Kunnassa tehtävät päätökset ulottuvat kauas: ne muovaavat palveluja, vaikuttavat ihmisten arkeen ja sitovat resursseja usein vuosiksi eteenpäin. Siksi on tärkeää pysähtyä jo valmisteluvaiheessa kysymään: mitä tästä seuraa, kenelle ja milloin? Vaikutusten ennakkoarviointi on tapa tehdä tämä järjestelmällisesti. Se jäsentää ajattelua, tuo esiin eri näkökulmia ja antaa päätöksentekijöille paremman pohjan tehdä harkittuja ratkaisuja.
Viitasaaren kaupungihallitus hyväksyi tällä sivulla esitetyn ohjeen ennakkoarvioinnista ja siihen liittyvän lomakkeen kesäkuussa 2026.
Lomake: DOCX-muodossa | PDF-muodossa
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa kuvataan ehdotuksen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Vaikutusten lisäksi ennakkoarvioinnissa tuodaan esille vaihtoehtoisia ratkaisuja päätökselle. Vaikutusten ennakkoarviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Ennakkoarvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset kuntalaisiin, lapsiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön, talouteen, yrityksiin ja strategiaan. Vaikutuksia arvioidaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä riippuen siitä millainen päätös on kyseessä.
Kuntaliitto on antanut vuonna 2011 suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa.
Mitä vaikutusten ennakkoarviointi on?
Vaikutusten ennakkoarviointi tarkoittaa, että valmisteilla olevan päätöksen mahdollisia seurauksia arvioidaan etukäteen. Ennakkoarvioinnin tavoitteena on tuoda valmisteluun ja päätöksentekoon lisää selvyyttä. Arvioinnissa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja ja niiden myönteisiä, kielteisiä ja neutraaleja vaikutuksia eri näkökulmista. Ennakkoarviointia voidaan käyttää mm. päätösesitysten laadinnassa, toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden toteutumisen seurannassa.
Useat lait ja sopimukset velvoittavat kuntia arvioimaan päätöstensä vaikutuksia:
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 6 § edellyttää, että kunta ottaa päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon.
• Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) 3 § velvoittaa selvittämään merkittävät ympäristövaikutukset suunnitelmien valmistelun aikana.
• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 4 § ohjaa arvioimaan etukäteen päätösten sukupuolivaikutuksia.
Milloin ennakkoarviointi tehdään?
Käytännössä arviointi on tarpeen ainakin silloin, kun:
• päätöksellä on välittömiä tai merkittäviä välillisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön tai elinoloihin
• kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai palvelujen järjestämistavassa
• päätös on taloudellisesti, toiminnallisesti tai strategisesti merkittävä
• päätös koskee suoraan tai välillisesti lapsia ja nuoria
• päätöstä on vaikea perua tai korjata jälkikäteen
• asia on uusi, kiistanalainen tai herättää todennäköisesti ristiriitaisia tulkintoja
• päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoelämään tai vetovoimaan
Arviointia ei tarvita, kun kyseessä on esimerkiksi tiedoksi merkittävät asiat, oikaisuvaatimus, viranhaltijan nimeäminen, yksilöä koskeva asia, toiminnan seuranta tai lakisääteinen velvoite, johon ei liity harkintavaltaa. Epäselvässä tilanteessa kannattaa tehdä ainakin suppea arviointi.
Suppea vai laaja arviointi?
Vaikutusten ennakkoarvioinnin voi tehdä joko suppeasti tai laajasti. Ennakkoarvioinnin laajuus vaatii tapauskohtaista harkintaa. Suppeaa ennakkoarviointia käytetään, kun vaikutukset eivät ole merkittäviä ja valmistelu vaatii nopeaa reagointia. Laajaa ennakkoarviointia tarvitaan silloin kun vaikutukset ovat merkittäviä tai ristiriitaisia.
Suppea ennakkoarviointi:
• Valmistelu muutaman viranhaltijan toimesta.
• Asiassa ei ole suuria ristiriitoja.
• Tietoa on valmiiksi saatavilla.
• Päätös ennakkoarvioinnista kuuluu palvelualueen esittelijälle tai johtoryhmälle.
• Päätösvaihtoehtojen määrä: mahdollisuuksien mukaan nollavaihtoehto ja yksi muutosvaihtoehto.
• Päätöksentekoelin: viranhaltija, lautakunta tai kaupunginhallitus/kaupunginvaltuusto.
