Viitasaaren liikuntapaikkojen hoitoon ollaan hankkimassa latukonetta, jolla hiihtoreitit voidaan pitää jatkossa entistä paremmassa kunnossa. Latukoneen hankinta käynnistyi kuntalaisaloitteen pohjalta ja kaupunginvaltuusto varasi talousarvioon määrärahan hankintaan vuodelle 2022, kun asiaa oli aiemmin käsitelty eri toimielimissä. Tekninen lautakunta teki hankinnan joulukuussa 2021 liikuntapaikkojen henkilöstön tekemän kartoituksen perusteella. Käytettyjen koneiden tarjontaa selvitettäessä ja lautakunnan tehdessä päätöstä ei kuitenkaan huomioitu kansallisen hankinnan kynnysarvon ylittymistä. Tämän vuoksi lautakunta kumosi aiemman päätöksensä kokouksessaan tammikuussa 2022 ja päätti kilpailutuksen toteuttamisesta Hilma-hankintana. Tällainen itseoikaisu on normaali käytäntö, kun tehdyssä päätöksessä huomataan korjattavaa.

Vaikka alkuperäinen hankinta jouduttiin oikaisemaan, uusi kilpailutus ja koneen hankinta tullaan tekemään vielä talven 2022 aikana. Latukoneita on erilaisia eri käyttötarkoituksia varten. Valinta erilaisten koneiden ja niiden ominaisuuksien välillä riippuu siitä, mitkä nähdään tiettyyn käyttöön soveltuvaksi. Viitasaarella on päädytty siihen, että latuverkoston hoitamiseen soveltuva kone on oltava painoltaan vähintään 3000-8000 kg lumen oikeanlaisen tiivistymisen vuoksi.

Latukone hankintaan ensisijaisesti Viitasaaren kaupungin taajamassa olevien Savivuoren ja Isoahon latujen ylläpitoon. Tällainen kone sopii myös muuhun käyttöön kaupungin oman latuverkoston ylläpitämisen ulkopuolella. Eniten asiasta on neuvoteltu etukäteen Viitasaaren Lumikot ry:n kanssa moottorikelkkareittien huoltoon liittyen. Latukoneen käytöstä kaupungin oman toiminnan ulkopuolella päätetään, kun latukone on saatu Viitasaarelle ja kilpailutuksen voittaneen koneen ominaisuudet ovat selvillä.

Latukoneilla voi tehdä latuja ja reittejä myös jäällä. Tätä ei ole Viitasaarella painotettu koneen hankintaa suunniteltaessa, sillä viime vuosina jäälatujen ylläpitäminen moottorikelkallakin on ollut hankalaa tai jopa mahdotonta jäälle nousevan veden vuoksi. Moottorikelkkareittien huollossa kone siirretään lavetilla vesistöjen ohi jo nyt. Konetta siirretään myös Savivuoren ja Isoahon välillä lavetilla.

Aiemmin Viitasaarella on hoidettu latuja moottorikelkoilla, traktorilla ja sen lisälaitteella sekä laskettelurinteen rinnekoneella. Nykyinen Sahiksen yrittäjän rinnekone ei sovi latuverkoston ylläpitoon muun muassa leveytensä vuoksi. Latujen leventäminen puolestaan tulisi arvion mukaan maksamaan satoja tuhansia euroja.

Kaupungin ylläpitämät ladut ovat erilaisia, molemmissa on mahdollisuus perinteiseen että luistelutyylin hiihtoon. Savivuoren ulkoilualueella on valaistut ladut ja erimittaisia reittejä, latuverkosto sopii myös kilpailuihin. Isoahon latu on edestakainen reitti, jossa on vähemmän korkeuseroja kuin Savivuorella, valaistua latuosuus on Isoahon urheilukentän alueella. Kaupungin latujen lisäksi yksityiset tahot ylläpitävät erilaisia hiihtoreittejä eri puolella Viitasaarta. Tietoja on koottu osoitteeseen viitasaari.fi/ladut

Wiitaunionissa päätettiin luopua koronavirustautiin liittyvistä yleisistä karanteeni- ja eristyspäätöksistä 24.1.2022 alkaen. Johtavan lääkärin esittelemä ja Wiitaunionin johtoryhmän päätöksellä hyväksytty linjaus on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä useiden muiden alueiden päätösten mukainen. Viitasaarta ja Pihtipudasta koskevan linjauksen mukaisesti todetun koronavirustartunnan tapauksessa ei määrätä eristystä kaikissa todetuissa tapauksissa, eli toisin kuin tähän mennessä on toimittu.

