Haapaniemen koululle tehdään OmaPenkki – TaidePenkki syntyy luokkien 7-9 oppilaiden yhteistyönä

Haapaniemen luokkien 7-9 oppilaat ovat mukana toteuttamassa koulun piha-alueelle tulevaa penkkiä. Penkki sijoittuu koulun pääsisäänkäynnin vieressä olevaan kaareen ja siihen tulee kaikkiaan 14 istumapaikkaa.

Kukin oppilas suunnittelee penkin betoniseen tukipilariin oman tägin etu- ja sukunimen kirjaimista. Jokainen toteuttaa tägin itsetehdylle savi-mosaiikkipalalle. Mosaiikkipajat toteutetaan nuorisotalolla ns. musahuoneessa etupäässä välituntien aikana.

Jokaisella luokalla on penkissä oma nimikkopilari, johon kunkin luokan oppilaiden mosaiikkipalat kiinnitetään. Kullakin luokalla on myös tietty oma värikoodi, jolla luokan mosaiikkipalat lasitetaan.

OmaPenkki – TaidePenkki on osa Haapaniemen koulun piha-alueen viihtyvyyden parantamista ja vastaa oppilaiden esittämään toiveeseen istumapaikkojen lisäämisestä koulun piha-alueelle.

Hankkeessa ovat mukana Haapaniemen koulu ja luokkien 7-9 oppilaat, koulun nuorisotyön Elisa Lotvonen, yhteisötaiteilija Jaana Bombin sekä elinympäristön ja asumisen palvelualue ja Vesa Pulkkinen.

15–20-vuotias viitasaarelainen, työllistä itsesi kesäyrittäjänä – kesäyrittäjyyssetelin haku 15.4.2026 mennessä

Hei sinä 15–20-vuotias viitasaarelainen, työllistä itsesi kesäyrittäjänä – nuorten kesäyrittäjyyssetelihaku on auki!

Viitasaaren kaupunki tukee nuorten yrittäjyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä 300 € arvoisen kesäyrittäjyyssetelin turvin.

Jotta voit saada 300 euron kesäyrittäjyyssetelin

• olet 15–20-vuotias (vuonna 2006–2011 syntynyt)
• hakuhetkellä ja yritystoiminnan ajan olla viitasaarelainen (kotikunta Viitasaari)
• käyt 4H:n yrittäjyysvalmennuksen tai osoitat, että olet aiemmin käynyt kyseisen valmennuksen tai jonkun muun vastaavan yrittäjyyskurssin
• teet suunnitelman yrityksesi toiminnasta (esim. 4H:n kurssin mukainen liiketoimintasuunnitelma)
• raportoit syyskuun loppuun mennessä, miten kesän yritystoiminta meni

Panosta suunnitelmaan, sillä hakemukset arvioidaan. Jaossa on enintään kymmenen 300 € arvoista seteliä.

Kesäyrittäjyysseteli maksetaan päätöksen jälkeen, 5.6.2026 mennessä.

Kesäyrittäjyyssetelin saavan on raportoitava toiminnasta 30.9.2026 mennessä lomakkeella, joka toimitetaan setelin saaneille.

Lisätietoja yrittäjyyssetelihausta Elina Mäkinen, elina.makinen@witas.fi, 040 714 4505.

Hae yrittäjyysseteliä keskiviikkoon 15.4.2026 klo 16 mennessä.

Liiketoimintasuunnitelma tulee lähettää erikseen sähköpostitse elina.makinen@witas.fi lomakkeen lähettämisen yhteydessä.

Hae kesäyrittäjyysseteliä sähköisellä lomakkeella

Kesäyrittäjyysseteli on saajalle veronalaista tuloa, jonka Viitasaaren kaupunki ilmoittaa maksamisen jälkeen tulorekisteriin. Kesäyrittäjyyssetelin saaja on vakuutettu Viitasaaren kaupungin toimesta vastuu- sekä tapaturmavakuutuksella kesäyrittäjyyden ajalle 4.5.–31.8.2026.

Kesäyrittäjyysseteliä ei voida myöntää nuorelle, joka on työllistynyt kaupungin kesätyöhön tai työllistynyt kaupungin työnantajalle myöntämän kesätyötuen turvin. Kesäyrittäjyysseteli myönnetään ensisijaisesti niille, jotka eivät ole sitä aiemmin saaneet.

