Viitasaari ehdottaa Pokelle yhteisen toimintamallin luomista vetovoiman vahvistamiseksi – Kaupunginhallitus päätti hankerahoituksesta ja antoi lausuntoja eri toimijoille

Viitasaaren kaupunginhallitus kokoontui maanantaina 25.9.2023. Kokouksessa varattiin noin 24 000 euron omarahoitusosuus Ketterien kokeilujen elinvoimahautomo –hankkeeseen. Hakemusvaiheessa olevan hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 475 000 euroa, josta haetun hankerahoituksen on tarkoitus kattaa 95 prosenttia. Vuosille 2024-2026 haetussa hankkeessa on tarkoitus erityisesti edistää nuorten ja digiosaajien osallisuutta kaupungin kehittämiseen ketterillä kehittämiskokeiluilla. Nyt haettu hanke pohjautuu elokuussa päättyneessä Digikeskus-hankkeessa tehtyihin havaintoihin ja suunnitelmiin toiminnan kehittämisestä. Kaupungin ja sen omistaman Kehittämisyhtiö Witaksen lisäksi hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuustyö ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Witas on hakenut hankkeelle rahoitusta Maaseudun kehittämisrahoituksen Älykkäät kylät -tukimuodosta.

Kokouksessa hyväksyttiin sivistyslautakunnan antama Viitasaaren lausunto Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (Poke) vuosien 2024-2026 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Lausunnossa muistutettiin, että vetovoimainen koulutusyksikkö Viitasaarella on tärkeä työvoimatarpeen, osaamistarpeen kehittämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Nopeat toimenpiteet esimerkiksi tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan osaajien kouluttamiseksi WindSoLab-hankkeessa nähtiin kiitettävänä toimintana. Viitasaaren näkökulmasta Poke on alueen merkittävä toimija ja yhteistyö kaupungin eri palveluiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vahvistaa alueen veto- ja pitovoimaa. Tämän tavoitteen edistämiseksi Viitasaari ehdottaa uutta toimintamallia, jota ryhtyisi suunnittelemaan oma työryhmänsä.

Viitasaarella on tällä hetkellä ulkomailta lähtöisin olevia tilapäisen suojelun asukkaita ja heitä arvioidaan olevan maaliskuun 2024 loppuun mennessä paikkakunnalla 43 henkilöä. Asunto- ja työtilanteesta sekä mahdollisesta muusta ulkomailta tulevasta työvoimasta johtuen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Viitasaari ei varaa kuntapaikkoja vuodelle 2024 oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille, kiintiöpakolaisille ja kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville. Tilannetta on tarkoitus tarkastella uudelleen jälleen vuoden päästä samalla, kun kaupungin omat kotouttamiseen käytettävät resurssit Wiitaunionin purkautumisen jälkeen on selvitetty.

Kaupunginhallitus päätti tammi-helmikuussa 2024 järjestettävän presidentinvaalien äänestyspaikoista. Ennakkoäänestys järjestetään Viitasaaren kaupungintalolla. Yleistä ennakkoäänestyspaikkaa täydennetään liikkuvalla ennakkoäänestyspaikalla, kun kirjastoauto toimii aiempien vuosien tapaan kiertävänä äänestysautona eri kyläkunnilla. Ennakkoäänestys järjestetään myös eri hoivayksiköissä laitosäänestyksenä. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat keskeisellä äänestysalueella kaupungintalo, läntisellä äänestysalueella Huopanan koulu ja itäisellä äänestysalueella Kymönkosken koulu. Äänestyksestä ja äänestyspaikoista tiedotetaan Viitasaarella tarkemmin lähempänä presidentinvaaleja.

Kaupungin tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksessaan huomioita toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginhallitus antoi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle lausuntonsa arviointikertomuksessa tehtyihin havaintoihin, johtopäätöksiin ja suosituksiin. Hallituksen lausunto käsittää myös teknisen lautakunnan sekä sivistyslautakunnan lausunnot ja Viitasaaren lukion antamat selvitykset.

