Viitasaaren kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat rakennuttaneet kesän 2023 aikana Viitasaarelle uuden yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän. Uudelle 1,3 kilometrin osuudelle on päässyt pyöräilemään ja kävelemään jo syyskuun aikana ja väylä avataan juhlallisesti perjantaina 13.10.2023 klo 12.00. Avajaiset pidetään Keijutien risteysalueella (Google Maps).

Viitasaaren kaupunki kutsuu avajaisiin vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, yhteistyökumppanit, paikalliset luottamushenkilöt sekä nykyiset että edellisellä kaudella väylän rahoituspäätökseen osallistuneet Keski-Suomen kansanedustajat ja kaikki muut asiasta kiinnostuneet.

Uuden osuuden avaa pyöräillen kansainvälisesti menestynyt maastopyöräilijä, viitasaarelainen Toni Tähti. Avajaisissa on mukana Viitasaaren kaupungin edustajien lisäksi ELY-keskuksen sekä Keski-Suomen liiton johtavia henkilöitä.

Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän uusi osuus on tehty Viitasaaren taajaman eteläpuolelle Isoahontielle. Nyt tehty osuus yhdistää Isoahon asuinalueen läpi kulkevan pyörä- ja kävelyväylän Petäjätien risteyksestä Nelostien varressa olevaan Hännilänsalmen pyörätiehen ja jalkakäytävään. Reitti on ollut suosittu jo aiemmin, ja nyt uusi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tulee lisäämään käyttöä entisestään.

Uuden osuuden rakentamista on suunniteltu pitkään. Toivottu reitti toteutettiin eduskunnan vuonna 2021 myöntämällä ns. joululahjarahalla, jota hankkeeseen saatiin 500 000 euroa osana valtion menolisäyksiä. Kaupunki sitoutui yhtä suureen rahoitukseen.

Osuus oli aiemmin valaisematon, nyt sekä ajorata että jalankulun ja pyöräilyn reitti on valaistu omilla lampuillaan. Viitasaarelle on laadittu pyöräilyn ja kävelemisen edistämisohjelma, jossa on suunniteltu näiden kestäviä kulkumuotoja tukevia toimenpiteitä. Pyöräilyä on edistetty myös kaupunkiorganisaatiossa mm. teknisen toimen käyttöönotetulla tavarapyörällä sekä hoivayksiköiden käyttöön hankituilla vieripyörillä, joilla asiakkaat pääsevät liikkumaan hoitajien kanssa.

Vesistöjen suuri rooli Viitasaarella kasvaa entisestään, kun kaupunki aloittaa vesistömatkailuun kohdistuvan investointihankkeen. Hankkeen osittaisen EU-rahoituksen Viitasaaren kaupungille myönsi Keski-Suomen liitto.

Vesistökohteita korjataan, parannetaan ja rakennetaan viiteen eri toimenpidekokonaisuuteen jakautuvassa hankkeessa. Hankkeen sisältö tukee erityisesti pk- ja mikroyritysten toimintamahdollisuuksia ja edistää elinkeinorakenteen monipuolisuuden kasvua. Yritystoiminnan edellytysten kehittämisen lisäksi vesistökohteet palvelevat koko seutukunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia. Syksyllä 2023 käynnistyvä hanke kestää kesäkuun 2026 loppuun saakka.

Hankerahoitus tulee EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankkeen noin 700 000 euron budjetti sisältää investointien lisäksi ostopalveluina hankittavat suunnittelun, valvonnan ja urakoinnin. Kaupunkiorganisaatiossa hankkeesta vastaa pääasiassa tekninen toimi.

“Vesistöillä on suuri merkitys Viitasaarella ja koko Saarijärven-Viitasaaren-seutukunnalla. Niitä käytetään virkistäytymiseen ja yritystoimintaan jo nykyisin, mutta eri tahoilta on tullut paljon toiveita paremmista kohteista ja olemassa olevien rakenteiden parantamisesta. Hankkeen toimenpiteiden ansiosta vesistökohteiden käyttö laajenee ja monipuolistuu. Kehittämisestä on hyötyä koko alueen palveluille,” toimialajohtaja Juho Tenhunen iloitsee.

Keihärinkoskella, Keiteleen rannalla olevan Luotolan sataman ulkorakenteita ja satamarakennusta parannetaan entisestään. Näin edistetään mahdollisuuksia tarjota satamassa eri matkailupalveluita niin vesitse kuin teitä pitkin liikkuville.

