Viitasaarella juhlistetaan itsenäisyyttä seurakuntatalon salissa. Itsenäisyysjuhlaan kuuluu musiikkiesitysten ja kaupungin tervehdyksen lisäksi perinteiseen tapaan H.G. Porthan -kunniapalkinnon jako. Vuoden 2019 kunniapalkinnon saaja paljastetaan juhlassa. Juhlapuheen pitää filosofian tohtori Ari T. Manninen. Manninen on muun muassa yksi Viitasaaren historia, Savutuvista tietoyhteiskuntaan -historiateoksen kirjoittajista.
Ennen itsenäisyysjuhlaa ja juhlakahvitusta lasketaan seppele sankarihaudoille. Itsenäisyyspäivän ohjelma alkaa jumalanpalveluksella kirkossa.
Tervetuloa Itsenäisyysjuhlaan! Viitasaaren kaupunki ja Viitasaaren seurakunta
Itsenäisyyspäivän ohjelma 6.12.2019
10.00 Jumalanpalvelus kirkossa (sijainti Google Maps)
Saarna ja liturgia, seurakuntapastori Juha Summala
Kanttori Anna Karjalainen Jumalanpalveluksen jälkeen käynti sankarihaudoilla (sijainti Google Maps)
Seppeleenlasku
Puhe, eversti Leo Kotilainen
Virsi
11.30-12.50 Juhlakahvitus seurakuntatalolla (sijainti Google Maps)
13.00 Itsenäisyysjuhla seurakuntatalon salissa
Musiikkia, Kaisamari Hiltunen, viulu, Riitta Kotisara, piano
Musiikkia, Kari Keurulainen, harmonikka
Kaupungin tervehdys, Hannu Suni, kaupunginhallituksen jäsen
Musiikkia, Viitaseudun opiston laulelmaryhmä, joht. Kari Keurulainen
Juhlapuhe, fil.tri Ari. T. Manninen
Musiikkia, Jyrki Holm, laulu, Riitta Kotisara, piano
Vuoden 2019 H.G. Porthan -kunniapalkinnon jako
Yhteislaulu, Maamme
Tilaisuuksissa pidetään kunniamerkkejä.
Lokakuun alussa käyttöönotetut Savivuoren kuntoportaat ovat olleet suositut monella saralla. Runsaan sosiaalisen median huomion rinnalla käyttäjiä on ensimmäisenä syksynä ollut runsaasti ja liikkujat ovat jättäneet myös positiivista palautetta.
Ensimmäinen kävijä-/palautevihko oli käytössä 4. lokakuuta lähtien 6 viikkoa ja lähes 800 liikkujaa oli merkinnyt siihen nimensä tai ryhmäkokonsa. Portaisiin tutustujia on palautteiden perusteella ollut tähän mennessä ainakin 14 eri paikkakunnalta ympäri Suomen. Todennäköisesti suuri osa ei ole tehnyt merkintöjä portaiden yläpäässä säilytettävään vihkoon, joten kävijöitä on merkintöjä enemmän.
Ensi kesänä liikkujia ja maisemien ihalijoita on todennäköisesti vielä runsaammin. Tänäkin syksynä kuntoportaisiin ehtii liikkumaan, mutta talvikunnossapitoa portaissa ei ole. Lisätietoa kuntoportaiden käytöstä ja sijaintitiedot löydät omalta sivultaan.
Poimintoja palautteista
Kaikki vihkoon jätetyt palautteet ovat olleet positiivisia. – ”Kiitos rakentajat portaista” – ”Ihanat portaat, KIITOS!” – ”10 pistettä kaupungille” – ”Hienot portaat upeissa maisemissa” – ”Ihan mahtavat portaat” – ”Henkeä salpaavat portaat” – ”Loistavat portaat ja maisemat” – ”Kiitos kaupungille” – ”Kyllä teijän passaa kuntoa hoitaa” – ”Hienot portaat, kiitos suunnittelijalle” – ”Hyvä, että mekin saatiin kuntoportaat”
Jätelainsäädännön mukaan yritysten ja yhteisöjen jätehuolto ei kuulu kunnan ensisijaisen vastuun piiriin. Jätelain uudistuksen myötä jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitori.fi-tietoalustan avulla jätteelleen markkinaehtoista jätehuoltopalvelua. Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. Materiaalitorin käyttäminen on maksutonta ja avointa alan toimijoille.