Pohjoisessa Keski-Suomessa on seitsemän kunnan yhteinen aluekehittämisen Sydänsuomessa-toimintamalli. Aiemmin mukana olevat kunnat ovat rahoittaneet toimintaa kuntalaisten lukumäärään perustuvalla rahoituksella, yhteensä 7,5 euroa / kuntalainen. Aluekehittämisen Kuntatiimi on esittänyt, että vuosina 2024-2027 rahoitus olisi yhteensä kiinteä 165 000 euroa, jonka kunnat maksaisivat asukasmäärien suhteessa. Rahoitustavan muutos mahdollistaisi toiminnan ja talouden suunnittelun pidemmällä aikajänteellä. Viitasaaren osuus on nyt 45 525 euroa ja se kasvaisi esitetyssä mallissa 53 126 euroon. Myös muiden kuntien kuntaosuudet kasvaisivat, koska kokonaisbudjetti kasvaisi nykyisestä noin 141 000 eurosta. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen, lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.

Kaupunginhallitus hyväksyi Keski-Suomen liiton talousarviota ja toimintaa koskevan esityksen. Liiton taloutta sopeutetaan monin tavoin. Vuodelle 2024 esitetään jäsenkuntien maksuosuuksien korottamista kahdella prosentilla, jolloin Viitasaaren osuus tulee vuonna 2023 olemaan 72 127 euroa nykyisen 70 298 euron sijaan. Taloussuunnitelmaan ei kuulu korotuksia suunnitelmavuosille 2025 ja 2026.

Viitasaaren kaupunki omistaa kasvullista metsämaata lähes 700 hehtaaria eri puolilla paikkakuntaa. Metsäomaisuudesta on hoitosopimus Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen kanssa. Vuoden 2024 suunnitelman mukaan myyntituotoiksi ennakoidaan noin 110 000 euroa ja esimerkiksi raivauksista ja istutuksista aiheutuu kuluja kaikkiaan noin 13 300 euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman ja varautuu talousarviossa esitettyihin menoihin ja tuloihin.

Vuoden lopussa päättyvän Wiitaunionin hallintosääntöön ollaan tekemässä pieniä muutoksia Pihtiputaan suunnittelulautakuntien esittelijöiden osalta. Kaupunginhallitus hyväksyi muutokset ja esittää niiden hyväksymistä myös kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginhallitus käsitteli myös muun muassa maapohjan käyttöoikeutta, tilanostotarjousta, kaupunginjohtajan katsausta ajankohtaisiin asioihin. Kokouksen asioihin ja päätöksiin voi tutustua lukemalla tarkastamattoman pöytäkirjan (PDF), liitteet esityslistan yhteydessä.

Tule opiskelemaan lukion pelastus- ja turvallisuuslinjalle – Tutustumispäivä lauantaina 18.11.2023

Hei toisen asteen opintoja suunnitteleva nuori! Tule tutustumaan Viitasaaren lukion pelastus- ja turvallisuuslinjaan lauantaina 18.11.2023.

Tutustumispäivä alkaa klo 11 Viitasaaren lukion tiloissa, osoite Koulukuja 2, Viitasaari (Google Maps). Lukion lisäksi tutustumispäivään kuuluu myös vierailu paloasemalla ja mahdollisuus tutustua Topintien opiskelija-asuntoihin.

Pelastus- ja turvallisuuslinjalaiset opiskelevat yleislukion opintojen lisäksi heille erikseen suunniteltuja linjaopintoja. Linjan opintojen rakenteesta löydät tarkempaa tietoa Viitasaaren lukion Peda.net -sivuilta.

Voit seurata linjalaisten arkea myös Instagramissa tilillä @petu.viitasaarenlukio

Tyttö ottaa Viitasaarella vallan kaupunginjohtajana lokakuussa – Vuoden 2023 Tyttöjen päivän teemana tytöt ja urheilu

Viitasaaren kaupunki hakee tyttöä ottamaan vallan kaupunginjohtajana, kun kunnassa vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää keskiviikkona 11.10.2023. Väliaikainen kaupunginjohtaja pääsee johtamaan kuntaa päivän ajaksi ja hänellä on 300 euron budjetti, jonka hän voi käyttää ensisijaisesti tyttöjen päivän vuoden 2023 teemaan “tytöt ja urheilu” liittyen. Kaupunginjohtajan tehtävässä valittava tyttö pääsee tutustumaan kaupungin toimintaan sekä päätöksentekoon ja niihin vaikuttaviin asioihin. Avustajana päivän kaupunginjohtajalla on Viitasaaren vakituinen kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

Wiitaunionin kunnat Pihtipudas ja Viitasaari hakevat kunnanjohtajia yhdessä Planin #GirlsTakeOver –kampanjan innoittamana. Planin kampanjassa tytöt ottavat vallan valtakunnallisten toimijoiden johdossa. Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntaparissa tytöt johtivat kuntia myös vuoden 2021 tyttöjen päivänä.