Laaja ennakkoarviointi:
• Palvelualueiden rajat ylittäviä vaikutuksia.
• Asia on moniulotteinen ja siinä saattaa olla ristiriitoja/useita järjestämismahdollisuuksia.
• Valmistelussa tarvitaan eri näkökulmista tietoa, osaamista ja asiantuntijuutta. Arvioinnin tueksi tulee kerätä tietoa esimerkiksi kuntalaisilta ja valmisteluun tulee osallistaa eri näkökulmia edustavia ihmisiä mahdollisuuksien mukaan.
• Päätös ennakkoarvioinnista kuuluu kaupungin johtoryhmälle.
• Päätösvaihtoehtojen määrä: Mahdollisuuksien mukaan useampi vaihtoehto nollavaihtoehdon lisäksi.
• Valmisteluun voidaan nimetä valmistelutyöryhmä.
• Päätöksentekoelin: kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto.
Mitä vaikutuksia arvioidaan?
Päätösten vaikutukset harvoin rajoittuvat vain yhteen alueeseen. Siksi arvioinnissa on tarkasteltava vaikutuksia monelta kantilta samanaikaisesti. Keskeisiä näkökulmia ovat:
• Kuntalaisvaikutukset: Miten päätös vaikuttaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, toimeentuloon, palvelujen saatavuuteen tai osallistumismahdollisuuksiin? Kohdistuuko vaikutus tasaisesti vai erityisesti johonkin väestöryhmään?
• Lapsivaikutukset: Lapsivaikutusten arviointi on oma lakisääteinen kokonaisuutensa. On tarkasteltava, miten päätös vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen, harrastamiseen ja palveluihin. Monet lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat välillisiä, kuten esimerkiksi vanhempien taloudellinen tilanne tai liikennejärjestelyt, ja siksi ne jäävät helposti huomaamatta ilman tietoista tarkastelua.
• Ympäristövaikutukset: Vaikutukset ihmisten elinoloihin, ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään, vesistöihin sekä rakennettuun ympäristöön ja maisemaan.
• Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset: Miten päätös muuttaa henkilöstön määrää, tehtäviä, osaamista tai työhyvinvointia? Muuttuvatko organisaatioiden väliset suhteet tai palvelujen tuottamistavat?
• Taloudelliset vaikutukset: Välittömät kustannukset ja säästöt, mutta myös epäsuorat taloudelliset seuraukset: vaikutukset kotitalouksien talouteen, asiakasmaksuihin tai palvelutuotannon rakenteeseen. Taloudelliset vaikutukset kannattaa arvioida viimeisenä, sillä niihin vaikuttavat usein muiden osa-alueiden arvioinnissa esiin nousevat seikat.
• Yritysvaikutukset: Vaikutukset alueen elinkeinoelämään, yritysten toimintaedellytyksiin, kilpailuun ja alueen vetovoimaisuuteen.
• Strategiavaikutukset: Tukeeko tai heikentääkö päätös kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista?
Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuviin väestöryhmiin: lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin, pienituloisiin, maahanmuuttajiin ja muihin vähemmistöihin. Heille koituvat vaikutukset jäävät helposti näkymättömiin, jos arviointia tehdään vain enemmistön näkökulmasta.
Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös vaikutusten ketjuuntuminen. Eri vaikutustyypit, kuten ympäristövaikutukset ja talousvaikutukset, muodostavat toisiinsa nähden ketjuja, joissa vaikutukset muodostuvat monen eri vaikutustyypin yhteisvaikutuksena. Vaikutusten ketjuuntumisen vaikutukset nähdään usein vasta pitkän ajan kuluttua.
Millä aikajänteellä vaikutuksia arvioidaan?
Päätösten vaikutukset eivät aina näy heti. Siksi arvioinnissa on tarkasteltava sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia. Lyhyt aikaväli kattaa tyypillisesti kuluvan vuoden tai valtuustokauden. Lyhyen aikavälin vaikutukset ovat usein suorempia ja helpommin ennakoitavissa. Pitkä aikaväli ulottuu valtuustokauden yli. Monet vaikutukset, erityisesti ympäristö-, lapsi- ja terveysvaikutukset, näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Pitkän aikavälin tarkastelu on tärkeää myös siksi, että joitakin päätöksiä on vaikea tai mahdoton perua jälkikäteen. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut tai palveluverkon muutokset sitovat usein seuraavienkin valtuustokausien liikkumavaraa.