Vesistömatkailun kasvuun reagoidaan Viitasaarella – Keiteleeseen asennetaan hidastetöyssyt jäiden lähdettyä, esittelytilaisuus 1.4.2026

Viitasaaren kaupunki on tehnyt erilaisia vesistömatkailua edistäviä toimenpiteitä viime vuosien aikana Ylä-Keiteleen alueelle. Keskustassa sijaitsevaan Porthanin satamaan on tehty aiempaa suurempi ja vankempi laituri sekä uusi huoltorakennus, jossa on vessojen lisäksi keittiö, pyykkihuollon koneet, suihkut sekä jäähileasema. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuu erämaasauna Soliskaarteeseen.

Nämä toimenpiteet ovat herättäneet niin suurta kiinnostusta, että kaupunki on päättänyt kevään aikana asentaa hidastetöyssyt Keitele-järveen rajoittamaan nopeuksia veneliikenteen kasvun myötä ja varmistamaan turvallisuus kaikille liikkujille. Töyssyt päästään asentamaan jo huhtikuussa, koska kevään eteneminen on pitkällä. Hidastetöyssyjen lisäksi pikkasen paremmassa periferiassa selvitetään myös muiden tieliikenteestä tuttujen ratkaisujen soveltamista vesistöihin.

”Vaihtoehtoina ovat nousseet esiin erityisesti korotetut suojatiet SUP-lautailijoille ja melojille sekä kiertoliittymät veneliikenteen vilkkaimpiin solmukohtiin. Vesiliikennelain 49 § mukaisesti turvalaitteiden pitää täyttää tarkat kriteerit, ja asentaessa hyvä huomioida myös valaistus. Pitää myös muistaa että keinotekoisen staattisen aallon tekemiseen järviolosuhteissa ei ole valmiita RT-ohjekortteja tai muita suunnitteluohjeita”, elinympäristön ja asumisen palvelualuejohtaja Jukka Tuohimaa esittelee ja lisää:

“Jos tarkkoja ollaan, lupahan näihin turvalaitteisiin tarvitaan liikenne- ja viestintävirastolta ja vesialueen omistajalta. Rakennetaan kuitenkin ensin, ja mietitään sitten myöhemmin luvan hakua.”

Viitasaaren keskustassa Varis-, Miekka- Ja Kirkkosalmen vesialueilla on rajoitettu nopeuksia vuoden 2026 alusta alkaen 10 km/h nopeuteen Traficomin 15.5.2025 antamalla päätöksellä. Pelkkiä tiettyjen alueiden nopeusrajoituksia ei kaupungin toimesta katsottu riittäväksi, sillä laavuja ja nuotiopaikkoja on Ylä-Keiteleen alueella runsaasti, joten hidastetöyssyt ja muita ratkaisuja tarvitaan useissa kohteissa.

Kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen muistuttaa vesistöjen olevan tärkeässä roolissa paikkakunnalla.

”Upeat järvet ja kosket ovat yksi Viitasaaren vahvimmista ominaispiirteistä. Olemme monessa asiassa edelläkävijöitä, ja on hienoa, että nämä Suomen ensimmäiset vesiliikenteen hidastetöyssyt rakennetaan kaupungin toimesta.”

Viitasaaren sijainti nykyisten liikenneväylien Nelostien ja Sinisen tien risteyskohdassa on erinomainen tieliikennettä ajatellen. Vesistöt olivat ennen tieliikenteen kehitystä tärkeä kulkuväylä, joten ei ole sattumaa, että Viitasaaren keskusta on järven syleilyssä. Kaupungin keskustaan pääsee Keitele-järveen tuovien kanavien kautta esimerkiksi Päijänteeltä Jyväskylästä, Lahdesta ja jopa Kouvolasta saakka. Kanavareittien kautta Viitasaarelle pääsee myös Etelä-Konneveden kansallispuistosta ja Pohjois-Savosta.

”Koska yhteydet ovat näin hyvät, Wiitaseudun Yrityspalvelu on suunnitellut kelluvien teollisuuskiinteistöjen rakentamista. Kaupungin tytäryhtiöille on ketterä kuuden miljoonan euron kiinteistökehitysrahasto, joten toimenpiteet saadaan nopeasti käyntiin”, WYP:n toimitusjohtaja Juho Tenhunen taustoittaa.