Aivan keskustassa sijaitsevan Porthanin sataman vierasvenelaiturin kehittämisellä on tarkoitus tehdä koko keskusta-alueesta entistä houkuttelevampi kohde myös veneilijöille. Toimenpiteet ovat jatkumoa aiemmille toimenpiteille, esimerkiksi Pikkasen enemmän liiketoimintaa –hankkeen aikana kehitettiin muun muassa vanhasta yhteiskoulusta Lyhty Viitasaari –palvelukokonaisuus kahvilaravintoloineen.

Satamarakenteita uudistetaan myös Pihkurin satamassa, johon rakennetaan vierasvenelaiturit ja huoltorakennus. Kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, Hotelli Pihkurin luona oleva satama tulee tarjoavan rauhallisen yöpymislaiturin palveluiden äärellä.

Taajama-alueella hankkeessa tehdään myös uuden Haukirinteen alueen loma-asuntoalueelle vievä katu, joka vauhdittaa palveluiden äärellä sijaitsevan vapaa-ajanasuntojen alueen toteutumista.

Viitasaarella on runsaasti erilaisia vesistöretkikohteita, joita ylläpitävät ja ovat ylläpitäneet eri tahot. Hankkeen aikana neljään rantautumispaikkaan Keitele-järvellä ja yhteen Muuruejärvellä tehdään uusia rakenteita tai kunnostetaan entisiä. Kaikista vesistöretkikohteiden toimenpiteistä neuvotellaan Metsähallituksen kanssa, ja tarkat toteuttamismuodot täsmentyvät neuvotteluiden myötä. Hankesuunnitelmassa Keiteleen Honkasaareen (Luotolansaaren luona oleva) on kaavailtu paljon toivotun erämaasaunan rakentamista. Mahdollisuuksien mukaan Keiteleen rantautumispaikkoihin tehdään esteettömät laiturit.

“Vesistömatkailua on kehitetty eri tavoin viime vuosien aikana esimerkiksi matkailuyritysten markkinointiosaamiseen liittyvissä hankkeissa sekä kaupungin omana toimintana vesistökohteiden kunnostuksina. Hankerahoituksella tehtävät uudet rakenteet palvelevat jo itsessään eri käyttäjäryhmiä, mutta käytön kasvaessa myös jatkokehitykseen on varmasti mahdollisuuksia,” Tenhunen pohtii.

Noin 700 000 euron hankkeessa JTF-rahoitusta on enintään 70 prosenttia eli noin 490 000 euroa. Kaupungin omarahoitusosuus on 30 prosenttia eli noin 210 000 euroa. Aiemmin Viitasaari on kertonut noin 3,125 miljoonan euron JTF-rahoituksesta Wiilo-logistiikkakeskuksen hankkeeseen. Kaupunki saa siis yhteensä enintään noin 3,6 miljoonaa euroa JTF-rahoitusta.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke on polkaistu käyntiin, kun projektipäällikkö Jenni Lemettinen aloitti työnsä 11.9.2023. Hankkeen keskeisin tavoite on laatia mukana olevalle kahdeksalle kunnalle yhteinen ilmastosuunnitelma, joka sisältää kuntakohtaiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja mittaroidun seurannan kehittämisen, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan seurata jatkossa. Mukana olevat kunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Hankkeelle on myönnetty 100 prosenttinen tuki Ympäristöministeriöstä.

”Yhteishanke antaa kunnille monia etuja yksittäisiin hankkeisiin nähden ja kuntien yhteistyö myös ilmastotyössä syvenee. Tarkoituksena on kehittää yksi valmistelutapa ilmastosuunnitelmalle, jota voidaan sitten käyttää kunkin kunnan erityispiirteet huomioiden. Hankkeeseen palkataan lisäkseni kaksi ilmastokoordinaattoria, joille jaetaan omat vastuukunnat ja he jalkautuvat kuntiin työstämään ilmastosuunnitelmaa yhdessä sidosryhmien kanssa”, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Jenni Lemettinen.

Ilmastokoordinaattorit rekrytoidaan loppuvuoden aikana. Hankkeessa voidaan ostaa myös ulkopuolisia asiantuntijapalveluita esimerkiksi päästölaskentaan, jonka avulla jokaisen kunnan lähtötilanne ja vaikuttavimmat toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi saadaan tunnistettua.