Kunnanjohtajaksi kiinnostuksestaan voivat ilmoittaa Webropol-lomakkeella ne 15-18-vuotiaat tytöt, jotka asuvat, opiskelevat tai työskentelevät kyseisessä kunnassa. Lomake tulee lähettää viimeistään perjantaina 29.9.2023 klo 18 mennessä. Valinta tehdään kummassakin kunnassa arpomalla paikka kiinnostuneiden kesken. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan valituille tiistaina 3.10.2023. Lomake on kuntien yhteinen. Nimen ja yhteystietojen lisäksi lomakkeessa kysytään minkälainen yhteys hakijalla on kuntaan (opiskelu, asuminen, työ).

Ilmoittautumislomakkeella voi kertoa myös vapaaehtoisissa, avoimissa kysymyksissä ajatuksiaan ja suunnitelmia päivään liittyen. Vastauksia voidaan käyttää kaupunkiorganisaatiossa nuoriin, tyttöihin ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä sisäisessä käsittelyssä sekä viestinnässä niin, että vastaajan muita tietoja ei yhdistetä teksteihin.

Uusi pyörä- ja kävelyväylä otetaan käyttöön juhlallisesti Viitasaarella – Isoahontien uuden osuuden avajaiset perjantaina 13.10.2023

Viitasaaren kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat rakennuttaneet kesän 2023 aikana Viitasaarelle uuden yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän. Uudelle 1,3 kilometrin osuudelle on päässyt pyöräilemään ja kävelemään jo syyskuun aikana ja väylä avataan juhlallisesti perjantaina 13.10.2023 klo 12.00. Avajaiset pidetään Keijutien risteysalueella (Google Maps).

Viitasaaren kaupunki kutsuu avajaisiin vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, yhteistyökumppanit, paikalliset luottamushenkilöt sekä nykyiset että edellisellä kaudella väylän rahoituspäätökseen osallistuneet Keski-Suomen kansanedustajat ja kaikki muut asiasta kiinnostuneet.

Uuden osuuden avaa pyöräillen kansainvälisesti menestynyt maastopyöräilijä, viitasaarelainen Toni Tähti. Avajaisissa on mukana Viitasaaren kaupungin edustajien lisäksi ELY-keskuksen sekä Keski-Suomen liiton johtavia henkilöitä.

Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän uusi osuus on tehty Viitasaaren taajaman eteläpuolelle Isoahontielle. Nyt tehty osuus yhdistää Isoahon asuinalueen läpi kulkevan pyörä- ja kävelyväylän Petäjätien risteyksestä Nelostien varressa olevaan Hännilänsalmen pyörätiehen ja jalkakäytävään. Reitti on ollut suosittu jo aiemmin, ja nyt uusi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tulee lisäämään käyttöä entisestään.

Uuden osuuden rakentamista on suunniteltu pitkään. Toivottu reitti toteutettiin eduskunnan vuonna 2021 myöntämällä ns. joululahjarahalla, jota hankkeeseen saatiin 500 000 euroa osana valtion menolisäyksiä. Kaupunki sitoutui yhtä suureen rahoitukseen.

Osuus oli aiemmin valaisematon, nyt sekä ajorata että jalankulun ja pyöräilyn reitti on valaistu omilla lampuillaan. Viitasaarelle on laadittu pyöräilyn ja kävelemisen edistämisohjelma, jossa on suunniteltu näiden kestäviä kulkumuotoja tukevia toimenpiteitä. Pyöräilyä on edistetty myös kaupunkiorganisaatiossa mm. teknisen toimen käyttöönotetulla tavarapyörällä sekä hoivayksiköiden käyttöön hankituilla vieripyörillä, joilla asiakkaat pääsevät liikkumaan hoitajien kanssa.

