Viitasaarella vaikuttaneista kuvataiteilijoista merkittävin on Wilho Sjöström (1873-1944). Sjöström oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita, professori ja taide-elämän vaikuttaja. Hän vietti pitkiä aikoja Viitasaarella vuosien 1902 ja 1944 välisenä aikana ja kiersi maalaamassa Laukaassa, Korpilahdella, Keuruulla, Saarijärvellä ja Suolahdessa.

Tänä vuonna Sjöströmin syntymästä tulee 150 vuotta ja sen kunniaksi häneen ja hänen teoksiinsa pääsee tutustumaan eri tavoin. Jyväskylän taidemuseossa järjestetään näyttely hänen taiteestaan 14.10.2023-4.2.2024. Lisäksi taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto järjestävät kaikille avoimen luennon ”Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat” torstaina 19. lokakuuta klo 16.30. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä.

Sjöströmin Viitasaari-aiheisten maalausten määrä on mittava ja niistä on kymmenisen teosta esillä näyttelyssä. Valtionpalkinnolla palkittu ”Pilvinen päivä” on maalattu Kymönkoskella. Sjöström vaikutti paikkakunnalla myös muuten, hän oli muun muassa osakkaana tiilitehtaassa.

Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat
To 19.10. klo 16.30–17.30
FT Heikki Hanka
Jyväskylän kansalaisopisto, luentosali 1
Vapaudenkatu 39-41
Luentoa voit seurata myös etäyhteydellä (Zoom) osoitteessa https://urly.fi/3a6V

Professori Heikki Hanka on perehtynyt Wilho Sjöströmin tuotantoon ja esittelee yhden näyttelyssäkin esillä olevan teoksen, Tenniksenpelaajat, tarinan. Teoksen kautta avautuu mielenkiintoinen näkymä taidehistorialliseen tutkimukseen. Professori Heikki Hanka toimii Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksen johtajana Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän taidemuseon ja kansalaisopiston yhteistyössä järjestämälle luennolle on vapaa pääsy.

Wilho Sjöström – Syksystä kesään
14.10.2023–4.2.2024
Syksystä kesään -näyttely esittelee Sjöströmin teoksia keskisuomalaisista taidekokoelmista.
Näyttelyssä nousevat esiin Sjöströmin keskeiset aiheet, taidokkaat muotokuvat sekä luonnon näkymät. Suuri osa teoksissa kuvatuista paikoista sijoittuu Keski-Suomeen.

Sjöström tunnetaan tuotteliaana muotokuva- ja maisemamaalarina. Suomen talvinen ja kesäinen luonto ja varsinkin vesi kiehtoivat taiteilijaa ja häntä kutsuttiinkin aikanaan virtaavan veden runoilijaksi. Maisemiin Sjöström valitsi mieluiten sisäsuomalaisen joki- tai järvenranta-aiheen, jonka melankolinen tunnelma välittyi pilvisen taivaan suodattaman valon läpi. Juuri pilvisen päivän kuvaajana taiteilija saavutti ensi kerran laajempaa huomiota. Tummasävyisten maalausten rinnalla Sjöströmin tuotannossa kulkee myös koloristisempi ja maalauksellisempi linja, johon antoivat virikkeitä matkat Etelä-Ranskaan ja Italiaan.

Taiteilijoita koetelleiden vaikeiden taloudellisten aikojen yli Sjöström selvisi lukuisten muotokuvatilausten ansiosta. Hän oli aikanaan yksi luotetuimmista muotokuvamaalareista ja ikuisti yliopisto- ja kulttuurielämän tärkeimpiä vaikuttajia. Vapaammat henkilökuvat esittävät usein ihmisiä askareissaan. Vankan teknisen taitonsa ansioista hän onnistui saamaan vaivattomasti esiin mallin luonteenomaiset piirteet.

Harvat taiteilijat ovat saaneet nauttia elinaikanaan sellaista suosiota, joka tuli Sjöströmin osalle. Laajan yleisön piirissä Sjöströmin taide sai vankkumattoman kannatuksen teoreettisuutta ja kokeellisuutta välttävän luonteensa vuoksi. Lukuisten luottamustoimiensa ansiosta Wilho Sjöström oli Suomen taide-elämässä keskeinen vaikuttaja 1920-luvun puolivälistä lähtien. Hänet tunnetaan 1800-luvun lopun maisema- ja muotokuvataiteen ihanteiden vaalijana ja oman aikakautensa taidemaun tulkkina.

