Viitasaaren kaupunginjohtajaksi yhteensä 20 hakijaa – Hakuajan jatkon aikana yhdeksän uutta hakijaa

Viitasaaren kaupunginjohtajaksi on yhteensä 20 hakijaa, kun keskiviikkoon 11.1.2023 klo 12 mennessä uusia hakijoita tuli yhdeksän.  Ensimmäisen hakuajan puitteissa 12.12. mennessä virkaa haki 11 henkilöä ja kaupunginhallitus päätti 19.12.2022, että hakuaikaa jatketaan.

Jatketulla hakuajalla virkaa hakivat tuntiopettaja Ilkka Jokinen, kunnanjohtaja Sakari Varala, commercial director Olli Oivanen, laskettelukeskustyöntekijä Saku Heinonen, rekkakuski Tommi Raatikainen, Daniel Korpijärvi, agrologi Jorma Eskola, kaupunginjohtaja Atte Rantanen ja kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki.

Aiemmin virkaa ovat hakeneet perusturvajohtaja Pilvi Österman, software engineer Peter Marks, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, yritysjohtaja Marco Piispanen, kunnanjohtaja Kirsi Kellokangas, toimitusjohtaja Eino Nissinen, elinkeinopäällikkö Juha Liukkonen, vaihetyöntekijä Emil Jyrämö, Henri Käpyaho ja Niko Käpyaho. Yksi hakija ei halunnut nimeään julkisuuteen tässä vaiheessa hakuprosessia.

Viitasaaren kaupunki etsii kaupunginjohtajaa, koska Janne Kinnunen siirtyi Mikkelin kaupunginjohtajaksi vuoden 2023 alussa.

Viitasaaren ja Pihtiputaan jätehuollossa muutoksia – Sammakkokangas vastaa jatkossa palvelutehtävien järjestämisestä

VIITASAAREN JA PIHTIPUTAAN KOTITALOUDET JA VAPAA-AJAN ASUKKAAT
Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ovat siirtäneet 1.1.2023 alkaen jätelain mukaiset palvelutehtävät kuntien omistaman jäteyhtiön eli Sammakkokangas Oy:n järjestettäväksi. Vuoden 2022 loppuun saakka tehtävä oli jaettuna sekä kunnille että yhtiölle. Jätelain tarkoittamana jätehuollon viranomaisena toimii Sydän-Suomen jätelautakunta.

Kehen ottaa yhteyttä jätehuoltoasioissa 1.1.2023 alkaen
Palvelutehtäviin (neuvonta, aluekeräyspisteet, laskutus) liittyvät yhteydenotot
Jätehuollon palvelutehtävistä eli jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaa 1.1.2023 alkaen Sammakkokangas Oy. Yhtiö hoitaa myös jätehuollon asiakaslaskutusta. Ainoana poikkeuksena ovat vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omien jäteastioiden tyhjennykset, joista vastaa edelleen se yritys, jolta tyhjennys on tilattu.
Sammakkokangas Oy asiakaspalvelu arkisin klo 9 – 15
info@sammakkokangas.fi, p. 044 4685 502
Sammakkokangas Oy:n verkkosivut

Viranomaistoimintaan (laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin) liittyvät yhteydenotot
Laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin (esim. talouden koko, kimppa-astiat, poikkeamiset) ja muuhun viranomaistoimintaan liittyvän tiedon ylläpito sekä päätöksenteko tapahtuu Sydän-Suomen jätelautakunnassa. Esimerkiksi lomakkeet ja kompostointi-ilmoitukset tulee jättää viranomaiselle.
Sydän-Suomen jätelautakunta, PL 13, 43101 Saarijärvi
jatelautakunta@saarijarvi.fi, p. 050 3903 765 tai 044 4598 249
Sydän-Suomen jätelautakunta Saarijärven kaupungin verkkosivuilla

Lajitteluasemapalvelut
Viitasaarella Sammakkokangas avaa asemapalvelut Vaarinvuoressa 15.5.2023 alkavalla viikolla.
Pihtiputaan asemapalveluiden osalta aikataulu on avoin.