Viitasaarelle suunnitellaan tuulivoimaloita – Kaupunki tekee päätökset osaltaan myöhemmin

Viitasaarelle tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa tuulivoimapuisto, kun Eolus Finland Oy on aloittanut tuulipuiston valmistelun Viitasaaren Viitakankaalle.

Hanke on kartoitusvaiheessa, jossa yhtiö tekee erilaisia selvityksiä ja käy neuvotteluita eri tahojen kanssa. Eolus Finland on käynyt alustavaa keskustelua myös Viitasaaren kaupungin edustajien kanssa ja esitellyt hanketta luottamushenkilöille.

Suunnitelma-alue on lähellä Nelostietä Viitasaaren pohjoisosassa, noin 10 kilometrin päässä keskustaajamasta Viitakankaan, Pasalan ja Löytänän kylien välisellä alueella. Kaupunki ei ole tässä vaiheessa tehnyt päätöksiä tuulivoimapuistoon liittyen. Kaupungin päätökset esimerkiksi kaavoituksesta tehdään myöhemmin.

Yhtiö vastaa oman toimintansa viestinnästä, kaupunki tiedottaa vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä muita asiasta kiinnostuneita omasta päätöksenteostaan ja muista toimenpiteistään hankkeeseen liittyen. Tässä vaiheessa kaupunki tiedottaa hankkeen keskeisistä, tiedossa olevista asioista, päätöksenteosta kerrotaan prosessin mahdollisissa myöhemmissä vaiheissa.

Tämän hetken suunnitelmissa alueelle on suunniteltu 19 voimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja roottorin halkaisija 170 metriä. Yhtiö tutkii mahdollisuutta asentaa aurinkopaneeleja ja energianvarastointiratkaisuja samaan kokonaisuuteen.

Yhtiön mukaan voimaloista on vähintään 1,5 kilometrin etäisyys vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin. Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimapuisto on noin 10 kilometrin etäisyydellä. Suunnitelman kohteena oleva alue on määritelty Maakuntakaava 2040:sessa tuulivoima-alueeksi. Maakuntakaava 2040 on ehdotusvaiheessa ja siihen voi tutustua Keski-Suomen liiton verkkosivuilla. Voimassaolevassa maakuntakaavassa voimaloiden läheisyydessä on kaksi NaturaSAC-aluetta, jotka on huomioitu suunnitelmissa.

Investoinnin kokonaisarvoksi Eolus Finland kertoo 205 miljoonaa euroa. Suunnitteilla olevan mukaisesta tuulivoimapuistosta olisi yhtiön mukaan keskimäärin noin 400 000 euron vuosittaiset kiinteistöverotulot kaupungille elinkaarensa ajalta, yhteisöveron määrän kerrotaan olevan mahdoton arvioida.

Maanomistaja alueella on Finsilva Oyj, jonka kanssa Eolus Finland on tehnyt vuokrasopimukset kaikkien voimaloiden osalta. Eolus Finland on ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön myös muiden alueen maanomistajien kanssa. Sähköliittymämahdollisuuksia on useita, joista yhtiö keskustelee Fingridin kanssa.

Eolus Finlandin yhteyshenkilö on Project Development Manager Pentti Savolainen. Hänet tavoittaa puhelimitse 040 537 6111 ja sähköpostilla pentti.savolainen@eolusvind.com.

Viitasaarella edistetään vesistömatkailun edellytyksiä JTF-rahoitteisella hankkeella – Vesistökohteiden kunnostukseen lähes 500 000 euroa EU-rahaa

Vesistöjen suuri rooli Viitasaarella kasvaa entisestään, kun kaupunki aloittaa vesistömatkailuun kohdistuvan investointihankkeen. Hankkeen osittaisen EU-rahoituksen Viitasaaren kaupungille myönsi Keski-Suomen liitto.

Vesistökohteita korjataan, parannetaan ja rakennetaan viiteen eri toimenpidekokonaisuuteen jakautuvassa hankkeessa. Hankkeen sisältö tukee erityisesti pk- ja mikroyritysten toimintamahdollisuuksia ja edistää elinkeinorakenteen monipuolisuuden kasvua. Yritystoiminnan edellytysten kehittämisen lisäksi vesistökohteet palvelevat koko seutukunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia. Syksyllä 2023 käynnistyvä hanke kestää kesäkuun 2026 loppuun saakka.

