjestettiin myös koulutus ”Miten tehdään parempaa digitaalista äänenlaatua” oppilaiden sävellys- ja improvisaatiotöiden tallentamista varten.

Sävellysleiri

Sävellysleirin ajatuksena oli tarjota taiteen perusopetuksen oppilaille ainutlaatuinen kokemus säveltämisestä muusikoiden kanssa, ohjaajina sävellyspedagogiikan huippuosaajat. Oppilaiden sävellystyöt rajattiin kokoonpanolle huilu, sello, piano ja live-elektroniikka. Oppilaat saivat säveltää yhdelle tai useammalle näistä instrumenteista. Alun perin tarkoitus oli, että oppilaiden sävellystyöt valmistuisivat kevään aikana ja niitä hiottaisiin sävellysleirillä, jonka lopuksi ne esitettäisiin osana Musiikin ajan ohjelmaa. Tällainen lähestymistapahan on perinteisesti käytössä esim. ammattiopiskelijoille suunnatuilla sävellyskursseilla. Tavallisilla musiikkileireillä tämä mestarikurssityylinen (opettaja-oppilas) vaihtoehto on varmasti toimivin tapa järjestää sävellysopetusta, ja mahdollisuuksien mukaan leirillä työstettyjä kappaleita voidaan myös leirin päätteeksi esittää.

Hankkeen aikana huomattiin, että tämä ei välttämättä ole toimivin tapa lasten ja nuorten sävellysleirin toimintamalliksi. Sävellysprosessi on oppilaasta ja kappaleesta riippuen usein varsin pitkä: yhtenä tärkeimpänä asiana pidettiinkin sitä, että leirin ajankohta sekä kokoonpano, jolle sävellykset tehdään ovat hyvissä ajoin tiedossa. Tämä tarkoittaa, että markkinointi pitäisi aloittaa syksyllä aivan lukuvuoden alussa, jolloin sävellyksiä voidaan tehdä lukuvuoden aikana sävellystunneilla tai muilla tunneilla. Tiedotusta olisi syytä tehdä musiikkiopistojen/SML:n tai esimerkiksi FISMEn musiikkikasvatuspäivien kanssa yhteistyössä.

Keväällä 2022 pidettiin muusikoiden soitinesittelyt verkkotapaamisena Zoomissa. Tämä oli erittäin toimiva tapa saada oppilaille tietoa soitinten erilaisista soittotavoista sekä mahdollisuuksista nykymusiikin kontekstissa. Soitinesittelyjen runkoa suunniteltiin sävellysopettajien kanssa etukäteen. Opettajat olivat mukana näissä soitinesittelyissä johdattelemassa tarvittaessa keskustelua. Täytyy huomata, että oppilaat tapasivat verkon välityksellä ensimmäistä kertaa, ja usein tällaisessa keskustelunomaisessa esittelytilaisuudessa ei välttämättä uskalleta esittää kysymyksiä. Siksi opettajien tai jonkun muun on tärkeää johtaa keskustelua oikeaan suuntaan. Tällaiset soitinesittelyt kannattaa olla varsin pian alkusyksystä sävellysprosessin aloittamiseksi ja ideoiden saamiseksi. Jos mahdollisuuksia on, voisi ehkä olla järkevää pitää toinen esittely keväällä, jolloin oppilailla voisi olla jo jotain materiaalia mitä muusikot voisivat kokeilla.

Koska keväällä kävi selväksi, että sävellykset tuskin valmistuvat leirin loppuun mennessä, päätettiin loppukonsertti perua ja miettiä muita vaihtoehtoja. Leirin lopuksi pidettiin loppukatselmus, jossa muusikot esittivät kappaleet sellaisina kun ne sillä hetkellä olivat. Sävellysleirin loppukonsertti saatiin järjestettyä Pohjois-Suomen nykymusiikkijuhlien, Uuden Musiikin Lokakuun, yhteyteen Ouluun lokakuussa 2022. Tämä olikin varsin toimiva ratkaisu: keskeneräiset kappaleet saatiin vielä hiottua valmiiksi musiikkiopistojen syksyn ensimmäisillä sävellystunneilla. Koska samoja leirillä olleita muusikoita ei aikataulusyistä saatu esittämään kappaleita, herätti tämä kysymyksiä siitä ehtivätkö muusikot harjoitella heille tuntemattomia kappaleita valmiiksi. Ideaali tilanne olisi, että leirillä olevat muusikot varattaisiin sekä soitinesittelyyn, leiriin että loppukonserttiin. Koska leiriä pilotoitiin, ei loppukonsertin siirtymiseen osattu varautua etukäteen.

Sävellysleirin toteuttamisesta

Leiri oli nyt torstaista sunnuntaihin: tähän toivottiin pidennystä kaikilta osapuolilta. Musiikkipitoisen ohjelman lisäksi toivottiin enemmän vapaa-aikaa, jolloin ehtisi säveltää ja kokeilla leirillä opittuja asioita. Lisäksi toivottiin erilaista ohjelmaa ryhmäytymistä ja tutustumista varten.