Maalis- ja huhtikuussa Sammakkokangas järjestää tempausluonteisesti vastaanottopäiviä asumisen remontti- ja suursiivousjätteille sekä vaarallisille jätteille Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Tarkat ajat ja paikat ilmoitetaan helmikuun aikana yhtiön kotisivuilla, paikallislehdissä sekä kuntien kotisivuilla.
Pihtiputaan osalta väliaikaista, tempausluonteista asemapalvelua järjestetään mahdollisuuksien mukaan, kunnes Sammakkokangas on saanut ostettua alueelta kaavoitetun ja sijainniltaan sopivan tontin asemaa varten ja saanut aseman rakennettua. Pihtiputaalta voi asemapalveluiden osalta asioida siirtymäaikana myös Kinnulan ja Viitasaaren asemilla.

Apteekit vastaanottavat lääkejätteitä normaalisti 1.1.2023 jälkeenkin. Paristoja ja pieniä akkuja voi palauttaa useimmista kaupoista löytyviin palautuslaatikoihin. Sähkölaitteita myyvät liikkeet ovat velvollisia ottamaan vastaan rikkinäisiä laitteita.

Keski-Suomen rahastosta jaetaan apurahoja maakuntaan – Infotilaisuus Viitasaarella maanantaina 16.1.2023

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto jakaa Tammikuun haussa apurahoina yhteensä 730 000 euroa. Haku alkaa maanantaina 16.1.2023 ja päättyy perjantaina 10.2.2023 klo 16. Apurahoja voidaan myöntää Keski-Suomessa asuville ja/tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tapahtuvaan ja/tai siihen kohdistuvaan työskentelyyn.

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Tammikuun haussa on jaossa apurahoja myös erityiskohteisiin. Suurempaa rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin on jaossa vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena 20 000 euron apurahana. Jaossa on apurahoja myös Taidetta kaikille -hankkeisiin sekä kotiseututyöhön. Lisäksi kaikkien maakuntarahastojen alueilla on haettavissa yhteinen lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Apurahaa haetaan Kulttuurirahaston verkkopalvelussa, josta löytyvät myös tarkat hakuohjeet.

Keski-Suomen rahasto järjestää tänä vuonna kaikille avoimia apurahainfoja, joista ensimmäinen järjestetään Viitasaarella etätyötila Lennättimessä (Keskitie 4, Google Maps) maanantaina 16.1. klo 17-19.

Kaksi muuta tilaisuutta järjestetään Jyväskylässä ti 17.1. klo 17-19, Kaupunginkirjasto Unonsali, Vapaudenkatu 39-41 sekä Keuruulla ke 18.1. klo 17-19, Kulttuuritalo Kimara, Koulutie 3 C.

Lisäksi maakuntarahastot järjestävät etänä yhteisen apurahawebinaarin ti 31.1.2023 klo 14-16.

Lisätiedot Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.

Jazzklubilla brasiliaisrytmejä sunnuntaina 22.1. – Solistivieraina Heidi Ilves ja Markku Rinta-Pollari

Jazz Jkl Collective antaa kyytiä tammikuun pakkasille aurinkoisten ja pirteiden brasilialaisrytmien tahdittamana. Sunnuntaina 22.1. klo 16 Viitasaaren teatterisalissa kuullaan monipuolinen ja innostava läpileikkaus Brasilian musiikkikulttuurin jazzillisimmasta laidasta. Solistivieraina on eloisa ja taidokkaasti improvisoiva laulaja Heidi Ilves sekä Jyväskylän musiikkielämän pitkäaikainen pioneeri ja maailmanmusiikkispesialisti, saksofonisti Markku Rinta-Pollari.

Brasilialaisen musiikin ja jazzin yhteyksillä on pitkä historia, jossa molemmat ovat saaneet vaikutteita toisistaan. Tästä tunnetuin ilmiö lienee samban rytmejä ja jazzin sointumaailmaa yhdistävä urbaani bossa nova, joka nousi isoksi trendiksi 1960-luvulla ja sulautui osaksi pohjoisamerikkalaista jazz- ja popmusiikkiperinnettä. Sittemmin eri paikallisten musiikkityylien, jazzin sekä popmusiikin monenlaiset fuusiot ovat synnyttäneet Brasiliaan yhden maailman rikkaimmista ja dynaamisimmista musiikkikulttuureista.

