Miten lapsiperheiden palvelut toimivat Viitasaarella? Kaupungin toteuttamassa lyhyessä kyselyssä kysytään muun muassa Viitasaaren varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä sekä perhekeskuksen toiminnasta ja Perhetuvalla tarjottavista palveluista. Vastaamalla voit vaikuttaa kaupungin palveluihin ja kyselyn tulokset välitetään myös Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
Kyselyyn voi vastata Webropol-palvelussa tammikuun loppuun saakka, vastausaika päättyy 31.1.2023 klo 23.59.
YmpyräKS:n vuosiseminaarin aiheena on yritykset ja luonnon monimuotoisuus. Miten yritykset voivat toiminnassaan ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden? Ja miten monimuotoisuusvaikutuksia voi arvioida?
Viitasaaren kaupunki on yksi Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkoston pyörittämiseen osallistuvista tahoista.
Ohjelma
9.00 Tervetulosanat, Tanja Oksa Business Jyväskylä
9.05 Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus lämpenevässä Suomessa – Mitä yritykset voivat tehdä? Erikoisasiantuntija Riku Lumiaro, Syke
9.35 Paneelikeskustelu, mukana mm. väitöskirjatutkija Sami El Geneidy (Jyväskylän yliopisto), apulaisprofessori Tiina Onkila (Jyväskylän yliopisto), vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki (S-ryhmä), erityisasiantuntija Kaisa Mustajärvi (Tampereen kaupunki) ja ympäristöasiantuntija Heli Kanto (Rudus Oy).
10.40 Miltä näyttää yritysten ja biodiversiteetin tulevaisuus Montrealin kokouksen jälkeen? Johtava asiantuntija, Minna Ojanperä, Elinkeinoelämän keskusliitto
10.55 Kiitokset ja tilaisuuden päätös
Tilaisuus järjestetään Teamsissa. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki lähempänä tapahtumaa. Ilmoittautumaan pääset YmpyräKS:n verkkosivuilla, jossa myös lisätiedot tapahtumasta ja verkostosta.
Viitasaaren lisäksi YmpyräKS-verkostoa pyörittämiseen osallistuvat Keski-Suomen liitto, Business Jyväskylä, Business Äänekoski, Yrityskiihdyttämö BioPaavo, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen yrittäjät.
Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa myös lapsiperheiden kotipalvelusta vuoden alusta lähtien. Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja maksut yhtenäistyvät hyvinvointialueella.
Lapsiperheiden kotipalvelu tukee vanhemmuutta ja lapsiperheitä arjen haasteellisissa tilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia, voimavaroja ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.
Kotipalvelua myönnetään esimerkiksi tilanteissa, kun perheellä on raskaudesta tai synnytyksestä, aikuisen tai lapsen sairastumisesta, vanhemman väsymyksestä tai uupumuksesta, äkillisestä erityistilanteesta, kriisistä tai muusta erityisestä perhe- tai elämäntilanteesta johtuva avuntarve.
Lapsiperheiden kotipalveluun kuuluvat kodin arjen tehtävät ja niissä avustaminen. Niitä ovat muun muassa kodinhoidolliset tehtävät, lastenhoito, lasten kasvatuksessa ohjaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen.
Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja perustuu perheen yksilölliseen palvelutarpeeseen. Palvelusta vastaava viranhaltija keskustelee perheen kanssa puhelimitse tai kotikäynnillä ja tekee palvelutarpeenarvioinnin.
Lastenhoidollisissa tarpeissa varhaiskasvatus on ensisijainen palvelu. Kotipalvelua ei myönnetä pienten koululaisten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajoista johtuviin lastenhoitotarpeisiin. Myöskään vanhemman etätyön, opiskelun tai harrastuksen ajaksi kotipalvelua ei myönnetä.
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua hyvinvointialueen lapsiperheille. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Hyvinvointialueella otetaan käyttöön yhteinen lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli 1.4.2023 alkaen.
Kotipalvelu on lähtökohtaisesti maksullista. Perheen tulot vaikuttavat maksuun ja sen suuruuteen.
