Viitasaarella ja Pihtiputaalla on kehitetty työhyvinvointia konkreettisilla toimenpiteillä ja luotu ennakoivaa kulttuuria työkyvyn johtamiseen

Viitasaarella ja Pihtiputaalla on kehitetty kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä asioita hankerahoituksen avulla. Wiitaunionin yhteinen hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja se päättyi vuoden 2022 lopussa.
Koska kahden kunnan yhteisessä organisaatiossa on runsaasti erilaista toimintaa, työhyvinvointiin liittyviä asioita on huomioitu työyksiköittäin. Viitasaarella Kymönkosken koulun työyhteisössä nousi esiin muutamia kehityskohteita.
”Meillä oli konkreettisia toiveita työyhteisön kehittämiseen. Halusimme parantaa tiedonkulkua, että kaikki ovat asioista perillä. Yhteisestä huonetilasta haluttiin koko työyhteisölle aiempaa kutsuvampi. Lisäksi yhteistä tilasta haluttiin aiempaa toimivampi ja rauhallisempi”, koulunjohtaja Jaana Kaskilahti kertoo.

Kymönkosken koulun työympäristön muutoksia suunniteltiin keväällä ja toteutettiin syyslukukauden aikana. Toimenpiteet toteutettiin pääasiassa työyhteisön omin voimin, mutta niitä tuki Wiitaunionin Tietoa, taitoa ja tahtoa mielen tukemiseen -työhyvinvointihanke. Wiitaunioni sai hankkeeseen rahoitusta Kevalta työelämän kehittämisrahasta. Hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto. Hankkeen taustalla ja tarpeena on mielen syistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina Wiitaunionissa.
”Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja vahvistaa hyvinvointia erityisesti työn psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta yhdessä kehittäen”, Katri Aalto sanoo.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Kymönkosken koululla on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Ennen on puhuttu opettajienhuoneesta, mutta nyt rooleja ja ammattinimikkeitä on useita, joten tilalle on mietitty uutta nimeä. Huonetila on nyt isompi ja rauhallisempi, sillä muun muassa vaatekaapit siirrettiin luontevampaan paikkaan käytävälle. Hyvä yhteishenki saa nyt entistä enemmän tukea puitteista.
”Tänne on helppo tulla omana itsenään ja työkavereilta saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Täällä saa näyttää tunteita, asioista keskustellaan ja hurtti huumori kukkii”, työyhteisön jäsenet kertovat.

Hankkeen keskiössä olleet psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työn sisällön, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kymönkoskella näitä asioita lähestyttiin muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisellä.
”Koska osa henkilökunnasta on oppilaiden valvontavastuussa, kaikki eivät ehdi arjessa yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Nyt kokouksista tehdään muistio, ovessa on viikon tärkeimmistä asioista muistilista ja huoltajille lähtevät Wilma-viestit lähtevät myös henkilökunnalle.”

Erilaisten työyksiköiden kehittämiseen ei ole yhtä yhteistä tapaa, mutta hankkeessa on tuotettu muun muassa palautumiseen liittyviä harjoitteita, järjestettiin työpajoja, koulutuksia ja pilottivalmennuksia.
”Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemisen ja työn voimavarojen vahvistamisen tehtiin opas, mikä toimi jatkossa osana esihenkilöiden ja henkilöstön perehdyttämistä sekä työkaluna niin yksilöille kuin työyhteisöille yhteiskehittämisen tueksi”, Katri Aalto toteaa.
Työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden parantaminen perustuu yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.
”Me ollaan yhdessä mietitty, mitä pitäisi kehittää, ja ollaan etsitty ja löydetty ratkaisuja. Koululla tehdyn kehityksen rinnalla on kulkenut Wiitaunionin esihenkilöiden kokoontumiset sekä mikrokirjasto, jonka asioista on keskusteltu yhteisesti tässä pöydässä”, Jaana Kaskilahti pohtii.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Vuonna 2022 Pihtiputaan terveysasemalla vavasi henkilöstöpula ja se näkyi työntekijöiden jaksamisessa. Vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja Johanna Tiainen on saanut hankkeesta apua siihen, miten työn johtamisella voi vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.
”Erityisesti hyötyä on ollut hankkeessa tuotetuista materiaaleista, joista on saanut vinkkejä mitä asioita voi työstää ja käydä henkilökunnan kanssa läpi”, Johanna Tiainen kertoo.