”Olen työskennellyt aiemmin Jyväskylän kaupungilla ympäristöasiantuntijana ja työtehtäviini kuului kaupungin ilmastosuunnitelman päivittäminen ja seurannan kehittäminen. Hankemaailmakin on jo käynyt tutuksi sekä projektipäällikkönä että yrittäjänä. Pohjoinen Keski-Suomi ei ole alueenakaan ihan vieras, koska toimin maaseutuyrittäjänä Keiteleellä yhdeksän vuoden ajan”, kertoo Jenni Lemettinen.

Kuntien asettamien ilmastotavoitteiden tulee olla linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden. Ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan jokaisen kunnan alueella syntyviä päästöjä, ja merkittävimpiä sidosryhmiä ilmastotyölle ovat kuntapäättäjät mukaan lukien erilaiset neuvostot ja toimikunnat, kuntaorganisaation toimialat, kuntalaiset, hyvinvointialueen toimijat, yrittäjät, koulut, seurakunnat sekä yhdistykset ja järjestöt.

”Ilmastosuunnitelmalla tähdätään siihen, että kaikissa kunnissa olisi mahdollisimman hyvät tiedot vaikuttavan ilmastotyön toteuttamiseen. Perimmäinen tarkoitus on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä”, tiivistää Jenni Lemettinen.

Hankkeen hallinnoijana toimii Viitasaaren kaupunki. Hankeaika on 1.9.2023–31.5.2025, ja hankkeen budjetti on 360 000 euroa, kun kuntakohtainen rahoitus Ympäristöministeriöltä on 45 000 euroa.

Verkkosivut ovat osoitteessa www.viitasaari.fi/ilmastosuunnitelmahanke/.

Hankkeen yhteystiedot kuvan alla.

Viitasaaren kaupungin toiminta organisoidaan uudella tavalla vuoden 2024 alusta alkaen. Monelta osin kaupunkiorganisaatio muistuttaa nykyistä, mutta kuntapariyhteistyön päättymisen vuoksi toimintoja organisoidaan uudelleen. Uudistus ei aiheuta kaupungin organisaatiossa irtisanomisia tai lomautuksia. Koska osa henkilöstöstä siirtyy Pihtiputaan organisaatiosta Viitasaaren organisaatioon, voi tehtävänkuvissa ja esimerkiksi nimikkeissä olla muutoksia.

Uusi organisaatiorakenne hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maanantaina 11.9.2023. Organisaatiorakenteessa on määritelty sekä poliittinen että operatiivinen organisaatio. Kuntalain mukaisten kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaali- ja tarkastuslautakuntien lisäksi Viitasaarella on jatkossa sivistys- ja hyvinvointilautakunta (uusi), elinympäristön ja asumisen lautakunta (uusi) sekä ympäristölautakunta. Kaksi uutta lautakuntaa ovat aloittaneet jo suunnittelulautakuntina ja jatkavat varsinaisina lautakuntina 1.1.2024 alkaen. Ympäristölautakunta on Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen kahdeksan kunnan yhteinen lautakunta.

Kaupungin palvelut tuotetaan jatkossa palvelualueilla nykyisten toimialojen sijaan. Palvelualueita johtavat kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat. Palvelualueet ovat
• Hallintopalvelut
• Elinvoimapalvelut
• Elinympäristön ja asumisen palvelut
• Sivistys- ja hyvinvointipalvelut
• Ympäristöpalvelut

Viitasaari jatkaa yhteistyötä muiden kuntien kanssa esimerkiksi opisto- ja kirjastotoiminnoissa sekä maaseutuhallinnossa. ICT-, talous- ja palkkahallintopalvelut hankitaan ulkopuolelta.

Tekstin alapuolella olevassa kuvassa esitetään organisaatiorakenne eri palveluineen. Tarkemmin toimivalta-asiat määritellään loppuvuoden aikana käsittelyyn tulevassa uudessa, Viitasaaren omassa hallintosäännössä.

Valtuusto hyväksyi määrärahojen siirtoja, Isoahon yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän rakentamiseen käyttämättä jäänyt 100 000 euroa siirretään Wiilo-logistiikkakeskuksen aloittamiseen sekä kaupungintalon peruskorjauksesta 20 000 euroa tuulimyllyn rakentamiseen Savivuorelle. Paloaseman lattiapinnoitteen korjaukseen päätettiin 40 000 euron lisämäärarahasta, jos hyvinvointialue tekee päätöksen investoinnin kattamisesta vuokrankorotuksella. Haapaniemen koulukeskuksen liikennejärjestyihin valtuusto päätti varata omarahoitusosuuden (278 500-445 500 euroa), jos hankkeeseen saadaan valtionavustusta.