Vapaa-aikapalveluiden johtaja Jorma Rihto kertoo, että Viitasaarella kalastus eri muodoissaan on suosittu harrastus. Erityisesti koskikohteisiin saavutaan ympäri Suomea, kun taas järvillä kalastaminen on paikkakunnalla vakituisten ja pidempiaikaisten vapaa-ajan asukkaiden suosiossa.

”Nämä hidastetöyssyt eivät vaikuta kalastukseen millään tavalla, vaikka kalastajien täytyykin vaihtaa tietyillä alueilla vieheet koukuttomiksi ja verkot umpinaisiksi, että ne eivät jää töyssyihin kiinni. Kalastajat ovat niin taitavia, että on hyvä antaa kaloillekin joku mahdollisuus”, Rihto kuvailee.

Ratkaisuja esitellään Porthanin satamassa tänään keskiviikkona 1.4.2026 klo 18. Paikalla toteutusvaihtoehtoihin voi tutustua järvien hidastetöyssyjen asiantuntija Ari-Pekka Rillin johdolla. Esittelyaineistoja voi kysyä myös sähköpostitse osoitteesta ap.rilli@viitasaari.fi

Elokuvaviikon kunniapalkinto Lauri-Matti Parppeille – Humanismin käsi ”Jossain on valo joka ei sammu” -elokuvasta

Viitasaaren Elokuvaviikon kunniapalkinto Humanismin käsi myönnettiin vuonna 2026 Lauri-Matti Parppeille käsikirjoituksesta ja ohjauksesta elokuvasta Jossain on valo joka ei sammu.

Palkinto jaettiin lauantaina 28. maaliskuuta. Kunniapalkintotoimikunta palkitsee elokuvan, joka on raikas yhdessä tekemisen kuvaus aikana, joka eristää ihmisiä poteroihin. Elokuva käsittelee myös mielenterveyden ongelmia lämpimällä tavalla ja korostaa taiteen ja uutta luovien, innostavien ihmissuhteiden merkitystä ja tärkeyttä. Elokuva hengittää eikä kangistu kaavoihin vaan on utelias uusia ääniä kohtaan.

Viitasaaren Elokuvaviikon kunniapalkinto ”Humanismin käsi” myönnetään vuosittain henkilölle, joka kotimaisen kokoillan näytelmäelokuvan välityksellä on edistänyt humanistisia ja ihmisläheisiä arvoja taiteellisesti laadukkaalla työllään.

Kunniapalkintotoimikunnassa ovat edustettuina keskeisimmät elokuva-alan yhteisöt eli Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Suomen Elokuvasäätiö, Suomen Filmikamari, Suomen Elokuvatoimistojen Liitto, Suomen Arvostelijain Liitto sekä Suomen Elokuva- ja Mediatyöntekijät.

Maanantaina 30.3. päättyvän Viitasaaren 51. Elokuvaviikon järjestää Keski-Suomen Elokuvakeskus yhteistyössä Viitasaaren kaupungin kanssa.

 

Kaupunginvaltuusto käsitteli sisäisesti talouden tasapainottamistyötä – Valtuusto hyväksyi kuntalais- ja valtuustoaloitteiden johdosta tehdyt toimenpiteet

Viitasaaren kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 23.3.2026 sekä varsinaiseen valtuuston kokoukseen että sisäiseen iltakouluun. Kaupunginvaltuuston sisäisessä, ei-julkisessa kokoontumisessa valtuusto käsitteli kaupungin käynnissä talouden tasapainottamisohjelman tämänhetkistä tilannetta ja tulevia toimenpiteitä. Tasapainottamisohjelmaa laativa taloustyöryhmä koostuu johtavista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista sekä henkilöstön edustajista. Talouden tasapainottamistyöstä on kerrottu aiemmin erillisessä tiedotteessa. Seuraavan kerran tasapainotusohjelman valmistelusta kerrotaan 1.4.2026 järjestettävän taloustyöryhmän kokouksen jälkeen.