Työhyvinvointihankkeen kautta vuodeosastolla syntyi idea kehittämissuunnitelmasta ja sitä lähdettiin työstämään yhdessä asiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa. Suunnitelman myötä hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja uudistettu.
”Yksi konkreettinen kehittämiskohde on ollut yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, joka on lisännyt potilasturvallisuuden lisäksi henkilöstön työhyvinvointia vähentyneen työkuorman myötä.”
Yksilövastuisessa hoitotyössä sama hoitaja koordinoi potilaan hoitoa koko hoitojakson ajan, aiemmin vuodeosaston työntekijät ovat olleet vastuussa kaikista potilaista. Toive toimintatapojen uudistamiseen oli tullut työntekijöiltä.

Kehittämistä on tapahtunut myös henkilöstön yhteisöllisyydessä. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä hetkiä ja virkistymistapahtumia. Lisäksi on luotu työyhteisön pelisäännöt.
”Henkilöstöltä on tullut palautetta, että olemme menneet mukavasti eteenpäin työilmapiirissä. Meillä on kehitysmyönteinen työyhteisö ja se on meidän vahvuus”, Johanna Tiainen toteaa.
Työhyvinvointiin panostaminen saa kiitosta myös Kymönkoskella.
”Pidän tärkeänä, että Wiitaunionissa on ruvettu panostamaan työhyvinvointiin aiempaa enemmän ja työtiloihin kiinnitetään huomiota. Täällä ollaan suuri osa päivästä, kaikki satsaukset maksavat varmasti itsensä takaisin eri tavoin”, Jaana Kaskilahti muistuttaa.

Kävelyä turvallisella ja tasaisella alustalla Hurrikaanissa – Kaikille avoimet hallikävelyt tiistaisin 17.1.2023 alkaen

Viitasaaren vapaa-aikatoimen järjestämä viikottainen hallikävely Hurrikaanihallissa (Teollisuustie 7, Google Maps) käynnistyy tiistaina 17.1.2023. Avoin hallikävely on jatkossa joka tiistaina klo 14-15 viikolle 8 saakka, eli viimeinen kävelykerta on 21.2.2023. Paikalla on Viitasaaren liikuntaneuvoja, joka ohjaa kävelyä vaihtelevalla teemalla (esim. venyttelypysähdys, intervalliosuuksia, tasapainoilua) sekä alku- ja loppulämmittelyt.

Ohjaukseen ei ole pakko osallistua vaan tunnin voi käyttää myös täysin omaan tahtiin kävelyyn, mukaan kävelemään voi tulla mihin hetkeen tahansa klo 14-15 välillä.

Sula ja katettu Hurrikaanihalli tarjoaa turvallisen ja tasaisen alustan monen kuntoiselle kävelijälle. Kävelyvauhti määritellään itse. Hallikävely on avoin kaikille kuntalaisille.

Hallikävelykokoontumisen pakkasraja on -15 astetta.

Viitasaaren kaupunginjohtajaksi yhteensä 20 hakijaa – Hakuajan jatkon aikana yhdeksän uutta hakijaa

Viitasaaren kaupunginjohtajaksi on yhteensä 20 hakijaa, kun keskiviikkoon 11.1.2023 klo 12 mennessä uusia hakijoita tuli yhdeksän.  Ensimmäisen hakuajan puitteissa 12.12. mennessä virkaa haki 11 henkilöä ja kaupunginhallitus päätti 19.12.2022, että hakuaikaa jatketaan.

