Viitasaarella ja Pihtiputaalla on kehitetty kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä asioita hankerahoituksen avulla. Wiitaunionin yhteinen hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja se päättyi vuoden 2022 lopussa.
Koska kahden kunnan yhteisessä organisaatiossa on runsaasti erilaista toimintaa, työhyvinvointiin liittyviä asioita on huomioitu työyksiköittäin. Viitasaarella Kymönkosken koulun työyhteisössä nousi esiin muutamia kehityskohteita.
”Meillä oli konkreettisia toiveita työyhteisön kehittämiseen. Halusimme parantaa tiedonkulkua, että kaikki ovat asioista perillä. Yhteisestä huonetilasta haluttiin koko työyhteisölle aiempaa kutsuvampi. Lisäksi yhteistä tilasta haluttiin aiempaa toimivampi ja rauhallisempi”, koulunjohtaja Jaana Kaskilahti kertoo.
Kymönkosken koulun työympäristön muutoksia suunniteltiin keväällä ja toteutettiin syyslukukauden aikana. Toimenpiteet toteutettiin pääasiassa työyhteisön omin voimin, mutta niitä tuki Wiitaunionin Tietoa, taitoa ja tahtoa mielen tukemiseen -työhyvinvointihanke. Wiitaunioni sai hankkeeseen rahoitusta Kevalta työelämän kehittämisrahasta. Hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto. Hankkeen taustalla ja tarpeena on mielen syistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina Wiitaunionissa.
”Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja vahvistaa hyvinvointia erityisesti työn psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta yhdessä kehittäen”, Katri Aalto sanoo.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Kymönkosken koululla on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Ennen on puhuttu opettajienhuoneesta, mutta nyt rooleja ja ammattinimikkeitä on useita, joten tilalle on mietitty uutta nimeä. Huonetila on nyt isompi ja rauhallisempi, sillä muun muassa vaatekaapit siirrettiin luontevampaan paikkaan käytävälle. Hyvä yhteishenki saa nyt entistä enemmän tukea puitteista.
”Tänne on helppo tulla omana itsenään ja työkavereilta saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Täällä saa näyttää tunteita, asioista keskustellaan ja hurtti huumori kukkii”, työyhteisön jäsenet kertovat.
Hankkeen keskiössä olleet psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työn sisällön, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kymönkoskella näitä asioita lähestyttiin muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisellä.
”Koska osa henkilökunnasta on oppilaiden valvontavastuussa, kaikki eivät ehdi arjessa yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Nyt kokouksista tehdään muistio, ovessa on viikon tärkeimmistä asioista muistilista ja huoltajille lähtevät Wilma-viestit lähtevät myös henkilökunnalle.”
Erilaisten työyksiköiden kehittämiseen ei ole yhtä yhteistä tapaa, mutta hankkeessa on tuotettu muun muassa palautumiseen liittyviä harjoitteita, järjestettiin työpajoja, koulutuksia ja pilottivalmennuksia.
”Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemisen ja työn voimavarojen vahvistamisen tehtiin opas, mikä toimi jatkossa osana esihenkilöiden ja henkilöstön perehdyttämistä sekä työkaluna niin yksilöille kuin työyhteisöille yhteiskehittämisen tueksi”, Katri Aalto toteaa.
Työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden parantaminen perustuu yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.
”Me ollaan yhdessä mietitty, mitä pitäisi kehittää, ja ollaan etsitty ja löydetty ratkaisuja. Koululla tehdyn kehityksen rinnalla on kulkenut Wiitaunionin esihenkilöiden kokoontumiset sekä mikrokirjasto, jonka asioista on keskusteltu yhteisesti tässä pöydässä”, Jaana Kaskilahti pohtii.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Vuonna 2022 Pihtiputaan terveysasemalla vavasi henkilöstöpula ja se näkyi työntekijöiden jaksamisessa. Vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja Johanna Tiainen on saanut hankkeesta apua siihen, miten työn johtamisella voi vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.
”Erityisesti hyötyä on ollut hankkeessa tuotetuista materiaaleista, joista on saanut vinkkejä mitä asioita voi työstää ja käydä henkilökunnan kanssa läpi”, Johanna Tiainen kertoo.
Työhyvinvointihankkeen kautta vuodeosastolla syntyi idea kehittämissuunnitelmasta ja sitä lähdettiin työstämään yhdessä asiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa. Suunnitelman myötä hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja uudistettu.
”Yksi konkreettinen kehittämiskohde on ollut yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, joka on lisännyt potilasturvallisuuden lisäksi henkilöstön työhyvinvointia vähentyneen työkuorman myötä.”
Yksilövastuisessa hoitotyössä sama hoitaja koordinoi potilaan hoitoa koko hoitojakson ajan, aiemmin vuodeosaston työntekijät ovat olleet vastuussa kaikista potilaista. Toive toimintatapojen uudistamiseen oli tullut työntekijöiltä.
Kehittämistä on tapahtunut myös henkilöstön yhteisöllisyydessä. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä hetkiä ja virkistymistapahtumia. Lisäksi on luotu työyhteisön pelisäännöt.
”Henkilöstöltä on tullut palautetta, että olemme menneet mukavasti eteenpäin työilmapiirissä. Meillä on kehitysmyönteinen työyhteisö ja se on meidän vahvuus”, Johanna Tiainen toteaa.
Työhyvinvointiin panostaminen saa kiitosta myös Kymönkoskella.
”Pidän tärkeänä, että Wiitaunionissa on ruvettu panostamaan työhyvinvointiin aiempaa enemmän ja työtiloihin kiinnitetään huomiota. Täällä ollaan suuri osa päivästä, kaikki satsaukset maksavat varmasti itsensä takaisin eri tavoin”, Jaana Kaskilahti muistuttaa.