Valtuuston varsinaisessa käsittelyssä käsiteltiin valtuusto- ja kuntalaisaloitteita sekä koontia vuonna 2025 tehdyistä aloitteista. Kuntalaisaloitteeseen tasa-arvoisten risteysten vähentämisestä tehdyt toimenpiteet ja annettu lausunto merkittiin tiedoksi ja aloite todettiin loppuun käsitellyksi. Valtuustoaloitteessa puolestaan esitettiin tuulimyllyjen vähimmäisetäisyydeksi 2 km asuttuihin rakennuksiin ja loma-asuntoihin. Nykyisin raja on 1,5 km vakituiseen ja 1 km vapaa-ajan asutukseen. Aloitteeseen annetussa vastineessa todettiin, että nykyisiä etäisyyksiä ja ohjeistuksia ei ole tarpeen muuttaa. Vastine merkittiin tiedoksi ja todettiin loppuun käsitellyksi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä toisena vaihtoehtona oli kokouksessa tehty esitys siitä, että aloitteen käsittely palautetaan valmisteluun.

Asioihin voi tutustua tarkemmin esityslistan kautta, esityslistan yhteydessä on myös liitteitä. Kokoukset ovat katsottavissa suorana lähetyksenä, ja tallenne valtuuston kokouksesta on katsottavissa kaksi viikkoa kokouksen jälkeen kaupungin Youtube-kanavalla.

Elokuvaviikko Viitasaarella 51. kerran – Kotimaisia ja ulkomaisia huippuelokuvia 26.-30.3.2026

51. Viitasaaren elokuvaviikon ohjelma on nyt julki! Mukana ohjelmistossa on ennakkoensi-iltoja, ohjaajavierailu, odotetuimpia uutuuksia kotimaisen draaman, komedian ja lastenelokuvan tiimoilta sekä muutama laatupoiminta tuoreista ulkomaisista ilmiöelokuvista. Elokuvaviikko järjestetään Keski-Suomen Elokuvakeskuksen ja Viitasaaaren kaupungin yhteistyönä.

Elokuvaviikkoa vietetään maaliskuussa torstaista 26.3. aina maanantaihin 30.3. saakka jo ikoniseksi muodostuneessa Nuorisotalon Teatterissa, osoitteessa Koulukuja 8. Viiden päivän elokuvaohjelmistosta löydät muun muassa odotetuimpia kotimaisia elokuvatapauksia, kuten:

• Antti J. Jokisen eeppinen kansalliseepos-rytistely KALEVALA: KULLERVON TARINA

• vauhdikas, värikäs ja koskettava Selma Vilhusen Kaija Koo-elämäkerta KAUNIS RIETAS ONNELLINEN

• Paavo Westerbergin draamakomedia TERAPIA, jonka pääosissa liikuttaa ja naurattaa mm. Tommi Korpela, Alma Pöysti, Pihla Viitala, Matleena Kuusniemi, Antti Luusuaniemi ja Jarkko Niemi.

Lisäksi festivaalin ennakkoensi-illoissa ennen virallisia teatteriensi-iltoja nähdään Markus Lehmusruusun kotimainen absurdi tulevaisuuskomedia ORAVA sekä vuonna 2009 parhaan dokumentin Jussin voittaneen Kansakunnan olohuone -dokkarin jatko-osa KAPPALE KAUNEINTA SUOMEA – THE BEAUTY OF ERRORS, jonka ohjaaja Jukka Kärkkäinen saapuu Viitasaarelle kertomaan elokuvan tekemisestä!

Koko perheen elokuvia on tarjolla elokuvaviikon viikonlopussa, jossa nähdään kaikenikäisille soveltuva rauhallinen ja hurmaava, laadukasta lastenkirjaa muistuttava TOMI TOMIN UUSI YSTÄVÄ sekä kotimaisen lastenelokuvan isot suosikit VINSKI 2 ja SUPERMARSU ja SUURI HUIJAUS

Ulkomaisen elokuvan valintoina tänä keväänä Viitasaarella nähdään:

•  Chloé Zhaon ohjaama historiallinen draama HAMNET, joka kertoo William Shakespearin ja vaimonsa Agnes Hathawayn yrityksistä toipua 11-vuotiaan poikansa kuolemasta, ja menetyksen vaikutuksesta klassikkonäytelmän Hamlet syntyyn.

• kaksinkertaisen Oscar-voittaja Emma Thompsonin tähdittämä trilleri SYDÄNTALVI, joka kuvattiin hyisissä olosuhteissa Suomen Kolilla.