Näin haet lapsiperheiden kotipalvelua
Lapsiperheiden kotipalvelua haetaan toistaiseksi kunnissa toimineiden hakukäytäntöjen mukaisesti. Tavoitteena on kevään aikana yhdenmukaistaa alueelliset kotipalvelun haku- ja myöntämiskäytännöt.
Toistaiseksi Viitasaarella lapsiperheiden kotipalvelua haetaan puhelimitse p. 040 661 5875 maanantaihin klo 10–12, tiistaista torstaihin klo 8–10 ja perjantaisin klo 10–12. Myöhemmin kuin alkuvuodesta 2023 hakukäytäntö tulee tarkastaa ajantasaisilta verkkosivuilta.
Lue tiedote hyvinvointialueen verkkosivuilta, jossa myös ohjeet muissa kunnissa toimimiseen.
Viitasaaren kaupunki huutokauppaa vanha paloasemakiinteistön (Lasimestarinkuja 10, Google Maps), josta voi jättää tarjouksia verkkohuutokauppapalvelu Huutokaupat.comissa. Huutokauppa päättyy aikaisintaan 2.2.2023 klo 20 tai 3 min viimeisen tarjouksen jälkeen.
Lämmintä tilaa rakennuksessa on 1260 m². Rakennuksessa on pesuhalli, öljymonttu, toimisto-osa, huoltotiloja, varastotiloja ja saunaosasto. Rakennuksessa on kylmä ulkovarasto 449 m². Ulkovarasto on vielä pelastuslaitoksen käytössä kunnes uusi varastotila valmistuu toukokuussa 2023. Tilojen pinta-aloja ei ole tarkistettu mittaamalla.
Tiloista on julkaistu kuvat Huutokauppa.comissa, jossa on myös esillä huutokaupan ehdot sekä erilaisia dokumentteja tiloista. Tutustu ehtoihin ja dokumentteihin huutokauppapalvelussa. Viitasaaren kaupunki järjestää yleisen kiinteistöön tutustumisen 25.1.2023 klo 9-12.
Viitasaaren uusi paloasema otettiin käyttöön syksyllä 2021 ja vihittiin käyttöön syksyllä 2022.
Viitasaaren vanhan yhteiskoulun peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. Rakennuksen pullistuneeseen hirsiseinään asennettiin pystysuuntaisia tukipuita eli följäreita torstaina 19.1.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Rakennuksessa tehdään parhaillaan montaa eri työvaihetta. Hirsiseinän tukemisen rinnalla muun muassa WC-tiloja laatoitetaan, listoja kiinnitetään ja keittiöön asennetaan koneita sekä laitteita. Tätä tilannetta edeltävät suuret työt esimerkiksi lattiarakenteiden ja ilmanvaihdon perusteellisissa uudistamisissa.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Helmikuun aikana rakennuksessa käynnistyy kahvilaravintolan toiminta. Rakennukseen on suunniteltu myös putiikkeja entisiin luokkatiloihin. Toiminnan käynnistymisestä tiedotetaan vanhalla yhteiskoululla aloittavan yrittäjän kanssa myöhemmin erikseen.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Hirsirakenteinen koulurakennus on tehty vuosina 1907-1908 Viitasaaren Suomalaisen Yhteiskoulun käyttöön. Tiloja on muokattu ja korjattu vuosien varrella useaan otteeseen, mutta koulurakennukseen ei ole aiemmin tehty perusteellista korjausta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Peruskorjaustyön on tilannut Viitasaaren kaupunki, joka omistaa rakennuksen. Toimintaa tiloissa on suunniteltu kaupungin Pikkasen enemmän liiketoimintaa -hankkeessa, joka on EAKR-rahoitteinen.
Tule vahvistamaan digitaitojasi Digiryhmään! Digiryhmä alkaa Viitasaarella helmikuun 22. päivä vuonna 2023.
Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 8.00–12.00 Digikeskuksessa osoitteessa Keskitie 4, 44500 Viitasaari (Google Maps).