Jatketulla hakuajalla virkaa hakivat tuntiopettaja Ilkka Jokinen, kunnanjohtaja Sakari Varala, commercial director Olli Oivanen, laskettelukeskustyöntekijä Saku Heinonen, rekkakuski Tommi Raatikainen, Daniel Korpijärvi, agrologi Jorma Eskola, kaupunginjohtaja Atte Rantanen ja kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki.

Aiemmin virkaa ovat hakeneet perusturvajohtaja Pilvi Österman, software engineer Peter Marks, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, yritysjohtaja Marco Piispanen, kunnanjohtaja Kirsi Kellokangas, toimitusjohtaja Eino Nissinen, elinkeinopäällikkö Juha Liukkonen, vaihetyöntekijä Emil Jyrämö, Henri Käpyaho ja Niko Käpyaho. Yksi hakija ei halunnut nimeään julkisuuteen tässä vaiheessa hakuprosessia.

Viitasaaren kaupunki etsii kaupunginjohtajaa, koska Janne Kinnunen siirtyi Mikkelin kaupunginjohtajaksi vuoden 2023 alussa.

Viitasaaren ja Pihtiputaan jätehuollossa muutoksia – Sammakkokangas vastaa jatkossa palvelutehtävien järjestämisestä

VIITASAAREN JA PIHTIPUTAAN KOTITALOUDET JA VAPAA-AJAN ASUKKAAT
Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ovat siirtäneet 1.1.2023 alkaen jätelain mukaiset palvelutehtävät kuntien omistaman jäteyhtiön eli Sammakkokangas Oy:n järjestettäväksi. Vuoden 2022 loppuun saakka tehtävä oli jaettuna sekä kunnille että yhtiölle. Jätelain tarkoittamana jätehuollon viranomaisena toimii Sydän-Suomen jätelautakunta.

Kehen ottaa yhteyttä jätehuoltoasioissa 1.1.2023 alkaen
Palvelutehtäviin (neuvonta, aluekeräyspisteet, laskutus) liittyvät yhteydenotot
Jätehuollon palvelutehtävistä eli jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaa 1.1.2023 alkaen Sammakkokangas Oy. Yhtiö hoitaa myös jätehuollon asiakaslaskutusta. Ainoana poikkeuksena ovat vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omien jäteastioiden tyhjennykset, joista vastaa edelleen se yritys, jolta tyhjennys on tilattu.
Sammakkokangas Oy asiakaspalvelu arkisin klo 9 – 15
info@sammakkokangas.fi, p. 044 4685 502
Sammakkokangas Oy:n verkkosivut

Viranomaistoimintaan (laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin) liittyvät yhteydenotot
Laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin (esim. talouden koko, kimppa-astiat, poikkeamiset) ja muuhun viranomaistoimintaan liittyvän tiedon ylläpito sekä päätöksenteko tapahtuu Sydän-Suomen jätelautakunnassa. Esimerkiksi lomakkeet ja kompostointi-ilmoitukset tulee jättää viranomaiselle.
Sydän-Suomen jätelautakunta, PL 13, 43101 Saarijärvi
jatelautakunta@saarijarvi.fi, p. 050 3903 765 tai 044 4598 249
Sydän-Suomen jätelautakunta Saarijärven kaupungin verkkosivuilla

Lajitteluasemapalvelut
Viitasaarella Sammakkokangas avaa asemapalvelut Vaarinvuoressa 15.5.2023 alkavalla viikolla.
Pihtiputaan asemapalveluiden osalta aikataulu on avoin.

Maalis- ja huhtikuussa Sammakkokangas järjestää tempausluonteisesti vastaanottopäiviä asumisen remontti- ja suursiivousjätteille sekä vaarallisille jätteille Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Tarkat ajat ja paikat ilmoitetaan helmikuun aikana yhtiön kotisivuilla, paikallislehdissä sekä kuntien kotisivuilla.
Pihtiputaan osalta väliaikaista, tempausluonteista asemapalvelua järjestetään mahdollisuuksien mukaan, kunnes Sammakkokangas on saanut ostettua alueelta kaavoitetun ja sijainniltaan sopivan tontin asemaa varten ja saanut aseman rakennettua. Pihtiputaalta voi asemapalveluiden osalta asioida siirtymäaikana myös Kinnulan ja Viitasaaren asemilla.