Hankerahoitus tulee EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankkeen noin 700 000 euron budjetti sisältää investointien lisäksi ostopalveluina hankittavat suunnittelun, valvonnan ja urakoinnin. Kaupunkiorganisaatiossa hankkeesta vastaa pääasiassa tekninen toimi.

“Vesistöillä on suuri merkitys Viitasaarella ja koko Saarijärven-Viitasaaren-seutukunnalla. Niitä käytetään virkistäytymiseen ja yritystoimintaan jo nykyisin, mutta eri tahoilta on tullut paljon toiveita paremmista kohteista ja olemassa olevien rakenteiden parantamisesta. Hankkeen toimenpiteiden ansiosta vesistökohteiden käyttö laajenee ja monipuolistuu. Kehittämisestä on hyötyä koko alueen palveluille,” toimialajohtaja Juho Tenhunen iloitsee.

Keihärinkoskella, Keiteleen rannalla olevan Luotolan sataman ulkorakenteita ja satamarakennusta parannetaan entisestään. Näin edistetään mahdollisuuksia tarjota satamassa eri matkailupalveluita niin vesitse kuin teitä pitkin liikkuville.

Aivan keskustassa sijaitsevan Porthanin sataman vierasvenelaiturin kehittämisellä on tarkoitus tehdä koko keskusta-alueesta entistä houkuttelevampi kohde myös veneilijöille. Toimenpiteet ovat jatkumoa aiemmille toimenpiteille, esimerkiksi Pikkasen enemmän liiketoimintaa –hankkeen aikana kehitettiin muun muassa vanhasta yhteiskoulusta Lyhty Viitasaari –palvelukokonaisuus kahvilaravintoloineen.

Satamarakenteita uudistetaan myös Pihkurin satamassa, johon rakennetaan vierasvenelaiturit ja huoltorakennus. Kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, Hotelli Pihkurin luona oleva satama tulee tarjoavan rauhallisen yöpymislaiturin palveluiden äärellä.

Taajama-alueella hankkeessa tehdään myös uuden Haukirinteen alueen loma-asuntoalueelle vievä katu, joka vauhdittaa palveluiden äärellä sijaitsevan vapaa-ajanasuntojen alueen toteutumista.

Viitasaarella on runsaasti erilaisia vesistöretkikohteita, joita ylläpitävät ja ovat ylläpitäneet eri tahot. Hankkeen aikana neljään rantautumispaikkaan Keitele-järvellä ja yhteen Muuruejärvellä tehdään uusia rakenteita tai kunnostetaan entisiä. Kaikista vesistöretkikohteiden toimenpiteistä neuvotellaan Metsähallituksen kanssa, ja tarkat toteuttamismuodot täsmentyvät neuvotteluiden myötä. Hankesuunnitelmassa Keiteleen Honkasaareen (Luotolansaaren luona oleva) on kaavailtu paljon toivotun erämaasaunan rakentamista. Mahdollisuuksien mukaan Keiteleen rantautumispaikkoihin tehdään esteettömät laiturit.

“Vesistömatkailua on kehitetty eri tavoin viime vuosien aikana esimerkiksi matkailuyritysten markkinointiosaamiseen liittyvissä hankkeissa sekä kaupungin omana toimintana vesistökohteiden kunnostuksina. Hankerahoituksella tehtävät uudet rakenteet palvelevat jo itsessään eri käyttäjäryhmiä, mutta käytön kasvaessa myös jatkokehitykseen on varmasti mahdollisuuksia,” Tenhunen pohtii.