Wilho Sjöström 1873–1944
Wilho Sjöström syntyi Iisalmessa 1873 virkamiesperheeseen. Kouluaikoina Sjöström teki maalausretkiä Savonlinnan seudulle saksan ja ranskan kielen lehtorina toimineen Robert Lindgrénin kanssa, joka opasti nuorta oppilastaan katselemaan luontoa maisemamaalarin tavoin. Nämä retket antoivat sysäyksen Sjöströmin tulevalle uralle.

Sjöström opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuoteen 1893, minkä jälkeen hän jatkoi opintoja Akseli Gallen-Kallelan yksityisoppilaana. Kuuluisassa Académie Julianissa Pariisissa hän opiskeli vuosina 1894–1897. Sjöström täydensi opintojaan lisäksi Kööpenhaminan Statens Studieskolorissa ja Firenzessä Scuola del Nudossa.

Ensi kerran Wilho Sjöströmin teksia oli esillä Pariisin kevätsalongissa vuonna 1897. Kotimaisissa yhteisnäyttelyissä hän esiintyi heti seuraavasta keväästä lähtien saavuttaen vähitellen asemaa naturalistisena ulkoilmamaalarina, muotokuvaajana ja kansanelämää kuvaavien henkilösommitelmien tekijänä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Sjöström piti vuonna 1909. Elinaikanaan hän osallistui lukuisiin Suomen taiteen näyttelyihin ulkomailla. Hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa museokokoelmissa. Hänelle myönnettiin useita kunniamerkkejä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja vuonna 1932 Sjöström sai professorin arvonimen.

Näyttelystä, luennosta ja Sjöströmistä on tietoa Jyväskylän taidemuseon verkkosivuilla.

Viitasaaren rooli pohjoisen Keski-Suomen keskuskaupunkina tulee huomioida ja säilyttää hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa. Tämän alueellisen sijainnin ja koko Viitasaaren palveluverkoston merkitys oli kaupungin viesti, kun Viitasaari ja Keski-Suomen hyvinvointialue kokoontuivat lakisääteisiin neuvotteluihin. Neuvotteluissa oli mukana kaupungilta johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Viitasaari toi esiin, että kaupunkistrategiassa on selvät päämäärät paikkakunnan kehittämiseksi. Kaupungilla on halu tehdä hyvinvointialueen ja muiden tahojen kanssa yhteistyötä esimerkiksi hankkeissa ja piloteissa. Erityisenä konkreettisena esimerkkinä keskusteltiin ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta.

Keski-Suomen liitto, kunnat ja hyvinvointialueet ovat solmineet puitesopimuksen, jonka mukaan tavoitteena on sujuvat rakenteet, selkeä asioiden käsittely sekä yhdenmukainen toiminta. Neuvotteluissa todettiin, että käytännön toiminnan osalta yhteistyötä on tarpeen tarkentaa.

Kaupunki on vuokrannut hyvinvointialueelle runsaasti kiinteistöjä ja erilaisia tiloja sosiaali- ja terveyspalveluille sekä pelastustoimelle. Viitasaaren näkökulmasta hyvinvointialueen tulisi panostaa nykyistä enemmän tilapalveluihin. Voden 2025 lopussa päättyvän siirtymäajan jälkeen tarvittavista kiinteistöistä toivotaan tietoa mahdollisimman pian.

Neuvotteluissa muistutettiin, että paikalliset yritykset ovat tärkeässä roolissa esimerkiksi sote-palveluiden kuljetuksissa. Toisaalta kuntien välillä on eroja siinä, miten yritystoimijoita on paikkakunnalla. Hankintaosaamista ja paikallisten yritysolosuhteiden huomiointia voitaisiin edistää esimerkiksi yhteisellä työryhmällä.

Vaikka sote-palvelut siirtyivät pääasiassa hyvinvointialueelle, molemmilla toimijoilla on lakisääteisiä järjestämisvastuita useissa palveluissa. Toimintaa näillä yhdyspinnoilla käytiin neuvotteluissa läpi. Kaupungilla ja hyvinvointialueella on yhteisenä toimintana Viitasaaren perhekeskus. Sen toiminnan muotoa jatkossa sekä esimerkiksi nuorten työpajatoiminnan organisointia TE-uudistuksen jälkeen käsitellään myöhemmin.