Apteekit vastaanottavat lääkejätteitä normaalisti 1.1.2023 jälkeenkin. Paristoja ja pieniä akkuja voi palauttaa useimmista kaupoista löytyviin palautuslaatikoihin. Sähkölaitteita myyvät liikkeet ovat velvollisia ottamaan vastaan rikkinäisiä laitteita.

Keski-Suomen rahastosta jaetaan apurahoja maakuntaan – Infotilaisuus Viitasaarella maanantaina 16.1.2023

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto jakaa Tammikuun haussa apurahoina yhteensä 730 000 euroa. Haku alkaa maanantaina 16.1.2023 ja päättyy perjantaina 10.2.2023 klo 16. Apurahoja voidaan myöntää Keski-Suomessa asuville ja/tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tapahtuvaan ja/tai siihen kohdistuvaan työskentelyyn.

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Tammikuun haussa on jaossa apurahoja myös erityiskohteisiin. Suurempaa rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin on jaossa vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena 20 000 euron apurahana. Jaossa on apurahoja myös Taidetta kaikille -hankkeisiin sekä kotiseututyöhön. Lisäksi kaikkien maakuntarahastojen alueilla on haettavissa yhteinen lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Apurahaa haetaan Kulttuurirahaston verkkopalvelussa, josta löytyvät myös tarkat hakuohjeet.

Keski-Suomen rahasto järjestää tänä vuonna kaikille avoimia apurahainfoja, joista ensimmäinen järjestetään Viitasaarella etätyötila Lennättimessä (Keskitie 4, Google Maps) maanantaina 16.1. klo 17-19.

Kaksi muuta tilaisuutta järjestetään Jyväskylässä ti 17.1. klo 17-19, Kaupunginkirjasto Unonsali, Vapaudenkatu 39-41 sekä Keuruulla ke 18.1. klo 17-19, Kulttuuritalo Kimara, Koulutie 3 C.

Lisäksi maakuntarahastot järjestävät etänä yhteisen apurahawebinaarin ti 31.1.2023 klo 14-16.

Lisätiedot Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.

Jazzklubilla brasiliaisrytmejä sunnuntaina 22.1. – Solistivieraina Heidi Ilves ja Markku Rinta-Pollari

Jazz Jkl Collective antaa kyytiä tammikuun pakkasille aurinkoisten ja pirteiden brasilialaisrytmien tahdittamana. Sunnuntaina 22.1. klo 16 Viitasaaren teatterisalissa kuullaan monipuolinen ja innostava läpileikkaus Brasilian musiikkikulttuurin jazzillisimmasta laidasta. Solistivieraina on eloisa ja taidokkaasti improvisoiva laulaja Heidi Ilves sekä Jyväskylän musiikkielämän pitkäaikainen pioneeri ja maailmanmusiikkispesialisti, saksofonisti Markku Rinta-Pollari.

Brasilialaisen musiikin ja jazzin yhteyksillä on pitkä historia, jossa molemmat ovat saaneet vaikutteita toisistaan. Tästä tunnetuin ilmiö lienee samban rytmejä ja jazzin sointumaailmaa yhdistävä urbaani bossa nova, joka nousi isoksi trendiksi 1960-luvulla ja sulautui osaksi pohjoisamerikkalaista jazz- ja popmusiikkiperinnettä. Sittemmin eri paikallisten musiikkityylien, jazzin sekä popmusiikin monenlaiset fuusiot ovat synnyttäneet Brasiliaan yhden maailman rikkaimmista ja dynaamisimmista musiikkikulttuureista.