Hengitystieoireisen sekä todetun koronavirustartunnan saaneen tulee välttää kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin henkilöihin vähintään viiden vuorokauden ajan. Tartuntatautilääkäri arvioi tilanteet yksilöllisesti ja voi edelleen tarvittaessa määrätä henkilöitä eristykseen tai karanteeniin jatkotartuntojen estämiseksi. Testaaminen keskitetään sote-henkilöstöön ja riskiryhmiin.

Alueellisten ohjeiden mukaan on tärkeää, että kaikki hengitystieinfektio-oireiset voivat jäädä pois töistä ilman huolta ansionmenetyksistä. Tarpeesta korvata ansionmenetys ei synny perustetta määrätä henkilöä eristykseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työntekijältä eristyspäätöstä. Ansionmenetykset tulee korvata muilla tavoin. Korvaavia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi normaalit sairauspäivärahakäytännöt tai työntekijän laajennettu oikeus olla poissa omalla ilmoituksella.

Johtoryhmä päättii muuttaa Wiitaunionin omien työntekijöiden sairauslomakäytäntöjä koronaoireisten henkilöiden tapauksessa. Käytännöistä tiedotetaan työntekijöitä sisäisesti.

Kuntalaisille on koronavirustartuntaa epäiltäessä ohjeet, joita noudatetaan Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Terveydenhuollon koronatestiin suositellaan hakeutumista seuraavissa tapauksissa
• Terveydenhuollon ammattilainen on suositellut testiä tai
• Työskentelet sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä tai
• Työskentelet missä tahansa tehtävässä ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalvelussa tai
• Kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään tai
• Olet raskaana

Ota aina viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon, jos vointisi sitä vaatii.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidon tarpeen arviointi ja neuvonta palvelevat alkaen 2.2.2022 numerossa 040 530 2697 keskiviikkoisin klo 12-15. Puhelinpalvelu on Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan yli 18-vuotiaille kuntalaisille. Alle 18-vuotiaat voivat olla yhteydessä tsemppariin.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on esimerkiksi elämäntilanteeseen, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä huolia ja toivot keskustelutukea. Hoidon tarpeen arvioinnin tekee mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, joka antaa lyhytaikaista apua erilaisissa oireissa ja tilanteissa, sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin palveluissa.

Numerosta saat myös konsultaatioapua.

Palvelu on lisä akuuttiin tarpeeseen, muut yhteystiedot omalla sivullaan.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kiristetään kokoontumisrajoituksia sekä vaaditaan toimenpiteitä eri tiloissa koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi. Myös Wiitaunionin Viitasaaren kaupunkia ja Pihtiputaan kuntaa koskevan päätöksen mukaiset rajoitukset ja toimenpiteet ovat voimassa 23.1.-20.2.2022.

Yleisissä kokouksissa sekä yleisötilaisuuksissa kokoontumisrajoitus on enintään 20 henkilöä. Rajoitus koskee sekä sisä- että ulkotiloissa järjestettäviä tilaisuuksia. Rajoitus ei koske yksityistilaisuuksia. Alueen väestöä kehotetaan noudattamaan koronaepidemiaan liittyviä yleisiä suosituksia myös niissä tilanteissa, joita aluehallintoviraston määräykset eivät koske.

Tilaisuuksien osallistujarajoitusten lisäksi aluehallintovirasto rajoittaa myös toimintaa eri tiloissa. Päätös koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit). Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä. Tietyn mittaisia turvavälejä päätöksessä ei kuitenkaan edellytetä.

Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä tiloja, kuten kuntosaleja, sisäliikuntatiloja ja yleisiä saunoja. Muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Päätöstä ei sovelleta oppilaitosten toimintaan, varhaiskasvatukseen, ammattiurheilemiseen eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan.

Tiloista vastaavat tahot tekevät ratkaisut itsenäisesti. Perjantaina 21.1.2022 kokoontunut Wiitaunionin johtoryhmä päätti kunnan ja kaupungin omien tilojen käytöstä sekä turvallisuustoimien suunnitelmista.