Ryhmään otetaan viisi osallistujaa. Ryhmä on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille nuorille ja aikuisille.
Tutustu tarkemmin DigiosaaVa-hankkeeseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilla osoitteessa www.jamk.fi/digiosaava
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan:
Mervi Paananen p. 044 4597 578
Liisa Mattila p. 040 653 2401
• Ryhmässä voit tutustua digilaitteen käyttöön.
• Vahvistat niitä digitaalisia taitoja, joita tarvitset arjessasi.
• Saat luottamusta omiin taitoihin.
• Löydät uusia digitaalisuuden mahdollisuuksia.
• Saat opastusta oman CV:n tekemiseen.
Viitasaaren tapahtumajärjestäjien yhteistapaaminen pidetään tiistaina 7.2.2023 klo 18-19.30 ja paikkana Lennätin (Keskitie 4, Google Maps). Keskustellaan tulevista näkymistä ja tapahtumien ajankohtaisesta suunnittelutilanteesta, kaupungin avustusperiaatteista sekä Viitasaari Festivals -markkinointiyhteistyöstä. Tilaisuuteen kannattaa osallistua oli tapahtuman suunnittelu missä vaiheessa tahansa tai ylipäänsä järjestäminen harkinnassa.
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä sähköpostitse liisa.hypponen@viitasaari.fi tai 040 173 7520.
Maanantaina 16.1.2023 kokoontunut Viitasaaren kaupunginhallitus päätti, että pikkasen parempaan periferiaan laaditaan osallisuussuunnitelma. Osallisuussuunnitelman laadinta toteuttaa kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita osallistumismahdollisuuksien edistämisestä, toimintakulttuurin kehittämisestä sekä asukkaiden tiedonsaantia ja asiointia.
Osallisuussuunnitelma sisältää toimenpiteet viitasaarelaisten osallisuuden vahvistamiseksi ja periaatteet niiden toteuttamiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Suunnitelman laadintaan osallistuu työryhmä, joka myös vastaa seurannasta. Kaupunginhallitus nimesi ryhmään kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen jäsenen Outi Vornasen sekä pyysi vanhus- ja vammaisneuvostoa, nuorisovaltuustoa, Viitasaaren seurakuntaa sekä hyvinvointialuetta nimeämään edustajansa, samoin kyläyhdistyksiltä pyydetään yhtä edustajaa. Hallitus myös hyväksyi Maaseudun Sivistysliiton (Maahenki Oy) tarjouksen suunnitelmaan liittyvän valmistelun ja työpajojen toteuttamisesta.
Kaupunginhallitus asetti maanantain kokouksessaan maapolittisen työryhmän, joka valmistelee Viitasaaren maapoliittiset linjaukset laajemman ohjelman laadinnan ohjaamiseksi. Maapolitiittisilla linjauksilla toteutetaan kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena on vahvistaa keskustaajaman sekä kylien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, edistää monipuolista työpaikkatarjontaa ja lisätä työpaikkoja sekä edistää monipuolisia ja eri tarpeita vastaavia asumisvaihtoehtoja ja viihtyisää elinympäristöä.
Kokouksessa käsiteltiin myös vuoden 2023 talousarvion täytäntöönpanoa sekä yleishallinnon talousarvion käyttösuunnitelmaa. Määräalan ostotarjousta Laskettelijantien alueella ei hyväksytty teknisen toimen esityksen mukaisilla perusteilla. Kaupunginhallitus saattaa tiedoksi kaupunginvaltuustolle, että keskusvaalilautakunta on täydentänyt vaalituloksen perusteella kokoomuksen varavaltuutetuksi Hannu Halmesmäen, koska Antti Kyröläinen on muuttanut pois paikkakunnalta.
Kaikki päätökset ovat luettavissa kaupunginhallituksen pöytäkirjasta.