Heidi Ilves – laulu
Markku Rinta-Pollari – saksofoni
Tuomas Paukku – kitara
Marian Petrescu – piano
Pekka Törmänen – kontrabasso
Kasper Halttunen – rummut

Liput 15/10 €

Lippujen ennakkovaraus lomakkeella

Tapahtuma Facebookissa

 

 

Valokuituverkon rakentamismahdollisuudet Viitasaaren kyläkunnille esillä 2.2.2022 – Tule tilaisuuteen keskustelemaan ja vaikuttamaan

Tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä yhtä tär­keä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesijohtoverkosto ja entistä tärkeämpi osa arjen hallintaa, elinkeinoelämää ja yrittämistä. Viitasaarella kyläkuntien verkkoyhteyksien tilanteesta järjestetään tilaisuus kaupungintalolla (Keskitie 10, Google Maps) torstaina 2.2.2023 klo 17, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta ja vaikuttamaan oman kylän mahdollisuuksiin saada valokuituverkko! Kaupunginhallitus päätti 24.1.0.2022, että Viitasaarella jatketaan neuvotteluja Siikaverkko Osuuskunnan kanssa kyläverkkojen rakentamisesta. Tilaisuudessa Siikaverkko Osuuskunnan edustaja pitää tilannekatsauksen ja esittelee mahdollista esiselvityshanketta Viitasaaren kyläverkoista.

Sydänsuomessa panostetaan hankerahoituksen saamiseen niin yrityksille kuin kunnille – Hankeasiantuntija aloitti kehittämistyön sparraajana

Kyteekö mielessäsi idea, joka veisi Viitasaarta ja laajemmin pohjoista Keski-Suomea kohti parempaa tulevaisuutta?

Uusi Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF tuo tarjolle jättipotin kuntien ja yritysten kehittämiseen ja investointeihin. Ensimmäinen haku aukeaa jo kevättalvella.

Sydänsuomen kunnat eli Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari ovat käynnistäneet yhdessä Sydänsuomen aluekehitystyölle pikastartti-hankkeen, joka auttaa alueen kuntia jalostamaan kehitysideat yhteishankkeiksi. Lisäksi hanke välittää tietoa JTF-rahoituksen mahdollisuuksista alueen yrityksille.

Hankeasiantuntija Hanna Moilanen on aloittanut työt Sydänsuomen kehittämistyön sparraajana tammikuun alussa. Tarkoitus on kääriä hihat saman tien ja saada ensimmäiset hankehakemukset valmiiksi kevättalvella aukeavaan JTF-rahoitushakuun.

”Järjestämme alkuvuodesta työpajoja, joissa kokoamme kehittämistarpeita ja kehittämisideoita. Sparraan ideointia ja kirjoitan hankehakemuksia. Olen käytännössä kuntien yhteinen työrukkanen, jotta saamme mahdollisimman paljon JTF-rahaa alueelle heti alusta lähtien”, Moilanen sanoo. ???

Lue lisää Sydänsuomessa-sivustolta, jossa myös Hanna Moilasen yhteystiedot.

Viitasaaren kylien verkkosivujen yhteinen kehittäminen käynnistyy – Aloitustapaaminen Digikeskuksessa maanantaina 23.1.2023

Nyt kaikki Viitasaaren kylät joukolla mukaan kehittämään oman kylän kotisivuja ja markkinoimaan omaa kylää! Digikeskus tarjoaa tukea ja oppia asiaan. Ensimmäinen tapaaminen Digikeskuksella (Keskitie 4, Google Maps) 23.1.2023 klo 17.30-19.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 16.1.2023 mennessä osoitteeseen mirva.jantti@viitasaari.fi.

Tervetuloa mukaan!

Yritteliäät päät yhdessä hyvinvointialueella! – Tietoa yrityksille ja palveluntuottajille tarjolla

Ensimmäinen Keski-Suomen hyvinvointialueen uutiskirje yrityksille ja palveluntuottajille on julkaistu. Uutiskirjeen voi tilata erillisellä lomakkeella. Uutiskirje sisältää ajankohtaista tietoa muun muassa hyvinvointialueen päätöksentekoon liittyen, tietoa palveluseteleistä ja palvelutuottajahausta (kevät 2023), bloginostoja sekä tietoa teille yrittäjille suunnatuista tapahtumista. Halutessasi voit välittää uutiskirjeen tilauslomaketta eteenpäin, kiitos.