Toiminnanharjoittajat voivat vaatia koronapassia asiakkailta ja osallistujilta myös tammikuussa, vaikka koronapassin käyttö ei ole vaihtoehtoista voimassa oleville rajoituksille 31.1. saakka. Toiminnanharjoittajat päättävät koronapassin käytöstä itsenäisesti, Wiitaunionin tiloissa ei edellytetä koronapassia.

Alla olevat Wiitaunionia koskevat ohjeet ja turvallisuustoimet ovat voimassa 23.1.-20.2.2022. Kirjalliset suunnitelmat turvallisuustoimista ovat toimitiloissa näkyvillä asiakkaille. Toimitiloista vastaavat voivat täydentää suunnitelmia hallitsemiensa tilojen osalta tarvittaessa.

Tarkat ohjeet ovat tilojen sisäänkäyntien yhteydessä nähtävillä. Kaikkia tiloja koskee vahva maskisuositus kohdatessa muita ihmisiä. Tiloihin saa tulla vain oireettomana, niissä on noudatettava tehostettua käsi- ja yskimishygieniaa sekä pidettävä turvavälejä. Alla listattujen tilojen lisäksi ohjeet koskevat muun muassa Uimahalli Simmaria, kirjastoja sekä kaikkia kunnallisia harraste- ja nuorisotiloja.

Kaupungin- ja kunnantalolla asiointi vain ennakkoon sopimalla, yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla.

Aluevaalien äänestystiloissa sisällä yhtäaikaisesti olevien henkilöiden määrä rajataan niin, että turvavälit voidaan pitää.

Liikunta- ja urheilutiloissa harjoituksissa voivat olla mukana vain urheilijat, valmentajat ja tarvittavat toimihenkilöt. Sisätiloissa tapahtuvaan harjoitustoimintaan ei päästetä yleisöä. Puku- ja pesuhuonetilojen käyttöä suositellaan välttämään. Jos tämä ei ole mahdollista, ko. tiloissa suositellaan viettämään aikaa mahdollisimman vähän, turvavälit ja yleinen hygienia huomioiden.

Kumpulan avantouintipaikalla sisätiloissa saa olla kerrallaan enintään kolme henkilöä.

Etätyötiloissa eli Lennättimessä ja Hubteekissa yhdessä tilassa enintään 10 henkilöä.

Viitasaaren perhekeskuksen tiloissa ei järjestetä toimintaa 20.2.2022 saakka.

Lievien koronavirusoireiden takia ei yleensä tarvitse käydä testissä, mutta kontakteja on hyvä välttää kontakteja viiden päivän ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt kansalaisten ohjeistusta koronatesteistä ja karanteeneista alueilla, joilla tartunnanjäljitystä ei ole mahdollista tehdä kattavasti. Nämä ohjeet ovat käytössä myös Wiitaunionissa eli Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Kyseessä on nykyiseen epidemiatilanteeseen tehty suositus, joka koskee sekä rokotettuja että rokottamattomia.

Koronatartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti omikronmuunnoksen levitessä Suomessa. Käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta ja valtaosalle tartunnan saaneista omikron aiheuttaa lievän taudin.

Jos olet perusterve ja sinulla on lieviä hengitystieoireita ja yleisvointisi on hyvä, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin

• Vältä vapaaehtoisesti kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin vähintään viiden vuorokauden ajan.
• Wiitaunionissa noudatetaan KSSHP:n ohjeita testiin hakeutumisesta, eristyksestä ja karanteenista. Testiin hakeutumiseen ohjeet ovat alla olevassa tekstissä, mahdollisesta eristyksestä ja karanteenista annetaan tiedot tarvittaessa terveydenhuollosta.
• Jos saat terveydenhuollosta henkilökohtaisesti ohjeita esimerkiksi testiin hakeutumiseen, noudata niitä THL:n ohjeen sijaan.

Voit halutessasi tehdä kotitestin

• Jos kotitesti on negatiivinen, on tärkeää, että vältät oireisena kontakteja ainakin viiden vuorokauden ajan. Jos oireet jatkuvat kauemmin kuin kolme vuorokautta, suosittelemme välttämään kontakteja, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta.
• Jos kotitesti on positiivinen, tulosta ei yleensä ole tarpeen varmistaa terveydenhuollossa tehtävällä testillä.
  • Kerro sairastumisestasi henkilöille, joihin sinulla on ollut läheinen kontakti.
  • Pyydä tartunnalle altistuneita välttämään vapaaehtoisesti kontakteja viiden päivän ajan siitä, kun viimeksi tapasitte, käyttämään kasvomaskia ja noudattamaan hyvää käsihygieniaa muita ihmisiä tavatessa. Tartuttavuus voi alkaa jo kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista.