Mikäli jätteen haltijalla on tiedossa sopiva palveluntarjoaja, voi palvelusta sopia suoraan, eikä Materiaalitoria tarvitse käyttää. Vaikka palveluntarjoaja olisi tiedossa, voi Materiaalitorissa kuitenkin esimerkiksi kilpailuttaa palveluntarjoajia tai pyrkiä etsimään jätelain etusijajärjestyksen mukaisempaa palvelua.
”Mies on ollut, mies on mennyt! Ah! Kuin rintan ahdistuupi!”, Jaakko Juteini riimitteli Porthan-muistorunossaan vuonna 1804 – suomeksi. (Kuva: Johan Erik Hedberg: Henrik Gabriel Porthan, 1799)
Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthanin syntymästä tulee perjantaina 8.11.2019 täyteen 280 vuotta. Viitasaarella 1739 syntynyt Porthan oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Hänen mukaansa Viitasaarella on nimetty Porthanin puisto, joka sijaitsee aivan keskustassa. Kirkkoherran perheeseen syntyneen Porthanin synnyinkoti oli paikalla, jossa puisto, Porthanin muistomerkki ja patsas ovat. Viitasaari-Seura järjestää muistohetken seppeleenlaskuineen perjantaina 8.11.2019 klo 13. Tarkemmat tiedot Menoinfon tapahtumasta.
Esa Sironen on kirjoittanut Porthanista, hänen kunniakseen aiemmin järjestetyistä juhlista sekä viitasaarelaissyntyisen miehen merkityksestä kansa- ja peruskoululle tekstin, joka on luettavissa alla. Sironen on jyväskyläläinen dokumenttiohjaaja, jonka elokuva ”Porthanin perintö” esitetään AlfaTV-kanavalla tiistaina 5.11.2019 klo 19 ja ja 7.11.2019 klo 22.
Jyväskylän seminaarissa opeteltiin koulujuhlia
Henrik Gabriel Porthanin tytöt ja pojat
”Tiedätkö että nyt tulee tuo Porthanin päivä 9. päivänä tulevassa kuussa”, seminaarilainen Axel Almqvist kirjoitti neiti Maria Smedbergille. Kirje on päivätty lokakuussa 1875, ja jatkuu: ”me olemme taasen täällä hommanneet näytelmää siksi päiväksi”.
– Tuona vuosikymmenenä etsittiin innokkaasti sellaisia henkilöitä Suomen historiasta, joiden kautta voitaisiin tuoda esille kansallista kulttuuria, Jyväskylän yliopiston museopäällikkö Pirjo Vuorinen esittelee kauniskäsialaista kellastunutta kirjettä.
Jyväskylän opettajaseminaarissa oli pantu merkille ensimmäinen kansallinen suurmiehemme ja hänen syntymäpäivänsä.
Vuotuisiin Porthan-juhliin kutsuttiin myös kaupunkilaisia. Niinpä marraskuussa 1878 paikallinen Päijänne-lehti omisti juhlalle koko etusivunsa. Sen mukaan ”oli kansaa kaupungista rientänyt enempi kuin seminaarin voimistelusaliin mahtuikaan”.
Porthanin painokuva oli seppelöity ja musiikin lehtori Carl Hagfors johti kuoroja. Pianosoitantoa ”toimittivat muutamat kaupungin vallasnaiset taitavasti”. Seminaarilaiset itse esittivät ”taidelausuntona” omien runoniekkojensa säkeitä.