Kaupunki kiinnitti neuvotteluissa huomiota myös esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja psykologien tarpeeseen. Hyvinvointialueen mukaan rekrytointia on kehitetty ja jatkossa rekrytoinnin eteen voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä.

Oma neuvottelunsa käytiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vuodelle 2023. Tässä kokonaisuudessa käsiteltiin hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelmien työstämistä sekä toimenpiteitä aihealueen edistämiseksi ja tavoitteiden seurantaan käytettävistä mittareita.

Viitasaaren kaupunki tekee edunvalvontaa eri tahojen suuntaan. Kaupunginhallitus antoi lokakuun ensimmäisessä kokouksessaan työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Keski-Suomen kansanedustajille lausunnon, että Keski-Suomen valtiontukialueiden tulee jatkua suunnitellusti vuoteen 2027 saakka.

Viitasaarella on sunnuntaina 8.10.2023 tarjolla jälleen valkokankaan täydeltä huippuja ensi-iltaelokuvia!

Elokuvapäivän ohjelmassa:
11.00 RYHMÄ HAU: MAHTIELOKUVA Uusi kokoperheen animaatio, jossa Meteoriitti iskeytyy Jännälään ja antaa Ryhmä Haulle supervoimia!
13.00 LAPUA 1976 Koskettava rakkaustarina täynnä toivoa, rohkeutta ja menetystä keskellä Lapuan Patruunatehtaan räjähdystä.
15.30 KUOLLEET LEHDET Aki Kaurismäen hartaasti odotettu lempeä tragikomedia kahden ihmisen yrityksestä löytää ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus vastoinkäymisistä huolimatta.
17.00 BARBIE Yksi tämän hetken puhutuimmista elokuvista. Komedia Barbien ja Kenin seikkailusta pois Barbie maasta, eksistentiaalisesta kriisistä, feminismistä ja elämästä nyky-yhteiskunnassa.
19.00 SPEDE Elämänkerrallinen elokuva legendaarisen Pertti ”Spede” Pasasen elämästä ja urasta. Millainen Spede Pasanen oli kulissien takana?

Esityspaikkana toimii tuttu ja turvallinen Nuorisotalon teatteri (Koulukatu 8, Google Maps). Tarkemmat tiedot pääset katsomaan Keski-Suomen elokuvakeskuksen verkkosivuilta, samalta sivulta pystyt varaamaan liput näytöksiin! Liput voit ostaa myös tuttuun tapaan paikan päältä 30 minuuttia ennen näytöstä.

Tule mukaan nauttimaan leffoista ja aloittamaan leffa syksy kanssamme! Päivän toteuttaa kaupungin kanssa yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus.

Viitasaari kutsuu sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaa hakeneesta 12 henkilöstä haastatteluun seitsemän henkilöä. Maanantaina 2.10.2023 kokoontunut kaupunginhallitus päätti, että haastatteluun kutsutaan Pia Bärlund, Jouni Häkkinen, Marjo Jalkala, Kirsti Keihäsvuori, Miia Kuusela, Niina Rautanen ja Jaana Talja-Latvala. Kyseinen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualuejohtaja on uusi virka, joka perustettiin Viitasaarelle kuntapariyhteistyön päättymisen vuoksi. Sivistystoimi on ollut Wiitaunionissa Pihtiputaan kunnan vastuulla. Haastattelut pidetään 9. ja 12. lokakuuta. Haastatteluryhmä koostuu viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä.

Kokouksessa päätettiin myös, että Viitasaari antaa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Keski-Suomen kansanedustajille lausunnon, että Keski-Suomen valtiontukialueiden tulee jatkua suunnitellusti vuoteen 2027 saakka. Yritykset ovat useilla Keski-Suomen seutukunnilla saaneet korkeampia tukia investointeihin alueiden positiivisen kehityksen edistämiseksi esimerkiksi rakennemuutoksen takia. Viime aikoina on tullut kuitenkin esiin, että työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelisi mahdollisia tukialueiden muutoksia niin, että tukia kohdennettaisiin Kaakkois-Suomeen. Jos muutos toteutuu, pahimmassa tapauksessa alueellisia yritysten kehittämishankkeita jää toteutumatta miljoonien eurojen edestä.