Heidi Ilves – laulu
Markku Rinta-Pollari – saksofoni
Tuomas Paukku – kitara
Marian Petrescu – piano
Pekka Törmänen – kontrabasso
Kasper Halttunen – rummut

Liput 15/10 €

Lippujen ennakkovaraus lomakkeella

Tapahtuma Facebookissa

 

 

Valokuituverkon rakentamismahdollisuudet Viitasaaren kyläkunnille esillä 2.2.2022 – Tule tilaisuuteen keskustelemaan ja vaikuttamaan

Tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä yhtä tär­keä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesijohtoverkosto ja entistä tärkeämpi osa arjen hallintaa, elinkeinoelämää ja yrittämistä. Viitasaarella kyläkuntien verkkoyhteyksien tilanteesta järjestetään tilaisuus kaupungintalolla (Keskitie 10, Google Maps) torstaina 2.2.2023 klo 17, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta ja vaikuttamaan oman kylän mahdollisuuksiin saada valokuituverkko! Kaupunginhallitus päätti 24.1.0.2022, että Viitasaarella jatketaan neuvotteluja Siikaverkko Osuuskunnan kanssa kyläverkkojen rakentamisesta. Tilaisuudessa Siikaverkko Osuuskunnan edustaja pitää tilannekatsauksen ja esittelee mahdollista esiselvityshanketta Viitasaaren kyläverkoista.

Sydänsuomessa panostetaan hankerahoituksen saamiseen niin yrityksille kuin kunnille – Hankeasiantuntija aloitti kehittämistyön sparraajana

Kyteekö mielessäsi idea, joka veisi Viitasaarta ja laajemmin pohjoista Keski-Suomea kohti parempaa tulevaisuutta?

Uusi Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF tuo tarjolle jättipotin kuntien ja yritysten kehittämiseen ja investointeihin. Ensimmäinen haku aukeaa jo kevättalvella.

Sydänsuomen kunnat eli Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari ovat käynnistäneet yhdessä Sydänsuomen aluekehitystyölle pikastartti-hankkeen, joka auttaa alueen kuntia jalostamaan kehitysideat yhteishankkeiksi. Lisäksi hanke välittää tietoa JTF-rahoituksen mahdollisuuksista alueen yrityksille.

Hankeasiantuntija Hanna Moilanen on aloittanut työt Sydänsuomen kehittämistyön sparraajana tammikuun alussa. Tarkoitus on kääriä hihat saman tien ja saada ensimmäiset hankehakemukset valmiiksi kevättalvella aukeavaan JTF-rahoitushakuun.

”Järjestämme alkuvuodesta työpajoja, joissa kokoamme kehittämistarpeita ja kehittämisideoita. Sparraan ideointia ja kirjoitan hankehakemuksia. Olen käytännössä kuntien yhteinen työrukkanen, jotta saamme mahdollisimman paljon JTF-rahaa alueelle heti alusta lähtien”, Moilanen sanoo. ???

Lue lisää Sydänsuomessa-sivustolta, jossa myös Hanna Moilasen yhteystiedot.

Viitasaaren kylien verkkosivujen yhteinen kehittäminen käynnistyy – Aloitustapaaminen Digikeskuksessa maanantaina 23.1.2023

Nyt kaikki Viitasaaren kylät joukolla mukaan kehittämään oman kylän kotisivuja ja markkinoimaan omaa kylää! Digikeskus tarjoaa tukea ja oppia asiaan. Ensimmäinen tapaaminen Digikeskuksella (Keskitie 4, Google Maps) 23.1.2023 klo 17.30-19.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 16.1.2023 mennessä osoitteeseen mirva.jantti@viitasaari.fi.

Tervetuloa mukaan!