Kriisikeskus Mobile ja Viitasaaren Perhetupa aloittavat yhteistyöpilotoinnin tammikuussa 2023. Kriisikeskus Mobilen kriisityöntekijä Jouni Paananen jalkautuu Viitasaaren Perhetuvalle (Kennääntie 4, Google Maps) tammi-kesäkuussa yhden perjantaipäivän kuukaudessa. Jalkautumisen tarkoitus on madaltaa entisestään järjestölähtöisen kriisityön saavutettavuutta.
Kriisityöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun:
• elämässäsi on kriisi
• olet kokenut menetyksen
• olet kokenut väkivaltaa
• olet käyttäytynyt väkivaltaisesti tai olet huolissasi omasta käyttäytymisestä
• sinulla on itsetuhoisia ajatuksia
• olet joutunut tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi
• kohtaat työssäsi asiakkaita, jotka ovat kokeneet kriisin ja haluat konsultoida ja/tai ohjata asiakkaita kriisi-, väkivalta-, Linity- ja/tai rikosuhripäivystystyöhön.
Kriisityöntekijä Jouni Paananen paikalla Viitasaaren Perhetuvalla
• pe 20.1 klo 14-20
• pe 17.2 klo 14-20
• pe 17.3 klo 14-20
• pe 14.4. klo 14-20
• pe 12.5 klo 14-20
• pe 9.6 klo 14-20.
Asiointi puhelimitse 050 531 3339, ajanvarauksella kasvokkain, chatin välityksellä (www.kriisikeskusmobile.fi) tai mahdollisuuksien mukaan myös ajanvarauksetta. Ajanvaraukset Perhetuvan perjantaipäiviin voi tehdä soittamalla ma-pe Jouni Paanaselle hänen työnumeroonsa 050 531 3339 tai sähköpostilla jouni.paananen@kriisikeskusmobile.fi. Myös työntekijäkonsultaatiot tai muut yhteistyöpyynnöt mahdollisia.
Mikäli kriisityöntekijä Jouni Paananen on edm. Viitasaaren Perhetuvan perjantain ajankohtana varattu, niin voit olla yhteydessä Kriisikeskus Mobileen 044 7888 470. Lisäksi voit saada tukea MIELI ry:n valtakunnallisesta kriisipuhelimesta 09 2525 0111/24 h tai Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä 014 266 0149/24 h. Kiireellisissä hätätilanteissa yhteys hätänumeroon 112.
Viitasaarella ja Pihtiputaalla on kehitetty kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä asioita hankerahoituksen avulla. Wiitaunionin yhteinen hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja se päättyi vuoden 2022 lopussa.
Koska kahden kunnan yhteisessä organisaatiossa on runsaasti erilaista toimintaa, työhyvinvointiin liittyviä asioita on huomioitu työyksiköittäin. Viitasaarella Kymönkosken koulun työyhteisössä nousi esiin muutamia kehityskohteita.
”Meillä oli konkreettisia toiveita työyhteisön kehittämiseen. Halusimme parantaa tiedonkulkua, että kaikki ovat asioista perillä. Yhteisestä huonetilasta haluttiin koko työyhteisölle aiempaa kutsuvampi. Lisäksi yhteistä tilasta haluttiin aiempaa toimivampi ja rauhallisempi”, koulunjohtaja Jaana Kaskilahti kertoo.
Kymönkosken koulun työympäristön muutoksia suunniteltiin keväällä ja toteutettiin syyslukukauden aikana. Toimenpiteet toteutettiin pääasiassa työyhteisön omin voimin, mutta niitä tuki Wiitaunionin Tietoa, taitoa ja tahtoa mielen tukemiseen -työhyvinvointihanke. Wiitaunioni sai hankkeeseen rahoitusta Kevalta työelämän kehittämisrahasta. Hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto. Hankkeen taustalla ja tarpeena on mielen syistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina Wiitaunionissa.
”Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja vahvistaa hyvinvointia erityisesti työn psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta yhdessä kehittäen”, Katri Aalto sanoo.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Kymönkosken koululla on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Ennen on puhuttu opettajienhuoneesta, mutta nyt rooleja ja ammattinimikkeitä on useita, joten tilalle on mietitty uutta nimeä. Huonetila on nyt isompi ja rauhallisempi, sillä muun muassa vaatekaapit siirrettiin luontevampaan paikkaan käytävälle. Hyvä yhteishenki saa nyt entistä enemmän tukea puitteista.