Muun muassa Isa Asp teroitti aiheen parissa kynäänsä.
– Ne olivat seminaarilaisille tärkeitä tilaisuuksia, joissa opittiin juhlaperinnettä. Kun sitten lähdettiin omaan kouluun opettamaan, seminaarin juhlissa oli nähty ja kuultu millainen voi parhaimmillaan olla tällainen pieni kansanjuhla.
Jyväskylän seminaari on lenkki siinä pitkässä ketjussa, jossa suomalaisia on opetettu järjestämään juhlia, Pirjo Vuorinen kertoo. (Kuva Esa Sironen)
Mikä mies Porthan oli?
Porthan syntyi Viitasaaren pappilassa vuonna 1739 ja kuoli Turun akatemian professorina vuonna 1804. Suomessa on nämä kaksi kaupunkia, joista löytyy Porthanin puisto ja patsas.
Matti Klingen kiteytyksen mukaan Porthan oli ”suuri suomalainen, uskollinen ruotsalainen ja vakaumuksellinen eurooppalainen”. Porthan keräsi likimain ensimmäisenä suomalaisena kansanrunoja ja murresanoja, keksi lintujen nimiä, kuten kottaraisen ja palokärjen. Myös keijukainen, mökkiläinen ja umpisuomalainen ovat Porthanin kirjakieleen tuomia sanoja.
Toukokuussa 1864 Turussa paljastettiin Porthanin Roomassa muotoiltu ja Münchenissä valettu patsas. Se oli maamme ensimmäinen kansallismonumentti, jonka vihkiäisissä juhlapuheen piti itse Elias Lönnrot.
Sekään ei riittänyt hälventämään maallisen ihmisen näköispatsaan joillakin tahoilla herättämää närää. Illan hämyssä patsaalla pidettiin kissannaukujaiset.
Viitasaarelle pystytettiin 1800-luvulla muistokivi, jonka äärellä puhuja valisti monisatapäistä kuulijakuntaa. ”Porthan oli se mies, joka ensiksi nosti sitä tietämättömyyden huntua, johon Suomen entisyys oli verhottu.”
Jyväskylän seminaarilaisia 1870-luvulta. Edessä vasemmalla Aina Topelius, kuuluisan isän tytär, hänen vieressään tekstissä mainitun Maria Smedbergin sisar Elisabeth. (Jyväskylän yliopiston tiedemuseo)
Kuohuja ajassa
Porthanin syntymäpäivää pitää Turun yliopiston ylioppilaskunta vuosipäivänään. Sitä juhlistaa lippukulkue patsaalle, jossa kuoro perinteisesti esittää ”Gaudeamus igitur” -ylistyksen yliopistolle ja nuoruudelle.
Samana päivänä myös Pohjalainen osakunta Helsingissä on vuodesta 1839 lähtien viettänyt vuosijuhlaansa. ”Sadan vuoden kuluttua tämä juhla on kenties elävä hämäränä perimätietona”, Fredrik Cygnaeus ennusti nimihenkilön syntymän 100-vuotistunnelmissa.
Juhlan merkittävyys on tunnistettavissa. Topelius luki siellä tutkielmansa ”Onko Suomen kansalla historiaa?” ja Runebergin ”Maamme” laulettiin siellä ensi kerran vuonna 1846. Runon oli tuoreeltaan säveltänyt muuan Ehrström.
Osakunta oli välillä keisarin kieltämä, ja aika oli muutoinkin kuohuva. Maljoja nostettiin niin ”demokraattiselle Suomelle” (O. Donner) kuin ”aristokratialle” (F. Cygnaeus). Kun juhlassa lähestyttiin puolta yötä, lasit täytettiin seuraavan päivän sankarille Martti Lutherille.