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen tehtäväkenttää laajennetaan Karstulan rakennusvalvonnan kattavaksi, jos kaikki mukana olevat kunnat hyväksyvät päivitetyn sopimusluonnoksen. Karstula ja isäntäkunta Viitasaari ovat hyväksyneet sopimusluonnoksen.

Kaupunginvaltuusto merkitsi muiden toimielimien käsittelemiä päätöksiä sekä muita asioita tiedoksi. Näitä olivat esimerkiksi ohjeet suunnittelulautakuntien toimintaan, puolivuotiskatsaus, varhaiskasvatuksen työntekijöille maksettava työvaatekorvaus sekä taajaman ulkopuolella asuvien kuntalaisten palveluiden toimenpiteiden raportointi. Lisäksi kokouksessa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta.

Käsitellyt asiat ja lisätiedot ovat luettavissa esityslistalta.

Isoaholla tehtävillä kaapelointitöillä voi olla vaikutuksia liikenteeseen keskiviikkona 13.9.2023. Ajoradan toinen kaista Isoahontien osuudella Kustaantien ja Hakkarilantien liittymän välillä joudutaan mahdollisesti sulkemaan. Liikennettä ohjataan liikennevaloin ja liikenteenohjaajilla.

Työtä tehdään klo 9-16 välisenä aikana. Mahdollisesti suljettava kaista on Isoaholta keskustaan oleva kaista, eli ajoradan eteläpuoleinen.
Isoahontiellä tehtävät työt ovat osa laajempaa Elenian valokuitu- ja sähköverkkotyötä, jonka pääurakoitsijana on Omexom ja josta on tiedotettu kaupungin kanavissa aiemmin.

Keskiviikkona kaapeloitava osuus on merkitty oheiseen karttaan punaisella.

Suuren suosion kerännyt Valon Viitasaari -tapahtuma järjestetään myös vuonna 2023, lokakuussa. Viitasaaren kaupungin kulttuuripalveluiden kolmannen kerran järjestämässä tapahtumassa nähdään jälleen uusia kohteita ja uudenlaista ohjelmaa.

Tässä vaiheessa julkaistaan pääkohdat tapahtuman sisällöstä, jota on koettavana keskiviikosta lauantaihin 11.-14. lokakuuta. Tarkemmat tiedot julkaistaan eri kanavissa lähempänä tapahtumaa.

Selvänä erona aiempiin vuosiin valotapahtuman sisällössä on se, että ensi kertaa nähtävää on myös keskustaajaman ulkopuolella. Lokakuun pimeydessä valoteosta ”Lux Huopanankoski” pääsee ihailemaan nimensä mukaisesti kaupungin länsiosassa.

Kansainvälistä valoa tapahtumaan tulee Maro Avraboun ja Dmitri Xenakiksen The Uprooted-teoksen muodossa, jonka toteutuspaikka keskustassa täsmentyy myöhemmin.

Keskusta-alueella valoteoksia nähdään myös Porthanin puistossa sekä näyteikkunoissa.

Ohjelmalliseen sisältöön kuuluvat pimeän taivaan tähtiretki sekä valomaalaus-työpaja. Viime vuoden tapaan kirkossa kuullaan musiikkia.

Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyn aikana verkkosivulla www.viitasaari.fi/valonviitasaari, kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä paikallislehti Viitasaaren Seudussa.

Kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kuntaa tekevät Ilmastolain mukaiset ilmastosuunnitelmat yhdessä. Hankkeeseen on saatu täysi rahoitus Ympäristöministeriöltä. Toukokuuhun 2025 kestävän hankkeen aikana ilmastosuunnitelma laaditaan Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Kyyjärvelle, Pihtiputaalle, Saarijärvelle sekä Viitasaarelle. Näiden kuntien viranomaispalveluita on toteutettu jo pitkään yhteisessä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimessa. Alueella on myös runsaasti muuta yhteistyötä.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hankkeessa jokaiselle kunnalle tehdään niiden ominaispiirteet huomioiva ilmastosuunnitelma.

”Yhteishanke tuo monia synergiaetuja, kun voidaan kehittää yksi valmistelutapa ilmastosuunnitelmalle ja sen toteutumisen seurannalle sekä ottaa oppia toisilta vaikuttavista toimenpiteistä. Jokaisessa kunnassa suunnittelmasta tulee kuitenkin erilainen, koska ne valmistellaan yhdessä kunkin kunnan ja sen alueella toimivien sidosryhmien kanssa”, ympäristötoimen johtaja Sari Flyktman taustoittaa.