Yritteliäät päät yhdessä hyvinvointialueella! – Tietoa yrityksille ja palveluntuottajille tarjolla

Ensimmäinen Keski-Suomen hyvinvointialueen uutiskirje yrityksille ja palveluntuottajille on julkaistu. Uutiskirjeen voi tilata erillisellä lomakkeella. Uutiskirje sisältää ajankohtaista tietoa muun muassa hyvinvointialueen päätöksentekoon liittyen, tietoa palveluseteleistä ja palvelutuottajahausta (kevät 2023), bloginostoja sekä tietoa teille yrittäjille suunnatuista tapahtumista. Halutessasi voit välittää uutiskirjeen tilauslomaketta eteenpäin, kiitos.

Päiväkeskuksen ohjelma vuoden 2023 kolmelle ensimmäiselle viikolle

Keski-Suomen hyvinvointialueelle vuoden vaihteessa siirtyneen  palvelukeskuksen eli päiväkeskuksen ohjelma viikoille 1, 2 ja 3 vuonna 2023.

Päiväkeskus Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lehdenlukutuokio ma, ke, to ja pe klo 10.30–11.00 takkahuoneessa.

Lounas joka päivä klo 11.30–12.30

VIIKKO 1
ma 2.1. klo 12.30 Metsolat osa 19
ti 3.1. klo 10 Jumppa
klo 12.30 Levyraati
ke 4.1. klo 12.30 Bingo
to 5.1. klo 12.30 Yhteislaulua Raili ja Heikki
pe 6.1. EI OHJELMAA

VIIKKO 2
ma 9.1. klo 12.30 Kari Keurulainen
ti 10.1. klo 12.30 Tietovisailu
ke 11.1. klo 12.30 Leivotaan
to 12.1. klo 12.30 Katsotaan elokuva
pe 13.1. klo 12.30 Makumatka – Thaimaa

VIIKKO 3
ma 16.1. klo 12.30 Metsolat
ti 17.1. klo 12.30 Sisäpelejä
ke 18.1. klo 12.30 Bingo
to 19.1. klo 12.30 Askarrellaan
pe 20.1. klo 12.30 Toivelauluja

Keski-Suomen koti- ja asumispalveluita yhtenäistetään

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa vuoden vaihteen jälkeen koko Keski-Suomessa ikääntyneiden ja vammaisten ja muiden erityisryhmien henkilöiden koti- ja asumispalveluista sekä omaishoidon tuen järjestämisestä. Asiakkaille muutos on vuoden vaihteessa pieni, tutut ammattilaiset palvelevat niin asumisyksiköissä kuin kotiin tuotavissa palveluissa ja samat palvelunumerot ovat käytössä kuin nytkin.

Koti- ja asumispalvelut yhtenäistyvät Keski-Suomessa. Nyt palvelujen piirissä olevien palveluissa käytetään siirtymäaikoja ja asiakkaisiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä, jos palveluihin tulee muutoksia. Esimerkiksi kotihoidon palvelut yhdenmukaistuvat muun muassa siten, että kotihoito laajenee ympärivuorokautiseksi koko Keski-Suomessa. Myös etähoivaa on entistä enemmän tarjolla.

Myös asiakasmaksut yhtenäistyvät, koska hyvinvointialueella ei voi olla erilaisia asiakasmaksuja samasta palvelusta. Asiakasmaksuistakin ollaan yhteydessä nykyisiin asiakkaisiin, jos maksuihin on tulossa muutoksia.

Samoin omaishoidon tuki yhtenäistyy koko Keski-Suomessa ensi vuoden aikana. Nykyisten omaishoidontuen asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan kotikäynnillä tai muulla tavoin ensi vuoden aikana.

Ateriapalveluissa voi tulla asiakaskohtaisia muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi kuljetuspäiviin. Palveluiden nimiin voi tulla muutoksia, mikä näkyy esimerkiksi asiakkaan laskuissa uutena palvelun nimenä.

Perhehoidon osalta toimintamallit ovat jo olleet yhtenäisiä koko Keski-Suomessa, joten niihin ei tule merkittäviä muutoksia.