”Tänne on helppo tulla omana itsenään ja työkavereilta saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Täällä saa näyttää tunteita, asioista keskustellaan ja hurtti huumori kukkii”, työyhteisön jäsenet kertovat.
Hankkeen keskiössä olleet psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työn sisällön, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kymönkoskella näitä asioita lähestyttiin muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisellä.
”Koska osa henkilökunnasta on oppilaiden valvontavastuussa, kaikki eivät ehdi arjessa yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Nyt kokouksista tehdään muistio, ovessa on viikon tärkeimmistä asioista muistilista ja huoltajille lähtevät Wilma-viestit lähtevät myös henkilökunnalle.”
Erilaisten työyksiköiden kehittämiseen ei ole yhtä yhteistä tapaa, mutta hankkeessa on tuotettu muun muassa palautumiseen liittyviä harjoitteita, järjestettiin työpajoja, koulutuksia ja pilottivalmennuksia.
”Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemisen ja työn voimavarojen vahvistamisen tehtiin opas, mikä toimi jatkossa osana esihenkilöiden ja henkilöstön perehdyttämistä sekä työkaluna niin yksilöille kuin työyhteisöille yhteiskehittämisen tueksi”, Katri Aalto toteaa.
Työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden parantaminen perustuu yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.
”Me ollaan yhdessä mietitty, mitä pitäisi kehittää, ja ollaan etsitty ja löydetty ratkaisuja. Koululla tehdyn kehityksen rinnalla on kulkenut Wiitaunionin esihenkilöiden kokoontumiset sekä mikrokirjasto, jonka asioista on keskusteltu yhteisesti tässä pöydässä”, Jaana Kaskilahti pohtii.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Vuonna 2022 Pihtiputaan terveysasemalla vavasi henkilöstöpula ja se näkyi työntekijöiden jaksamisessa. Vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja Johanna Tiainen on saanut hankkeesta apua siihen, miten työn johtamisella voi vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.
”Erityisesti hyötyä on ollut hankkeessa tuotetuista materiaaleista, joista on saanut vinkkejä mitä asioita voi työstää ja käydä henkilökunnan kanssa läpi”, Johanna Tiainen kertoo.
Työhyvinvointihankkeen kautta vuodeosastolla syntyi idea kehittämissuunnitelmasta ja sitä lähdettiin työstämään yhdessä asiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa. Suunnitelman myötä hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja uudistettu.
”Yksi konkreettinen kehittämiskohde on ollut yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, joka on lisännyt potilasturvallisuuden lisäksi henkilöstön työhyvinvointia vähentyneen työkuorman myötä.”
Yksilövastuisessa hoitotyössä sama hoitaja koordinoi potilaan hoitoa koko hoitojakson ajan, aiemmin vuodeosaston työntekijät ovat olleet vastuussa kaikista potilaista. Toive toimintatapojen uudistamiseen oli tullut työntekijöiltä.
Kehittämistä on tapahtunut myös henkilöstön yhteisöllisyydessä. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä hetkiä ja virkistymistapahtumia. Lisäksi on luotu työyhteisön pelisäännöt.
”Henkilöstöltä on tullut palautetta, että olemme menneet mukavasti eteenpäin työilmapiirissä. Meillä on kehitysmyönteinen työyhteisö ja se on meidän vahvuus”, Johanna Tiainen toteaa.
Työhyvinvointiin panostaminen saa kiitosta myös Kymönkoskella.
”Pidän tärkeänä, että Wiitaunionissa on ruvettu panostamaan työhyvinvointiin aiempaa enemmän ja työtiloihin kiinnitetään huomiota. Täällä ollaan suuri osa päivästä, kaikki satsaukset maksavat varmasti itsensä takaisin eri tavoin”, Jaana Kaskilahti muistuttaa.