Liput 15€/13€, paitsi arkisin ennen 16.00 vain 10€! Koko elokuvaviikon ohjelmiston ja lippuvaraukset löydät elokuvaviikon omilta sivuilta.

Haapasaaressa olevalle rakennukselle etsitään nimeä – Jätä ehdotuksesi viimeistään 9.4.2026

Viitasaaren kaupunki kysyy nimiehdotuksia keskustassa Haapasaaressa olevalle rakennukselle. Osoitteessa Haapasaarentie 16 olevassa rakennuksessa on ollut sen historiassa monenlaista toimintaa ja nyt rakennuksessa toimii useita yrityksiä.

Nimiehdotuksia voi jättää 9.4.2026 saakka. Nimiehdotukset käsittelee raati, joka koostuu rakennuksessa toimivista yrittäjistä sekä kaupungin, Kehittämisyhtiö Witaksen ja Viitasaari-Seuran edustajista.

Voittaneen nimiehdotuksen tekijä palkitaan, ja muiden kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja

Palkitsemiseen ja arvontaan voi osallistua jättämällä yhteystiedot, joiden antaminen on vapaaehtoista.

Ehdotukset jätetään Webropol-lomakkeella.

Miten kehittäisit Viitasaaren keskustan aluetta – Vastaa kyselyyn maaliskuun 2026 loppuun mennessä

Viitasaaren keskusta-alueen kehittämisestä kerätään nyt näkemyksiä asukkailta, vapaa-ajan asukkailta, yrittäjiltä ja päättäjiltä. Maaliskuussa 2026 on avoinna kysely, jonka vastauksia hyödynnetään sekä kaupunkistrategian päivittämisessä että rakennusarkkitehti Riina Pietarilan kaavoituksen opintoihin liittyvässä projektityössä. Kyselyyn vastaamalla voit halutessasi osallistua arvontaan. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kaksi 50 €:n lahjakorttia haluamaasi kohteeseen Viitasaaren keskusta-alueella.

Kyselyssä kartoitetaan näkemyksiä muun muassa keskustan elinvoimasta, kaupunkikuvasta, asumisesta ja rakentamisesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Vastauksilla halutaan saada mahdollisimman monipuolinen kuva siitä, millaisena keskustan nykytila koetaan ja millaisia toiveita sen kehittämiseen liittyy.

Pietarila toivoo, että kysely tavoittaa laajasti eri käyttäjäryhmiä.

”Toivoisin, että saadaan paljon vastauksia. Olisi hienoa kuulla viitasaarelaisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yrittäjien mielipiteitä siitä, miten keskusta-aluetta tulisi kehittää. Vaikka tietty realistisuus kannattaa tällaisessa kyselyssä vastatessa muistaa, kannustan vastaajia tekemään ehdotuksia avoimin mielin.”

Keskustan kehittämiseen vaikuttavat myös laajemmat liikennejärjestelyt. Pietarila muistuttaa, että Nelostien aluevaraussuunnitelmat voivat tulevaisuudessa muuttaa keskustaan saapumisen tapaa.

”Nelostien aluevaraussuunnitelmat vaikuttavat jatkossa keskustan kehittämiseen, koska kulku Nelostieltä tulee muuttumaan valtiotason toimenpiteillä jollain tavalla. Työssä pyritään huomioimaan ennakoivasti myös se mahdollisuus, että keskustaan ei pääse kääntymään suoraan nykyisestä paikasta, vaan liittymä ramppeineen olisi ABC:n, S-Marketin ja Lidlin luona.”

Viitasaaren keskustan kehitys on jo aiemmin muuttanut kaupallisen toiminnan sijoittumista. Pietarilan mukaan tällaiset muutokset ovat tyypillisiä taajamien kehittyessä.

”Viitasaaren keskustassa kaupallinen toiminta on siirtynyt Haapasaaresta mantereen puolelle ja osa siitä edelleen Pappilanmäen ympärille. Tämän tyyppinen muutos on normaalia taajamassa, kun uusi rakennuskanta siirtyy sinne, missä on vapaata tilaa rakentaa.”

Samalla keskustojen rakennemuutokset näkyvät myös liike-elämässä. Kivijalkaliikkeiden väheneminen on monille kunnille yhteinen ilmiö, joka koskettaa sekä pienempiä maalaiskaupunkeja että suurempia kasvukeskuksia.