Maakuntakaava 2040 on ehdotusvaiheessa. Viitasaaren kaupunki antoi aiemmassa vaiheessa lausunnon siitä, että kaavassa oli huomioitu hyvin tieyhteyksien kehittämistarpeet, mahdollisesti lisääntyvä kiinnostus tuulivoiman rakentamiseen sekä esitti, että Sinisen tie merkitään kaavaan valtatieksi. Nyt kaupunginhallitus antoi lausunnon, jossa kyseisten asioiden lisäksi todetaan, että etäisyys tuulivoimaloista lähimpään vakituiseen asuntoon tulee olla vähintään 2 kilometriä.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Viitasaari perustaa muiden alueen kuntien kanssa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen. Työllisyysalueen perustaminen johtuu työvoimapalveluiden TE2024-uudistuksesta, jossa kyseiset palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Vastuukuntana on Äänekosken kaupunki, jonka organisaatioon perustetaan kuntien yhteinen työllisyysaluelautakunta.

Kaupunki ei valita Hämeenlinnan hallinto-oikeuden syyskuussa antamasta päätöksestä. Kaupunginhallitus päätti, että Viitasaari tyytyy ratkaisuun, jonka mukaan kaupungin on maksettava Kinnulan kunnalle sen jo maksamat sijaishuollon kustannukset, noin 200 000 euroa. Avohuollon tukitoimien kustannukset jäävät Kinnulan vastattavaksi.

Kaupunginhallitus sai kokouksessa tietoa myös organisaatiouudistukseen liittyvistä talous- ja palkkahallinnon palveluiden sekä ICT-palveluiden ulkoistuksien tilanteesta. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen osalta kaupunki totesi, että taloudellinen tilanne ei edellytä korotuksen hakemista. Lisäksi hallitus sai kaupunginjohtajan katsauksen ajankohtaisiin asioihin, päätti maanvuokrauksesta sekä esityksestä äitienpäiväkunniamerkin saajaksi, käsitteli valtuustoaloitteita Simmarin kuntosalin kausikortista sekä kaupunginhallituksen kokouksen läsnäolijoiden määrän rajoittamisesta.

Kaikki asiat ja päätökset ovat luettavissa tarkastamattomasta pöytäkirjasta (PDF), liitteet esityslistalla.

Viitasaaren kaupunginjohtaja vaihtuu tyttöjen päivänä, keskiviikkona 11.10.2023, kun 15-vuotias Johanna Pasanen ottaa tehtävät hoitaakseen päivän ajaksi. Viitasaarella haettiin tyttöä kaupunginjohtajaksi teemapäivän ajaksi avoimella haulla Planin #GirlsTakeover-kampanjan innoittamana.

”Jännittää aika paljon. Olen lukion opiskelijakunnan hallituksessa ja päätin hakea kaupunginjohtajaksi, sillä se vaikutti mielenkiintoiselta.”

Viitasaaren lukiossa opiskeleva Pasanen on avoin päivän tuomille kokemuksille päätöksenteosta ja muusta toiminnasta. Hänen avustajanaan päivän ajan on varsinainen kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

”Päivän aikana kiinnostaa nähdä, miten kaupungissa toimitaan ja tehdään päätöksiä. Tällä hetkellä ei ole varsinaisia ennakko-odotuksia.”

Päivän teemana on tytöt ja urheilu. Viitasaaren tyttöjen päivän kaupunginjohtajalla on 300 euron budjetti käytettävänä, ensisijaisesti päivän teemaan liittyen.

”Voisin tällä budjetilla hankkia kouluihin ja kerhoihin liikuntavälineitä. Kiinnostaisi myös parantaa teiden ja muiden kulkuväylien kuntoa.”

Kampanja järjestetään Viitasaarella toista kertaa, edellisen kerran tyttö oli kaupunginjohtajana syksyllä 2021. Valinta suoritettiin arpomalla henkilö kiinnostuksestaan ilmoittaneiden Viitasaarella asuvien, opiskelevien tai työskentelevien 15-18-vuotiaiden tyttöjen keskuudesta.

Lokakuu on lukukuu – Haapaniemen koulu haastaa kaikki viitasaarelaiset mukaan! Katso oppilaiden tekemä video, joka on alla tai siirry kaupungin kanavalle Youtube-videopalveluun.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeeseen etsitään nyt kahta ilmastokoordinaattoria, jotka jalkautuvat kuntiin valmistelemaan ilmastosuunnitelmia yhdessä sidosryhmien kanssa. Ilmastosuunnitelmat tulevat sisältämään kuntakohtaiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja mittaroidun seurannan kehittämisen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Koordinaattoreita palkataan hankkeeseen kaksi kappaletta ja he aloittavat työnsä loppu vuoden aikana. Hanke on saanut 100 prosenttisen rahoituksen Ympäristöministeriöltä.