Noin 700 000 euron hankkeessa JTF-rahoitusta on enintään 70 prosenttia eli noin 490 000 euroa. Kaupungin omarahoitusosuus on 30 prosenttia eli noin 210 000 euroa. Aiemmin Viitasaari on kertonut noin 3,125 miljoonan euron JTF-rahoituksesta Wiilo-logistiikkakeskuksen hankkeeseen. Kaupunki saa siis yhteensä enintään noin 3,6 miljoonaa euroa JTF-rahoitusta.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanke käynnistyi – Kahdeksan kunnan yhteisessä hankkeessa huomioidaan kuntien erityispiirteet

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke on polkaistu käyntiin, kun projektipäällikkö Jenni Lemettinen aloitti työnsä 11.9.2023. Hankkeen keskeisin tavoite on laatia mukana olevalle kahdeksalle kunnalle yhteinen ilmastosuunnitelma, joka sisältää kuntakohtaiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja mittaroidun seurannan kehittämisen, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan seurata jatkossa. Mukana olevat kunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Hankkeelle on myönnetty 100 prosenttinen tuki Ympäristöministeriöstä.

”Yhteishanke antaa kunnille monia etuja yksittäisiin hankkeisiin nähden ja kuntien yhteistyö myös ilmastotyössä syvenee. Tarkoituksena on kehittää yksi valmistelutapa ilmastosuunnitelmalle, jota voidaan sitten käyttää kunkin kunnan erityispiirteet huomioiden. Hankkeeseen palkataan lisäkseni kaksi ilmastokoordinaattoria, joille jaetaan omat vastuukunnat ja he jalkautuvat kuntiin työstämään ilmastosuunnitelmaa yhdessä sidosryhmien kanssa”, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Jenni Lemettinen.

Ilmastokoordinaattorit rekrytoidaan loppuvuoden aikana. Hankkeessa voidaan ostaa myös ulkopuolisia asiantuntijapalveluita esimerkiksi päästölaskentaan, jonka avulla jokaisen kunnan lähtötilanne ja vaikuttavimmat toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi saadaan tunnistettua.

”Olen työskennellyt aiemmin Jyväskylän kaupungilla ympäristöasiantuntijana ja työtehtäviini kuului kaupungin ilmastosuunnitelman päivittäminen ja seurannan kehittäminen. Hankemaailmakin on jo käynyt tutuksi sekä projektipäällikkönä että yrittäjänä. Pohjoinen Keski-Suomi ei ole alueenakaan ihan vieras, koska toimin maaseutuyrittäjänä Keiteleellä yhdeksän vuoden ajan”, kertoo Jenni Lemettinen.

Kuntien asettamien ilmastotavoitteiden tulee olla linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden. Ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan jokaisen kunnan alueella syntyviä päästöjä, ja merkittävimpiä sidosryhmiä ilmastotyölle ovat kuntapäättäjät mukaan lukien erilaiset neuvostot ja toimikunnat, kuntaorganisaation toimialat, kuntalaiset, hyvinvointialueen toimijat, yrittäjät, koulut, seurakunnat sekä yhdistykset ja järjestöt.

”Ilmastosuunnitelmalla tähdätään siihen, että kaikissa kunnissa olisi mahdollisimman hyvät tiedot vaikuttavan ilmastotyön toteuttamiseen. Perimmäinen tarkoitus on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä”, tiivistää Jenni Lemettinen.

Hankkeen hallinnoijana toimii Viitasaaren kaupunki. Hankeaika on 1.9.2023–31.5.2025, ja hankkeen budjetti on 360 000 euroa, kun kuntakohtainen rahoitus Ympäristöministeriöltä on 45 000 euroa.

Verkkosivut ovat osoitteessa www.viitasaari.fi/ilmastosuunnitelmahanke/.

Hankkeen yhteystiedot kuvan alla.

Uusi Viitasaaren kaupungin organisaatio hyväksyttiin – Vuoden 2024 alkaessa toiminta organisoidaan viiteen palvelualueeseen

Viitasaaren kaupungin toiminta organisoidaan uudella tavalla vuoden 2024 alusta alkaen. Monelta osin kaupunkiorganisaatio muistuttaa nykyistä, mutta kuntapariyhteistyön päättymisen vuoksi toimintoja organisoidaan uudelleen. Uudistus ei aiheuta kaupungin organisaatiossa irtisanomisia tai lomautuksia. Koska osa henkilöstöstä siirtyy Pihtiputaan organisaatiosta Viitasaaren organisaatioon, voi tehtävänkuvissa ja esimerkiksi nimikkeissä olla muutoksia.