Väentungosta Viitasaarella
Jyväskylään perustettiin 1800-luvulla maamme ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari, joka loi monia kansakoulujen kautta ympäri maan levinneitä perinteitä. (Jyväskylän yliopiston tiedemuseo).
Kului toiset sata vuotta, ja se tarkoitti, että elettiin talvisotaa edeltävää rauhan kesää. Viitasaarella se huipentui Porthan-juhliin, joista muodostui ehkä suurimmat koskaan lajissaan maassamme.
”Sadoittain oli henkilö-, kuorma- ja omnibussiautoja liikkeellä varhaisesta aamusta iltamyöhään”, Viitasaaren seutu kirjoitti palstojaan säästämättä.
Tilaisuuden alkaessa juhlapuiston istumapaikat olivat täynnä ja ”koko lähitienoo mustana yleisöä. Maantien tienoo aina kääntösillalle asti oli yleisön täyttämä, samoin kuin puistoa vastapäätä oleva pappilan heinäpeltokin. Arvion mukaan oli yleisöä päiväjuhlaa seuraamassa 6000–7000 henkilöä.”
Juhlaesitelmän piti Turun yliopiston rehtori Einar V. Juva. Jyväskylän seminaarista tervehdyksen toi tohtori Sakari Kuusi.
Kuinka säkenöiviä puheet olivat, sitä emme tiedä. Mutta ainakin Juha Hurme on tuottanut Niemi-kirjaansa sivukaupalla eloisaa tarinaa Suomen historian isästä. ”Hänen pähkäilyjensä tuloksena alkoi laajemmissakin piireissä itää aatos niemeläisistä omana erillisenä kansakuntana.”
Opettaja osasi
Viitasaaren yhteiskoulun 1960-luvun oppilaita ja opettaja kokoontuneina sikäläiseen Porthanin puistoon. (Kuva Raimo Suihkonen)
Klingen sanoin Porthanista jäi syvä jälki ”Suomen sivistämisen historiaan”. Siitä todistaa jyväskyläläistynyt Raimo Suihkonen. Viitasaaren yhteiskoulussa näet leikkautuivat Porthan-kultin akateemiset ja seminaarilähtöiset pitkät linjat.
– Meillä 1950–1960-luvun koululaisilla oli tapana kokoontua historian opettajamme Veikko Meriojan johdolla Porthanin muistokiven äärelle kuulemaan luentoa Porthanin perinnöstä, Suihkonen muistelee.
Kun tämä tapahtuu koko oppikoulun ajan, niin kyllä siitä jonkinmoisen rokotuksen saa.
– Parikymmentä vuotta sitten me ”Porthanin pojat” eri puolilla Suomea päätimme alkaa kokoontua Porthanin syntymäpäivänä muistelemaan kouluamme ja sitä rikasta perintöä jonka olemme Porthanilta saaneet.
Viitasaarella järjestetyllä Keksintöjen Viikolla kuultiin tänä vuonna vuorikiipeilijänä tunnetuksi tullutta, nykyään yrittäjänä huippukokemuksiaan hyödyntävää Veikka Gustafssonia.
Mielenkiintoa Viitasaari Areenassa järjestettävässä vuosittaisessa tapahtumassa herätti myös tekoälystä luennoinut professori Pekka Neittaanmäki. Neittaanmäki julisti puheensa lopuksi kilpailun, jossa hän pyysi viitasaarelaisia ideoimaan juttuja josta voisi tekoälystä olla hyötyä. Ideat voi jättää alla olevalla lomakkeella. Jätä ehdotus vuoden loppuun mennessä (31.12.2019).
Voittajalle on luvassa tekoälystä kertova kirja. Jyväskylän yliopiston professori Neittaanmäki opiskelijoineen voivat kehittää ehdotetuista ideoista tekoälysovelluksen prototyypin ensi vuoden aikana.
Mitä tekoäly tarkoittaa? Tekoäly.info-verkkosivuston kertoo aiheesta näin: ”Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.”