Jos asut samassa taloudessa positiivisen kotitestin tehneen kanssa, asut tai olet muutoin ollut läheisesti tekemisissä terveydenhuollossa tehdyssä testissä positiivisen tuloksen saaneen kanssa:

• Vältä mahdollisuuksien mukaan kodin ulkopuolisia kontakteja, kunnes sairastuneen henkilön oireiden alusta on kulunut viisi vuorokautta. Jos useita perheenjäseniä sairastuu, viisi vuorokautta lasketaan viimeisimpänä sairastuneen oireiden alkamisesta.
• Käytä kodin ulkopuolella kasvomaskia
• Jää etätöihin, jos se on mahdollista. Jos olet täysin oireeton, voit mennä töihin kasvomaskia käyttäen ja kontakteja välttäen
• Oireeton lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun sairastuneen perheenjäsenen oireiden alusta on kulunut viisi vuorokautta.

Milloin on syytä hakeutua terveydenhuollon koronatestiin?

Hakeudu ensisijaisesti terveydenhuollossa tehtävään koronavirustestiin, jos sinulla on koronavirustartuntaan viittaavia oireita ja lisäksi

• Terveydenhuollon ammattilainen on suositellut testiä tai
• Työskentelet sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä tai
• Työskentelet missä tahansa tehtävässä ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalvelussa tai
• Kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään tai
• Olet raskaana

Ota aina viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon, jos vointisi sitä vaatii.

Milloin voi tehdä kotitestin?
Voit halutessasi tehdä kotitestin, jos

• Oireesi ovat lievät
• Et kuulu vakavan koronavirustaudin riskiryhmään Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
• Et kuulu yllä mainittuihin ryhmiin, joille suositellaan terveydenhuollon testiä

Kotitestin negatiivinen tulos on luotettavampi, jos testi toistetaan useana peräkkäisenä päivänä tai 2 – 3 päivän välein. Jos oireisen kotitesti on toistetusti negatiivinen, tulisi siitä huolimatta välttää kontakteja vähintään viiden vuorokauden ajan tai niin pitkään kunnes oireet ovat väistyneet.

Positiivisen tuloksen jälkeen kotitestiä ei tarvitse toistaa. Tulosta ei tarvitse varmentaa terveydenhuollossa tehtävällä testillä, jos muuten ei ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Työstä poissaolon ja siitä ilmoittamisen osalta toimi oman työnantajasi ohjeiden mukaan. Jos tarvitset lääkärintodistuksen oletetusta sairastetusta koronavirustaudista esimerkiksi sairaus- tai tartuntatautipäivärahaa varten, ota yhteyttä terveydenhuoltoon työnantajasi menettelyohjeiden mukaisesti.

Onko kotikaupunkisi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen?

Viitasaari on yksi 57:stä suomalaisesta seutukaupungista. Seutukaupunki on oman seutunsa tai alueensa keskus. Seutukaupungit toteuttavat tammi-helmikuussa yhdessä asukkailleen vetovoimatutkimuksen, jonka avulla selvitetään seutukaupunkeihin liittyviä mielikuvia.

Oheisen linkin kautta voit arvioida oman kotikaupunkisi vetovoimaisuutta ja imagoa sekä myös naapuriseutukaupunkeja. Lomakkeen täyttämiseen kuluu noin 5 minuuttia.

Tutkimus Innolinkin sivulla

Tutkimuksen avulla autetaan kaupunkeja kehittämään niiden tunnettuutta ja vetovoimaa – ja sitä kautta elinvoimaa!
Tutkimuksen toteuttaa Innolink.

 

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:
Tutkimuslomakkeen täyttämiseen liittyen tutkimusoperaattori Ville Ottela, Innolink, puh. 010 633 0200
Tutkimukseen liittyen Essi Ratia, seutukaupunkiverkoston koordinaatio, Kuntaliitto, essi.ratia@kuntaliitto.fi

Wiitaunionissa järjestetään musiikki- ja kansalaisopistojen opetus alkuvuonna 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriön 12.1.2022 antamien suositusten mukaan. Wiitaunionin johtoryhmän torstaina 13.1.2022 tekemässä päätöksessä on huomioitu paikallinen epidemiatilanne.