Työpaikkailmoitus on Kuntarekryssä, hakuaika päättyy 20.10.2023 klo 15.00.

Viitasaaren uimahalli Simmarissa otetaan maanantaina 2.10.2023 käyttöön uusi asiakastieto- ja kulunvalvontajärjestelmä. Uimahallin ja kuntosalin käyttäjille järjestelmän muutos näkyy uudenlaisina kortinlukulaitteina. Uuden järjestelmän takia nykyisiä uimahallin ja kuntosalin tavallisia asiakaskortteja ei tarvitse vaihtaa, vaan samat kortit toimivat edelleen ja niissä oleva saldo pysyy ennallaan.

Järjestelmävaihdoksella on suurin vaikutus seniorikortin käyttäjiin. Yli 65-vuotiaat ovat Viitasaarella voineet hankkia seniorikortin, joka on voimassa kalenterivuoden ja oikeuttaa pääsyyn uimahalliin sekä kuntosaleille. Aiemmin käytössä olleessa järjestelmässä seniorikortin käyttäjät ovat kirjanneet Simmarin uimahalli- ja kuntosalikäynnit yhteiskäyttöisellä kortilla, joka on ollut kortinlukulaitteen luona. Nyt yhteiskortti poistetaan käytöstä ja jokainen seniorikorttiasiakas käyttää jatkossa omaa henkilökohtaista sirukorttia. Sirukortti hankitaan uimahallin lipunmyynnistä kahvion yhteydestä. Sirukortti maksaa 6 euroa ja samaa, nyt hankittavaa korttia voi käyttää tulevina vuosina.

Järjestelmä mahdollistaa yhtenäisen maksu- ja laskutuskäytännön sekä myöhemmin uusien toimintamallien käyttöönoton ja sen myötä parantaa ja nopeuttaa asiakaspalveluamme. Järjestelmän vaihto ei aiheuta katkosta toimintaan, mutta muutosvaiheessa voi esiintyä hetkellisiä viiveitä. Pyydämme tarkistamaan uimahallin kassalla asiakaskortin toimivuuden, kun saavut käyttämään hallin palveluja. Uimahallin kahvion henkilökunta opastaa uuden järjestelmän käytössä.

Liikuntapalvelut

Savivuoren uuden tuulimyllyn jalkaosa on asennettu paikalleen. Palaneen myllyn tilalle uuden myllyn rakentaa paikallinen yrittäjä Tapio Vääräsmäki vanhan myllyn kaltaisena. Urakoitsijaa haettiin kesällä avoimella kilpailutuksella.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Tuulimylly rakennetaan aiempaa hieman ylemmäksi Savivuorelle. Vanhoista asiakirjoista on selvinnyt, että palaneen myllyn paikka huipulle vievän tien varrella oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Nyt uusi paikka valittiin näyttävämmäksi ja on lähes huipulla. Rakennuksen paikan siirrosta on sovittu maa-alueen omistavan seurakunnan kanssa.

Uusi paikka on entisen tavoin lähellä nykyistä Schlangeninkatua ja edelleen osana metsätyömuseon aluetta. Jalkaosan viereen tehdään ura, jotta loput osat voidaan valmiina nostaa paikoilleen koneellisesti, seuraavat vaiheet muutamien viikkojen päästä. Varsinaista veistotyötä Savivuoren ulkoilualueella ei tehdä.

Kaupungilla oli vuonna 2021 palaneelle myllylle vakuutus, joka korvaa vain vanhan myllyn entisöinnistä tai uuden myllyn rakentamisesta aiheutuneita kuluja 100 000 euroon saakka, eikä korvausta olisi ollut mahdollista käyttää muihin tarkoituksiin. Koko myllyn rakentamisen urakkahinta on 134 000 euroa, josta kaupunki kattaa omasta budjetistaan vakuutuksen ylittävän osuuden.

Uuden tuulimyllyn likimääräinen sijainti Kansalaisen Karttapaikassa. Schlangeninkatu Google Mapsissa.