Viitasaarelta kotoisin oleva toimittaja Arja Paananen puhuu torstaina 17. lokakuuta kaupungintalolla työstään Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuodesta 1990 alkaen. Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittaja Paananen on palkittu kaksi kertaa Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla, vuosina 2007 ja 2011.
Yleisöluennon järjestää Viitaseudun opisto valtuustosalissa klo 18-20. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vapaa pääsy, tervetuloa!
Savivuoren kuntoportaat on tänään perjantaina saatu käyttökuntoon eli portaat ja kaiteet valmiit. Valtuustoaloitteen johdosta tehtyjen portaiden yläpäästä avautuu upeat näkymät Savilahdelle ja Kurkelaan ruskan värjäämään maisemaan.
Portaiden käyttö on aina omalla vastuulla ja näin syksyllä on syytä muistaa, että pakkasten ja lumisateiden jälkeen portaat voivat olla liukkaat. Portaissa ei ole talvikunnossapitoa. Koirien ja muiden eläinten ulkoiluttaminen portaissa ei ole suotavaa ja nastakenkien käyttö on kielletty portaiden vaurioitumisen takia. Portaissa voi käyttää kävelysauvoja, joiden kärjessä on kumitulpat.
Jo rakennusaikana portaat ovat olleet vilkkaassa käytössä, joten valmistumisen myötä kuntoilijoita Lummeniemen leirikeskuksen parkkipaikalta nouseville portaille on runsaasti. Portaiden ympäristöä siistitään ja ohjetaulut asennetaan niiden valmistumisen jälkeen. Portaiden yhteyteen on asennettu sähkökaapeli valaistuksen asentamista varten.
Portaiden lähistöllä on myös muita liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi pururadat ja Savivuoren frisbeegolfrata.
Portaiden alapää on Lummeniemen leirikeskuksessa, parkkipaikan osoite on Lummeniementie 125, 44500 Viitasaari. (Google Maps)
Portaiden yläpää on Laskettelurinne Sahiksen laidassa, jonne pääsee Savivuoren huipun ja näkötornin kautta. (Google Maps)
Kevätlukukaudella Viitasaarella alkavat korkeakouluopinnot. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto (JY) ja Jyväskylän ammattikorkea-koulun avoin AMK (JAMK) tarjoavat Viitasaarella avointa korkeakouluopetusta tammikuusta 2020 alkaen Osaamiskeskus Lennättimessä.
Lennättimen projektipäällikkö Eeva Karppinen iloitsee opintoyhteistyön nopeasta etenemisestä. ”Opintojen tarjoaminen korkeakoulujen kanssa on osaamiskeskushankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien ollut yksi Lennättimen päätavoitteista. On hienoa, että olemme saaneet yhteistyön erinomaisella tavalla käyntiin. Tarjottavia opintokokonaisuuksia ja opiskelutapoja kehitetään jatkuvasti kokemusten ja havaintojen perusteella,” Karppinen toteaa.
Opintotarjontaa rakennetaan alueellisen koulutustarpeen pohjalta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. ”Opinnoilla nostetaan paikallista osaamistasoa, mikä on tärkeää Viitasaaren ja lähialueen yritystoiminnan näkökulmasta. Opiskelu lähtee jokaisen henkilön omasta innostuksesta ja kiinnostuksesta kehittää itseään, mutta paikallisesti tarjottavilla korkeakouluopinnoilla on laajempi vaikutus koko pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaan ja ilmapiiriin,” Eeva Karppinen muistuttaa.
Viitasaarella tarjottavat korkeakouluopinnot perustuvat yritysten tarpeisiin, kaupungin verkkosivulla tehtyyn avoimeen kyselyyn sekä kaupungin työntekijöiltä tulleisiin toiveisiin. Yksittäisten opintojaksojen toteutustavat ovat kurssikohtaisia ja niihin vaikuttaa myös Viitasaarella opiskelevien määrä.