Uusi organisaatiorakenne hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maanantaina 11.9.2023. Organisaatiorakenteessa on määritelty sekä poliittinen että operatiivinen organisaatio. Kuntalain mukaisten kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaali- ja tarkastuslautakuntien lisäksi Viitasaarella on jatkossa sivistys- ja hyvinvointilautakunta (uusi), elinympäristön ja asumisen lautakunta (uusi) sekä ympäristölautakunta. Kaksi uutta lautakuntaa ovat aloittaneet jo suunnittelulautakuntina ja jatkavat varsinaisina lautakuntina 1.1.2024 alkaen. Ympäristölautakunta on Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen kahdeksan kunnan yhteinen lautakunta.

Kaupungin palvelut tuotetaan jatkossa palvelualueilla nykyisten toimialojen sijaan. Palvelualueita johtavat kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat. Palvelualueet ovat
• Hallintopalvelut
• Elinvoimapalvelut
• Elinympäristön ja asumisen palvelut
• Sivistys- ja hyvinvointipalvelut
• Ympäristöpalvelut

Viitasaari jatkaa yhteistyötä muiden kuntien kanssa esimerkiksi opisto- ja kirjastotoiminnoissa sekä maaseutuhallinnossa. ICT-, talous- ja palkkahallintopalvelut hankitaan ulkopuolelta.

Tekstin alapuolella olevassa kuvassa esitetään organisaatiorakenne eri palveluineen. Tarkemmin toimivalta-asiat määritellään loppuvuoden aikana käsittelyyn tulevassa uudessa, Viitasaaren omassa hallintosäännössä.

Valtuusto hyväksyi määrärahojen siirtoja, Isoahon yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän rakentamiseen käyttämättä jäänyt 100 000 euroa siirretään Wiilo-logistiikkakeskuksen aloittamiseen sekä kaupungintalon peruskorjauksesta 20 000 euroa tuulimyllyn rakentamiseen Savivuorelle. Paloaseman lattiapinnoitteen korjaukseen päätettiin 40 000 euron lisämäärarahasta, jos hyvinvointialue tekee päätöksen investoinnin kattamisesta vuokrankorotuksella. Haapaniemen koulukeskuksen liikennejärjestyihin valtuusto päätti varata omarahoitusosuuden (278 500-445 500 euroa), jos hankkeeseen saadaan valtionavustusta.

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen tehtäväkenttää laajennetaan Karstulan rakennusvalvonnan kattavaksi, jos kaikki mukana olevat kunnat hyväksyvät päivitetyn sopimusluonnoksen. Karstula ja isäntäkunta Viitasaari ovat hyväksyneet sopimusluonnoksen.

Kaupunginvaltuusto merkitsi muiden toimielimien käsittelemiä päätöksiä sekä muita asioita tiedoksi. Näitä olivat esimerkiksi ohjeet suunnittelulautakuntien toimintaan, puolivuotiskatsaus, varhaiskasvatuksen työntekijöille maksettava työvaatekorvaus sekä taajaman ulkopuolella asuvien kuntalaisten palveluiden toimenpiteiden raportointi. Lisäksi kokouksessa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta.

Käsitellyt asiat ja lisätiedot ovat luettavissa esityslistalta.

Isoahontiellä tehdään kaapelointitöitä keskiviikkona 13.9.2023 – Työllä mahdollisesti vaikutuksia liikenteeseen

Isoaholla tehtävillä kaapelointitöillä voi olla vaikutuksia liikenteeseen keskiviikkona 13.9.2023. Ajoradan toinen kaista Isoahontien osuudella Kustaantien ja Hakkarilantien liittymän välillä joudutaan mahdollisesti sulkemaan. Liikennettä ohjataan liikennevaloin ja liikenteenohjaajilla.

Työtä tehdään klo 9-16 välisenä aikana. Mahdollisesti suljettava kaista on Isoaholta keskustaan oleva kaista, eli ajoradan eteläpuoleinen.
Isoahontiellä tehtävät työt ovat osa laajempaa Elenian valokuitu- ja sähköverkkotyötä, jonka pääurakoitsijana on Omexom ja josta on tiedotettu kaupungin kanavissa aiemmin.

Keskiviikkona kaapeloitava osuus on merkitty oheiseen karttaan punaisella.