Turvallisesti ja sujuvasti hyvinvointialueelle

Vuoden vaihteessa keskeistä on turvallinen siirtymä, eli että palvelut jatkuvat saumattomasti ja häiriöttä vuoden vaihteen yli.

Koti- ja asumispalvelujen vastuualuejohtajan Tuija Koiviston mukaan turvallista siirtymää ja palvelujen jatkuvuutta on varmistettu monin tavoin, jotta yllättäviä tilanteita ei pääsisi syntymään.

”Olemme käyneet tarkoin läpi palvelujen siirtymää ja luottavaisin mielin ja tarmolla tähtäämme vuoden alkuun, kun vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueelle. Turvalliseen siirtymän varmistaminen lähtee konkreettisesti jo esimerkiksi siitä, että kotihoidossa autot on tankattu ennen vuoden vaihdetta”, Koivisto kertoo.

”Myös henkilöstö tekee samoja asioita kuin ennen vuoden vaihdetta, joten henkilöstölle siirtymä menee tutuissa työtehtävissä ja asiakkaita palvelevat tutut ammattilaiset”, Koivisto lisää.

Nykyisten siirtyvien asiakkaiden lisäksi hyvinvointialueella on valmius ottaa vastaan uusia asiakkaita yhdenmukaisin palveluin ja palveluperustein.

”Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kunnilta siirtyvät asiakkaat kuin uudetkin asiakkaat”, Koivisto toivottaa.

Palvelutarpeissa yhteys asiakas- ja palveluohjaukseen

Asiakas- ja palveluohjauksesta saa yksilöllistä ikääntyneiden kotona asumista tukevaa ohjausta sekä asiakkaan palvelutarpeen arviointia. Ohjauksella tuetaan ikääntyneen omatoimisuutta ja autetaan häntä löytämään keinoja turvalliseen kotona asumiseen. Palveluohjaus on maksutonta. Palveluohjaaja auttaa joko puhelimessa tai kotikäynnillä. Kotikäyntiä voi pyytää itse. Pyynnön voi tehdä myös omainen, ystävä tai viranomainen.

Kuntouttavassa päivätoiminnassa osallistutaan toimintaan, ryhmäkuntoutukseen ja tavataan muita ikäihmisiä. Päivätoiminnalla edistetään hyvinvointia ja itsenäistä kotona pärjäämistä. Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja voimavarat.

Kotihoidon tarpeen arvioi palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Arvioinnin perusteella asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat, omaisten osallistuminen hoitoon ja kotihoidon palvelut. Kotihoidon henkilöstö ylläpitää ja tukee asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa kotikäynneillä hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon henkilöstö tiedottaa asiakkaille kuuluvista palveluista ja etuuksista, sekä tarvittaessa auttaa niiden hakemisessa.

Asumispalveluihin hakeutuminen käynnistyy säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osalta ottamalla yhteyttä oman alueen kotihoidon palveluesimieheen. Omaishoidontuen asiakkaat ovat yhteydessä omaishoidon palveluohjaajaan. Vammaisten ja muiden erityisryhmien osalta palvelutarpeen arviointi ja päätökset palveluista tehdään laaja-alaisessa sote-keskuksessa.

Koti- ja asumispalveluissa haetaan ratkaisuja arjessa pärjäämiseen elämän haastaessa asiakkaan voimavaroja tai toimintakykyä. Koti- ja asumispalveluissa asiakastyön keskiössä ovat asiakkaan kohtaaminen, kuulluksi tuleminen ja oman näköisen elämän tukeminen. Asiakkaan annetaan toimia itsenäisesti niissä asioissa, mihin hän pystyy. Häntä kannustetaan niissä asioissa, missä hän tarvitsee tukea ja tietysti autetaan asioissa, joista hän toimintakyvyllään ei enää selviä. Itsenäinen selviytyminen antaa itseluottamusta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin ja edesauttaa itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointialueella

Lisätietoa asiakasmaksuista hyvinvointialueella 

Lisätietoa ikääntyneiden palveluista hyvinvointialueella

Tiedote hyvinvointialueen verkkosivuilla yhteystietoineen