Avoimet korkeakouluopinnot ovat avoimia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskella voi työn tai muiden opintojen ohessa, tavoitteellisesti tai pelkästä mielenkiinnosta. Opinnot ovat osia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoista. Mikäli opiskelija jatkaa myöhemmin tutkintokoulutukseen, opintojen sisällyttämistä tutkintoon voi hakea korkeakoulusta.
Kevään 2020 opintotarjonnassa ovat seuraavat opinnot: aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op (JY) ja henkilöstöjohtamisen perusopintojen aloitusjakso: Johtamisen ja johtajuuden perusteet 5 op (JY).
llmoittautumisaika kevään 2020 opintoihin on 1.11.-31.12.2019.
Syksyn 2020 opintotarjonta: sosiaalityön perusopinnot 25 op, JY, henkilöstöjohtamisen opintojaksoja, JY ja tilinpäätösanalyysi 5 op, JAMK. Sosiaali- ja terveysalan opintojen tarvetta selvitetään. Kevään 2021 opintotarjontaan on varmistunut kasvatustieteen perusopinnot 25 op, JY.
Viitasaarelle rakennetaan mopoilupaikka Kölkyn teollisuusalueelle nuorten tekemän aloitteen johdosta. Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että yksi teollisuustonteista tasoitetaan ja valmistellaan ajoharjoittelupaikaksi siksi ajaksi, kunnes tontille löytyy ostaja.
Kaupungille jätettiin huhtikuun lopussa aloite turvallisen mopoilupaikan rakentamiseksi Viitasaarelle. Aloitteella oli 162 allekirjoittajaa. Kaupungin teknisen toimen ja vapaa-aikatoimen edustajat tapasivat aloitteen takana olevia nuoria toukokuussa. Tapaamisessa kartoitettiin mahdollisia paikkoja sekä vaatimuksia mopoilukäytölle.
Kaupunki järjestää nuorten kanssa mopomiitin, jonka yhteydessä kartoitetaan lisää mahdollisia harjoittelupaikkoja.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.9. esittää valtuustolle, että kaupungin omistuksessa olevat yrityskiinteistöt siirretään tytäryhtiö Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n omistukseen. Lisäksi kokouksessa päätettiin metsänhoitosopimuksen kahden optiovuoden käyttämisestä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen kanssa ja hyväksyi Kölkyn teollisuusalueen puukaupat UPM Kymmenen kanssa. Savivuoren hiihtokeskuksen hoitosopimus hyväksyttiin Heikin Rinne & Maanrakennus Oy:n kanssa, sopimukseen liittyy rinnekahvilan laajennus. Kaupunginhallitus hyväksyi työllisyysyksikön laatiman ESR-hankerahoitushakemuksen osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Kaikki 30.9.2019 kokouksen asiat löydät 4.10. alkaen kaupunginhallituksen pöytäkirja-arkistosta.
Viitasaarelle nuorten rakentama pakopeli VTScape keräsi kesän aikana suuren suosion. Nyt VTScapesta on tehty kaksi videota. Videoista ensimmäisellä esitetään dramatisoituna pakopeliin liittyvä taustatarina historiaan sijoittuvasta Pomon salaisuus -nimisestä pakohuoneesta. Pakohuoneeseen pääsee pelaamaan varausten perusteella, lisätiedot löydät VTScapen omalta sivulta.
“Videosta tuli tosi hieno, sellainen juuri mitä siitä lähdettiin tekemään. Itse videon tekeminen oli myös mielenkiintoista, kun tekemässä oli ammattilainen kunnon välineillä,” Aapo Kokkoniemi kertoo videoiden tekoprosessista.