Taiteen perusopetuksessa, eli musiikkiopistossa, kaikenikäisten yksilöopetus järjestetään lähiopetuksena. Aikuisten ryhmämuotoisen opetuksen järjestelyt on päätetty ryhmäkohtaisesti. Lasten ja nuorten ryhmäopetus järjestetään lähiopetuksena.

Vapaassa sivistystyössä, eli kansalaisopistossa, lasten ja nuorten kurssit, kaikenikäisten yksilöopetus ja ulkona järjestettävät kurssit toteutetaan normaalisti lähiopetuksena. Lähtökohtana aikuisten ryhmämuotoiselle opetukselle on etäopetus. Jos etäopetusta ei ole mahdollista järjestää, siirretään kurssin aloitusta helmikuun alkuun.

Opiskelijoita tiedotetaan kurssi- ja opetuskohtaisista järjestelyistä ryhmätekstiviestillä perjantain 14.1.2022 aikana opistojen toimesta. Opiskelijoita pyydetään odottamaan tiedotusta ennen yhteydenottoja.

Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueet kilvoittelevat tammikuussa käytävissä, ensimmäisissä ja historiallisissa aluevaaleissa korkeimmasta äänestysprosentista. Se hyvinvointialue, jolla on keskinäisistä haasteeseen osallistuvista alueista korkein äänestysprosentti, on voittaja.

Aluevaalihaaste lähti liikkeelle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta ja leviää nyt ympäri Suomea.

”Haasteen tavoitteena on tuoda näkyvyyttä Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettäville aluevaaleille ja lisätä äänestäjien kiinnostusta historiallisia vaaleja kohtaan. Kun Keski-Suomi sai haasteen, ehdottomasti olimme mukana! Mikäli voittajakunta on Keski-Suomessa, tarjoillaan kuntalasille perinteisiä lettuja”, kertoo viestintäasiantuntija Sanna-Riikka Koponen.

Osallistu haasteeseen ja nosta kuntasi äänestysprosenttia

Kuntalaisia, järjestöjä, hyvinvointialueiden henkilöstöä ja poliittisia päättäjiä kannustetaan lähtemään mukaan haasteeseen. Aluevaalihaasteeseen voi osallistua tekemällä aiheesta julkaisun sosiaalisen median kanavissa käyttämällä aihetunnisteita #aluevaalihaaste ja #torikahvihaaste tai jakamalla Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen tai Kymenlaakson hyvinvointialueiden aluevaalihaastejulkaisuja.

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaalisen median kanavat ovat seuraavat: Facebook, Twitter ja Instagram.

Haasteen panoksena torikahvit
Aluevaalihaasteessa kilpaillaan hyvinvointialueena eli maakuntana, mutta panoksena olevat torikahvit tarjotaan siinä kunnassa, missä äänestetään kaikkein vilkkaimmin. Mikäli voittajakunta on esimerkiksi kunta Keski-Suomessa, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueet sitoutuvat tarjoamaan yhteisvastuullisesti kahvit kyseisessä kunnassa riippumatta omasta sijoituksestaan. Sama päinvastoin eli jos voittajakunta sijaitsee esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueet jakavat kahvituskustannukset omasta sijoituksestaan riippumatta.

Torikahvit tulee järjestää 31.3.2022 mennessä. Voittaneen hyvinvointialueen edustajat ovat paikan päällä kahvituksessa, ja myös kilvoittelussa mukana olleiden hyvinvointialueiden edustajat kutsutaan tapahtumaan.

Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen
Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, jotka vastaavat 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueilla. Uusien hyvinvointialueiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla ja kaikille Suomessa.

Aluevaltuutetut päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sekä pelastustoimen sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueiden tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta.

Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.–18.1.2022.

 

Viitasaaren terveysaseman vastaanottoavustajien kanssa asiointi on perjantaina 14.1. vain puhelimitse. Paikan päällä asiointi on poikkeuksellisesti suljettu koko päivän koronarokotusten suuren määrän vuoksi. Puhelimitse palvellaan normaalisti klo 9-14, maanantaista 17.1. alkaen myös paikan päällä.

Terveysasemalla järjestetään perjantaina 14.1. ja lauantaina 15.1. pop up -rokotukset, joissa on saatavilla 1., 2. ja 3. annoksen koronarokotuksia ilman ajanvarausta. Lisätiedot koronarokotukset-sivustolla.