Viitasaarella vaikuttaneista kuvataiteilijoista merkittävin on Wilho Sjöström (1873-1944). Sjöström oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita, professori ja taide-elämän vaikuttaja. Hän vietti pitkiä aikoja Viitasaarella vuosien 1902 ja 1944 välisenä aikana ja kiersi maalaamassa Laukaassa, Korpilahdella, Keuruulla, Saarijärvellä ja Suolahdessa.
Tänä vuonna Sjöströmin syntymästä tulee 150 vuotta ja sen kunniaksi häneen ja hänen teoksiinsa pääsee tutustumaan eri tavoin. Jyväskylän taidemuseossa järjestetään näyttely hänen taiteestaan 14.10.2023-4.2.2024. Lisäksi taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto järjestävät kaikille avoimen luennon ”Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat” torstaina 19. lokakuuta klo 16.30. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä.
Sjöströmin Viitasaari-aiheisten maalausten määrä on mittava ja niistä on kymmenisen teosta esillä näyttelyssä. Valtionpalkinnolla palkittu ”Pilvinen päivä” on maalattu Kymönkoskella. Sjöström vaikutti paikkakunnalla myös muuten, hän oli muun muassa osakkaana tiilitehtaassa.
Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat
To 19.10. klo 16.30–17.30
FT Heikki Hanka
Jyväskylän kansalaisopisto, luentosali 1
Vapaudenkatu 39-41
Luentoa voit seurata myös etäyhteydellä (Zoom) osoitteessa https://urly.fi/3a6V
Professori Heikki Hanka on perehtynyt Wilho Sjöströmin tuotantoon ja esittelee yhden näyttelyssäkin esillä olevan teoksen, Tenniksenpelaajat, tarinan. Teoksen kautta avautuu mielenkiintoinen näkymä taidehistorialliseen tutkimukseen. Professori Heikki Hanka toimii Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksen johtajana Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän taidemuseon ja kansalaisopiston yhteistyössä järjestämälle luennolle on vapaa pääsy.
Wilho Sjöström – Syksystä kesään
14.10.2023–4.2.2024
Syksystä kesään -näyttely esittelee Sjöströmin teoksia keskisuomalaisista taidekokoelmista.
Näyttelyssä nousevat esiin Sjöströmin keskeiset aiheet, taidokkaat muotokuvat sekä luonnon näkymät. Suuri osa teoksissa kuvatuista paikoista sijoittuu Keski-Suomeen.
Sjöström tunnetaan tuotteliaana muotokuva- ja maisemamaalarina. Suomen talvinen ja kesäinen luonto ja varsinkin vesi kiehtoivat taiteilijaa ja häntä kutsuttiinkin aikanaan virtaavan veden runoilijaksi. Maisemiin Sjöström valitsi mieluiten sisäsuomalaisen joki- tai järvenranta-aiheen, jonka melankolinen tunnelma välittyi pilvisen taivaan suodattaman valon läpi. Juuri pilvisen päivän kuvaajana taiteilija saavutti ensi kerran laajempaa huomiota. Tummasävyisten maalausten rinnalla Sjöströmin tuotannossa kulkee myös koloristisempi ja maalauksellisempi linja, johon antoivat virikkeitä matkat Etelä-Ranskaan ja Italiaan.
Taiteilijoita koetelleiden vaikeiden taloudellisten aikojen yli Sjöström selvisi lukuisten muotokuvatilausten ansiosta. Hän oli aikanaan yksi luotetuimmista muotokuvamaalareista ja ikuisti yliopisto- ja kulttuurielämän tärkeimpiä vaikuttajia. Vapaammat henkilökuvat esittävät usein ihmisiä askareissaan. Vankan teknisen taitonsa ansioista hän onnistui saamaan vaivattomasti esiin mallin luonteenomaiset piirteet.
Harvat taiteilijat ovat saaneet nauttia elinaikanaan sellaista suosiota, joka tuli Sjöströmin osalle. Laajan yleisön piirissä Sjöströmin taide sai vankkumattoman kannatuksen teoreettisuutta ja kokeellisuutta välttävän luonteensa vuoksi. Lukuisten luottamustoimiensa ansiosta Wilho Sjöström oli Suomen taide-elämässä keskeinen vaikuttaja 1920-luvun puolivälistä lähtien. Hänet tunnetaan 1800-luvun lopun maisema- ja muotokuvataiteen ihanteiden vaalijana ja oman aikakautensa taidemaun tulkkina.
Wilho Sjöström 1873–1944
Wilho Sjöström syntyi Iisalmessa 1873 virkamiesperheeseen. Kouluaikoina Sjöström teki maalausretkiä Savonlinnan seudulle saksan ja ranskan kielen lehtorina toimineen Robert Lindgrénin kanssa, joka opasti nuorta oppilastaan katselemaan luontoa maisemamaalarin tavoin. Nämä retket antoivat sysäyksen Sjöströmin tulevalle uralle.
Sjöström opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuoteen 1893, minkä jälkeen hän jatkoi opintoja Akseli Gallen-Kallelan yksityisoppilaana. Kuuluisassa Académie Julianissa Pariisissa hän opiskeli vuosina 1894–1897. Sjöström täydensi opintojaan lisäksi Kööpenhaminan Statens Studieskolorissa ja Firenzessä Scuola del Nudossa.
Ensi kerran Wilho Sjöströmin teksia oli esillä Pariisin kevätsalongissa vuonna 1897. Kotimaisissa yhteisnäyttelyissä hän esiintyi heti seuraavasta keväästä lähtien saavuttaen vähitellen asemaa naturalistisena ulkoilmamaalarina, muotokuvaajana ja kansanelämää kuvaavien henkilösommitelmien tekijänä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Sjöström piti vuonna 1909. Elinaikanaan hän osallistui lukuisiin Suomen taiteen näyttelyihin ulkomailla. Hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa museokokoelmissa. Hänelle myönnettiin useita kunniamerkkejä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja vuonna 1932 Sjöström sai professorin arvonimen.
Näyttelystä, luennosta ja Sjöströmistä on tietoa Jyväskylän taidemuseon verkkosivuilla.