(Teksti jatkuu videon alapuolella)
VTScape on toteutettu Maaseudun Sivistysliiton (MSL) Hyvän mielen teot -hankkeessa. Viitasaarella ja Kyyjärvellä käynnissä olevassa hankkeessa nuoret kehittävät omien paikkakuntiensa elinvoimaa. Samalla kontaktiverkosto nuorten, järjestöjen ja kaupungin kesken kasvaa.
Nuorten itsensä ideoimista ja yrittäjä Janne Heinosen kanssa toteuttamista videoista toisella pääsee kuulemaan siitä, minkälaisia vaikutuksia Viitasaareen VTScapella on ollut. Nuoret kutsuivat kertomaan kokemuksistaan Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnusen, kirkkovaltuutettu, valtiosihteeri Maria Kaisa Aulan sekä sanataiteen ja luovan kirjoittamisen opettaja Jarna Pihlajamäen.
“Kutsuimme mukaan henkilöitä, joilla oletimme olevan sanottavaa. Saimmekin hyvin monipuolisia kokemuksia ja näkökulman siihen, miten huone on vaikuttanut Viitasaareen,” Vilma Ojanperä toteaa.
(Teksti jatkuu videon alapuolella)
Videolla pakohuoneen rakentamisesta kertovat nuoret sekä hankkeen työntekijät. Kaupungin kiinteistörakennusmestari Jukka Tuohimaa paljastaa, miten Pomon salaisuus -pakohuoneeseen löydettiin erinomaisesti sopiva ympäristö. Vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihdolla on puolestaan näkemys siitä, miksi nuorten omaehtoisesti toteuttama projekti on onnistunut erinomaisesti.
“VTScapen tekeminen on ollut tosi mukavaa ja tuntuu, että tätä kautta on päässyt vaikuttamaan paikkakunnan asioihin. Näiden kokemusten myötä toivon, että pystyn vaikuttamaan nuorten asemaan Viitasaarella jatkossakin,” Aapo Kokkoniemi pohtii.
Kokemukset Pomon salaisuus -pakohuoneesta ovat innostaneet nuoria toisen pakopelin tekemiseen. VTScapen uuden huoneen suunnittelu ja toteuttaminen käynnistyy syysloman jälkeen viikolla 43. Toiminta on kaikille nuorille avointa eikä aiempaa kokemusta pakopeleistä tarvita.
“Odotan jo innolla, että päästään rakentamaan uutta huonetta. Tosi mukava, että ensimmäisen huoneen myötä VTScape lähti rullaamaan. Nyt meillä on pakopelin tekemisestä kokemusta, joten mielenkiintoista aloittaa uusi huone,” Vilma Ojanperä sanoo.
Hyvän mielen teot -hanke järjestää Viitasaarella yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n ja Nuorten Suomi ry:n kanssa Viitasaarella tapahtuman aikuisille nuorten osallisuudesta. Käytännön kokemuksia ja konkreettisia toimenpiteitä esittävään Nuoret puhuvat – lyhyt oppimäärä kuntien ja yhdistysten aikuisille! -tapahtumaan voit osallistua Viitasaaren nuorisotalolla ja teatterilla keskiviikkona 20. marraskuuta klo 14-17.
Hanke on rahoitettu Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014-2020). Viitasaarella hanke on toteuttanut muun muassa Penkkikahvilan, jossa kaikki yläkouluikäiset ideoivat paikkakunnan kehittämistä ja kertoivat kaupungin nuorille tärkeistä asioista ja paikoista.
Viitasaarella juhlistetaan itsenäisyyttä seurakuntatalon salissa. Itsenäisyysjuhlaan kuuluu musiikkiesitysten ja kaupungin tervehdyksen lisäksi perinteiseen tapaan H.G. Porthan -kunniapalkinnon jako. Vuoden 2019 kunniapalkinnon saaja paljastetaan juhlassa. Juhlapuheen pitää filosofian tohtori Ari T. Manninen. Manninen on muun muassa yksi Viitasaaren historia, Savutuvista tietoyhteiskuntaan -historiateoksen kirjoittajista.