Kyselyssä toivotaan näkemyksiä myös siihen, millaisia uusia ratkaisuja keskustan tyhjille liiketiloille tai kehittämistä kaipaaville alueille voisi löytyä.

”Itse olen miettinyt esimerkiksi Keskitien ja Pappilantien risteyksessä olevan nykyisen, purkukuntoisen rakennuksen alueen kehittämistä. Olisi kiinnostava kuulla, mitä tällaiselle kohteelle ja esimerkiksi vapaana oleville liiketiloille voisi kestävästi tehdä.”

Kysely on avoinna 13.–31. maaliskuuta 2026. Vastaaminen vie arviolta noin 15–20 minuuttia. Vastauksista kootaan yhteenveto, jota hyödynnetään Pietarilan opintoihin liittyvässä projektityössä sekä Viitasaaren kaupunkistrategian valmistelussa

Kysely Webropolissa

Talouden tasapainotustyön tilannetta käsiteltiin kaupunginhallituksessa – Uuden päiväkodin sijaintipäätöstä käsitellään uudestaan huhtikuussa

Viitasaaren talouden tasapainottamisen toimenpiteistä on määrä päättää kaupunginvaltuustossa toukokuun alussa. Talouden tasapainottamistyön tilannetta käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 9.3.2026. Talouden tasapainotusohjelmaa valmistelee työryhmä, johon koostuu johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä henkilöstön edustajia. Tarkemmin tasapainottamisen tilannekuvaa ja siihen johtaneita syitä on käsitelty erillisessä tiedotteessa.

Kaupunginhallitus käsitteli uuden varhaiskasvatusyksikön sijaintipaikkaa. Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2025 rakentaa uuden päiväkodin, johon on tarkoitus yhdistää useita pieniä yksiköitä keskustan alueelta. Alkuperäinen sijainti oli liikennepuistossa, mutta paikassa ilmenneiden haasteiden vuoksi rakennukselle on etsitty uutta sijaintipaikkaa. Paikaksi on nyt suunniteltu koulukeskuksessa sijaitsevaa, varsinaisen urheilukentän yhteydessä olevaa nurmialuetta. Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti, että sijaintiasia palautetaan valmisteluun ja sijaintipaikkaa käsitellään uudestaan huhtikuun aikana.

Kaupunkikonserniin kuuluu tytäryhtiöitä, joista kolme on laajempaa toimintaa harjoittavaa, lisäksi kaupunki omistavaa yksittäisiä kiinteistöjä hallinnoivia yhtiöitä. Viitasaaren Vuokra-asuntojen toimitusjohtaja on vaihtunut maaliskuussa, toimitusjohtajana Kalle Kauton jälkeen on aloittanut Juha Jääskelä, joka on myös Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiöiden toimitusjohtajat Juha Jääskelä ja Juho Tenhunen esittelivät yhtiöiden ajankohtaisia asioita. Samoin hankejohtaja Mika Paananen esitteli Wiilo-yrityspuiston ajankohtaista tilannetta.

Kaupunki valmistelee parhaillaan vuoden 2025 tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus päätti, että myöhemmin keväällä käsittelyyn tulevassa tilinpäätöksessä huomioidaan tytäryhtiöiden arvonalennukset taseen pysyvien vastaavien sijoituksissa. Kaikkiaan Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy:n, Keskitien Kauppakiinteistö Oy:n, Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy:n ja Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n arvonalennukset ovat hieman yli 1 miljoona euroa. Summa heikentää tilikauden 2025 tulosta vastaavalla määrällä. Kaikki mainitut yhtiöt hallinnoivat kiinteistöjä ja niillä sijaitsevia rakennuksia. Yhtiöiden arvot pohjautvat niiden hallinnoimien omistusten arvoon.

Kaupunki omistaa osuuksia eri vesialueiden jakokunnissa. Vuodesta 2021 alkaen kaupunki on luovuttanut näistä jakokunnista kaupungille kuuluvaa kalastusoikeutta ammattimaisille kalastajille. Kaupunginhallitus päätti, että jatkossa luvat haetaan 5 vuoden välein, kuten valtion vesien kaupallisilla kalastusluvilla on käytäntönä. Päätöksessä todettiin myös muut lupahakemiseen liittyvät käytännöt. Luvat myöntää kunnossapitopäällikkö viranhaltijapäätöksillä. Hausta tiedotetaan myöhemmin keväällä muun muassa kaupungin verkkosivuilla.