Sävellysleirin opetuspäivät koostuivat oppilaiden yksityistunneista, pari-/pienryhmätunneista muusikoiden kanssa sekä musiikkiteknologian tunneista klo 9-16 välillä. Lisäksi järjestettiin kaikille yhteinen luentosessio keskellä päivää. Opetuspäivän jälkeen ohjelmaan kuului Musiikin ajan konsertteja, joihin oppilailla oli vapaa pääsy. Oppilailla oli mahdollisuus osallistua kahdeksaan Musiikin ajan konserttiin leirin aikana. Monille oppilaille tämä oli ensimmäinen kerta, kun he kuulivat modernia musiikkia erilaisilla kokoonpanoilla. Tällaista ”oheisohjelmaa” pidettiin mielenkiintoisena, ajatuksia herättävänä ja virikkeitä antavana. Konserttikokemukset laajensivat oppilaiden käsityksiä siitä, millaista musiikki voi olla. Konsertit voivat olla myös kuuntelijalle vaativia – osa oppilaista kertoikin että päivät olivat välillä rankkoja oppitunteineen ja konsertteineen.

Majoitustiloissa tulisi olla soittimia säveltämistä varten: käytännössä jokaiselle oppilaalle tulisi olla vähintään 5-oktaavinen kosketinsoitin, jonka saa yhdistettyä myös tietokoneeseen sekä kuulokkeet. Myös akustisia pianoja toivottiin, mutta niiden tuominen majoitustiloihin on haastavaa. Leirillä oli myös kitaroita ja muita soittimia.

Leirin opetustiloiksi tarvittiin kolme erillistä tilaa: yksi sävellystunteja varten, jossa oli varusteluina sähköpiano, PA, tulostin/kopiokone, valkotaulu ja videotykki. Toinen tila oli varattu oppitunteihin muusikoiden sekä ryhmäluentoihin kanssa. Tässä tilassa oli mm. koskettimia, PA, flyygeli, videotykki, tulostin/kopiokone. Kolmannessa luokassa oli musiikkiteknologian tunnit. Varusteluna oli mm. kannettavat tietokoneet, midikoskettimet, muita koskettimia, PA + oktofoninen kuuntelujärjestelmä sekä muita musiikkiteknologiatarvikkeita. Lisäksi opetustilojen yhteydessä oli neljäs luokka, jota sai käyttää vapaasti omaan työhön. Luokassa oli piano, PA, koskettimia, kuulokkeita ja suurempi kopiokone/tulostin.

Sävellysleiri kokemuksena

Kaikki palautekyselyyn vastanneet oppilaat olivat sitä mieltä, että leiri oli hieno kokemus ja he voisivat osallistua uudestaan, jos tällainen leiri vielä järjestetään. Kaikista parhaimpana asiana koettiin yhteistyö muusikoiden kanssa. Muusikoiden mukaan tässä työssä päästiinkin varsin syvälle sävellysprosessiin, jopa syvemmälle kuin usein korkeakouluopiskelijoiden kanssa järjestetyillä kursseilla päästään. Leiri oli kaikille, niin oppilaille, muusikoille kuin opettajillekin positiivinen kokemus.

Sävellysleirin tulevaisuus

Kaikkien osallisten kanssa oli vahva näkemys siitä, että tällaiselle leirille on kysyntää ja tällainen leiri Suomesta puuttuu. Leirin jatko riippunee kuitenkin täysin rahoituksesta. On selvää, että kuluja ei saada katettua oppilaiden leirimaksuilla. Periaatteessa yhtä oppilasta opetti nyt kolme opettajaa ja kolme muusikkoa. Leirille ei myöskään voi ottaa kovin paljon oppilaita ajankäytön ja muusikoiden jaksamisen takia, tai sitten jokainen oppilas ei voi saada joka päivä opetussessiota muusikoiden kanssa. Palautteen perusteella tällainen leiri on hyvä järjestää jonkun nykymusiikkifestivaalin yhteydessä, jolloin mahdollisuudet ovat jo festivaalien vähyyden takia varsin rajatut. Yhteistyötä Musiikin aika -festivaalin kanssa toivottiin, ja Musiikin ajan kanssa käydyissä keskusteluissa leiriä suunnitellaan osaksi festivaalia kesällä 2024. Leirin järjestämisessä nähtiin suureksi voimavaraksi musiikkiopiston/-opistojen sekä Viitasaaren kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö. Ehkä jatkossa musiikkiopiston palkkalistoilla oleva henkilö voisi hoitaa leirihanketta osana toimenkuvaansa tai hankkeen käytännön järjestelyjä voitaisiin jyvittää myös kaupungin jollekin muulle hanketyöntekijälle.