Vaihtoehdot ja nollavaihtoehto
Päätösesityksille on tärkeää muodostaa vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja voi olla useita. Nollavaihtoehto tarkoittaa tilannetta, jossa mitään ei tehdä: nykyinen toimintatapa jatkuu ennallaan. Se on mukana arvioinnissa vertailukohtana, jota vasten muita vaihtoehtoja peilataan. Nollavaihtoehtoa voidaan käyttää myös nykyhetken arvioinnissa yksin ilman vertailtavia vaihtoehtoja. Nollavaihtoehto pakottaa kysymään: mitä tapahtuu, jos emme tee mitään? Arvioinneissa voidaan tarkastella useampaakin vaihtoehtoa, kuten kompromissivaihtoehtoja ja maksimivaihtoehtoa. Kompromissivaihtoehto on usein realistinen vaihtoehto ja maksimivaihtoehto päätösesitys parhaimmillaan ilman esimerkiksi taloudellisia rajoitteita. Mitä merkittävämpi ja kiistanalaisempi päätös, sitä useamman vaihtoehdon tarkastelu on perusteltua. Erilaisia vaihtoehtoja voi ja kannattaa tuoda esille eikä esiin tuotuihin nollavaihtoehtoon, kompromissivaihtoehtoon ja maksimivaihtoehtoon kannata jäädä liiallisesti kiinni, jos tilanteeseen sopii paremmin jotkin muut vaihtoehdot.
Kuntalaisten osallistaminen
Laadukas ennakkoarviointi saavutetaan monipuolisen asiantuntijuuden käytöllä ja ottamalla huomioon päätöksen kohteena olevien kokemuksia. Kuntalaisten osallistaminen voi olla hyödyllistä varsinkin mittavissa palveluverkkoa koskevissa asioissa. Kuntalaisten osallistaminen voi tapahtua esimerkiksi strategiatyön, investointien, määrärahojen kohdentamisen, kunnan tapahtumatoiminnan ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Kuntalaisia voidaan osallistaa esimerkiksi vaikuttamiselinten, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston, yhdistysten, oppilaskuntien ja vanhempainyhdistysten, yrittäjäyhdistysten, urheiluseurojen, kunnan tilaisuuksien ja tapahtumien sekä kuntalaiskyselyiden ja keskusteluiltojen kautta.
Ennakkoarvioinnin vaiheet
1. Päätös ennakkoarvioinnin tekemisestä.
2. Arvioinnin laajuudesta ja menetelmistä päättäminen.
3. Olemassa olevan tiedon kartoittaminen.
4. Päätösvaihtoehtojen muodostaminen. Vaihtoehtoiset päätösesitykset voidaan muodostaa esim. nollavaihtoehdosta, maksimivaihtoehdosta sekä yhdestä tai useammasta kompromissivaihtoehdosta.
5. Arvioinnissa tarvittavien tietojen kerääminen.
6. Vaihtoehtojen vertailu. Vertaillaan vaihtoehtoja toisiinsa. Vertailun tulos kirjoitetaan perustelutekstiin. Arviointitaulukkoon kirjataan vaikutuksen suuruus ja suunta (+/-) sekä vaikutuksen kuvaus.
7. Päätösesityksen laadinta. Vaihtoehtojen vertailun jälkeen esittelijä esittää päätettäväksi parhaimpana pitämänsä ratkaisuvaihtoehdon. Arvioinnin aikana tehdyt huomiot vaikutuksista tulee tiivistää esitykseen.
8. Päätöksen seuranta. Päätöksen tekemisen jälkeen päätetään toteutumisen ja vaikutuksen arvioinnista ja seuraamisesta.
Lisämateriaaleja
Kuntaliitto
• Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa (2011)
Verkkokoulutukset
• Ennakkoarviointi – Tunnista työsi vaikutukset ihmisten hyvinvointiin
Lapset
• Lapsivaikutusten arviointia lasten kanssa
• Miten lapsivaikutusten arviointi toteutetaan? | UNICEF
• Lapsivaikutusten arviointi
• Lapsivaikutusten arviointi – Mannerheimin Lastensuojeluliitto
THL
• Vaikutusten ennakkoarviointi | Innokylä
Yritykset
• Suomen Yrittäjät: Yritysvaikutusten arvioinnin kasikirja (PDF)