Kuntalaisaloitteessa on ehdotettu katuverkostoon kärkikolmioita tasa-arvoisiin risteyksiin. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi aloitteen käsittelyn elinympäristön ja asumisen lautakunnassa tiedoksi ja samalla saattaa sen kaupunginvaltuuston tietoon. Elinympäristön ja asumisen palvelualue on toteuttanut aloitteessa mainitulle Työväentalolle sen peruskorjauksen yhteydessä kärkikolmioita ja korotettuja risteyksiä erityisesti suojatieturvallisuuden vuoksi. Sen sijaan Kurkelaan muutoksia etuajo-oikeuksiin ei tehdä. Lautakunnan perusteluissa todetaan, että aloitteen toimenpiteillä ajonopeudet kasvaisivat, kun taas nykyisten tasa-arvoisten risteysten yksi tärkeimmistä perusteista on liikenneturvallisuus erityisesti autojen nopeuksien hillitsemisellä.

Kaupunginhallitus käsittely myös muun muassa kaupunginjohtajan katsausta ajankohtaisiin asioihin, ehdokkaiden nimeämistä Tieran ohjausryhmiin sekä vuoden 2025 aloitteita. Kaikki käsitellyt asiat tarkastamattomassa pöytäkirjassa (PDF), liitteitä esityslistan yhteydessä.

Vuoden 2026 kylien kehittämisavustukset ja kylätalojen lämmitysavustukset haettavana – Hakemukset tulee toimittaa 30.4.2026 mennessä

Viitasaaren kaupunki on tukenut toimintaa kyläkunnillaan kehittämisavustuksilla ja kylätalojen lämmitysavustuksilla vuosittain. Kaupunginhallituksen periaatelinjausten mukaisesti kylien kehittämisavustukset ovat vuoden 2026 osalta haettavissa. Kehittämisavustusta voi käyttää myös kylätalojen lämmitykseen. Avustushakemukset on toimitettava 30.4.2026 klo 16.00 mennessä kaupungin kirjaamoon ensisijaisesti sähköpostin liitteenä viitasaaren.kaupunki@viitasaari.fi, tarvittaessa postitse osoitteella Viitasaaren kaupunki, Keskitie 10, 44500 Viitasaari Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Kehittämishankkeista tulee tehdä hakemus tämän tiedotteen lopussa olevalla lomakkeella, josta käy ilmi mm. kyläyhdistyksen yleishyödyllisen investointi- tai kehittämishankkeen sisältö, kustannusarvio ja hankkeen perustelut sekä lisätietoja antava henkilö yhteystietoineen. Avustus tulee käyttää vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus on 2.2.2026 § 29 päättänyt hyväksyä kylätalojen kehittämisavustuksen osalta myöntämisperiaatteet seuraavasti:

1. Kehittämisavustusta myönnetään kyläyhdistysten yleishyödyllisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät kylien viihtyvyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseen. Yleishyödyllisillä kehittämishankkeilla kehitetään maaseudun asumisviihtyvyyttä, vetovoimaisuutta ja toiminnallisuuden parantamista paikallisista tarpeista lähtien. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi maisemanhoitoon tarvittavan kaluston hankintaan, kylätalojen lämmitykseen, harrastemahdollisuuksien parantamiseen rakentamalla tai kunnostamalla yhteisiä alueita ja rakennuksia, maaseudun toimijoiden ja kylätoimijoiden yhteistyön edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen tai maallemuuton edistämiseen.

2. Hanke voi olla yleishyödyllistä rakentamista, koulutusta, kerhotoimintaa tai muuta kehittämistä ja koneiden, laitteiden ja irtaimiston hankintaa.

3. Avustettavan toiminnan tulee olla avointa kaikille alueen asukkaille ja toimijoille.

4. Avustettavan kehittämis- tai investointihankkeen kokonaiskustannukset saavat olla enintään 2000 euroa, johon kehittämisavustusta myönnetään enintään 70 %.

5. Avustus maksetaan jälkikäteen hankkeesta toimitettua tilitystä/ kuitteja vastaan.

6. Mikäli hanke saa muuta julkista rahoitusta, kehittämisavustusta ei myönnetä.

Hakulomake
PDF-muodossa
Word (.docx) -muodossa