Hankkeesta tiedotetaan tarkemmin maanantaina 11.9.2023 alkavalla viikolla.

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteisen hankkeen kokonaisbudjetti on 360 000 euroa, kun kuntakohtainen rahoitus Ympäristöministeriöltä on 45 000 euroa.

Viitasaaren keskustaajamassa sekä tietyillä kyläkunnilla vesi- ja kaukolämpöpalveluiden parissa toiminut Alva Viitasaari on myynyt kaukolämpöliiketoimintansa Nevel Oy:lle. Alva Viitasaari Vesi Oy jatkaa Viitasaarella toimintaansa edelleen vesihuoltoliiketoiminnassa.

Tarkemmat tiedot kaupasta sekä yhtiöistä ovat luettavissa Alvan verkkosivulla julkaistussa tiedotteessa.

VAMU – hanke on ESR-rahoitteinen työelämän kehittämishanke. Hanke kuuluu Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus toiminta-alueelle ja sen erityistavoite on Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeen kohderyhmänä on koko Wiitaunionin (Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta) henkilöstö ja esihenkilöt mukaan lukien ylin johto. Hankkeen toteutusaika on 1.2.–31.8.2023.

Wiitaunionin esihenkilöitä ja johtoa koulutettiin elokuussa Vahvuuksien johtamisesta osana VAMU-hankkeen työpakettia muutoksen ja uudistumisen johtaminen organisaatiomuutoksessa.

Miksi vahvuudet ovat merkityksellisiä työelämässä ja osana muutosta? Vahvuuksien voima työelämässä on suuri ja osin vielä hyödyntämätön potentiaali organisaatioissa ja yrityksissä. Vahvuuksien merkitystä ja yhteyttä hyvinvointiin, onnellisuuteen, työtyytyväisyyteen, työn imuun ja parempaan terveyteen on tutkittu tieteellisesti positiivisen psykologian tutkimuksin. Omien vahvuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä on tutkitusti myös yhteyttä itsetuntoon, minäpystyvyyteen ja psykologiseen pääomaan, joiden kautta myönteinen käsitys itsestä osaajana tukee selviytymistä muuttuvassa työelämässä ja haastavissa tilanteissa ja muutoksissa. (Wenström 2022) Omien vahvuuksien tunteminen ja hyödyntäminen työelämässä lisäävät myös myönteisiä tunteita, jotka tutkitusti edistävät muun muassa ongelmanratkaisua, luovuutta sosiaalisia suhteita, hyvinvointia, terveyttä ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Täten työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen ja valjastaminen vahvuuksien johtamisen keinoin onkin olennaista myös muutoksien ja muutoksissa onnistumisen ja uudistumisen kannalta.

Koulutuksessa esihenkilöt ja johto pääsivät tutustumaan vahvuuksiin ja vahvuuksien johtamiseen tutkimus- ja teoriatiedon sekä käytännön esimerkkien ja kokemusten kautta. He saivat tietoa siitä, miten vahvuuksia voi tunnistaa sekä mihin arkipäivän asioihin erilaiset vahvuudet liittyvät ja miten ne ilmenevät. Koulutus tarjosi esihenkilöille runsaasti vinkkejä, miten he voivat toteuttaa vahvuuksien johtamista käytännössä ja miten huomioida sitä organisaation kehittämisessä, tavoitteiden saavuttamisessa ja muutoksessa.

Esihenkilöilta saatujen palautteiden pohjalta koulutus innosti esihenkilöitä ottamaan selvää oman henkilökunnan piilovahvuuksista ja henkilökohtaisista voimavaroista sekä hyödyntämään niitä. Oppiakseen tuntemaan omien työntekijöidensä vahvuuksia esihenkilöt aikoivat lisätä keskusteluja ja työntekijöiden yksilöllistä huomiointia enemmän ja ajan ottamista asioiden ennakoivaan suunnitteluun. Koulutus oli myös kirkastanut ajatusta, että jatkossa omassa johtamistyössä tulee huomioimaan ja keskittymään resurssien ja työn suunnittelun lisäksi enemmän myös ihmisiin.

Vahvuuksien johtamisesta oli kouluttamassa Oulun Ammattikorkeakoulusta Sanna Wenström (KT, FM), joka on VAMU-hankkeessa sovelletun VOIMAKEHÄ® -konseptin toinen kehittäjistä ja kouluttajista.