Pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille pidetyn ilmastokyselyn mukaan kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotoimia, puitteita kestävälle elämäntavalle sekä paikallisten ekotekojen esiin nostoa viestinnässä. 

Kysely toteutettiin 16.1.–18.2.2024 osana Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanketta. Verkossa ja alueen kirjastoissa vastattavissa olleeseen kyselyyn kertyi kaikkiaan yli 250 vastausta. Ilmastokyselyn avulla alueen kunnat halusivat kuulla asukkaiden, mökkiläisten ja alueella työskentelevien ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin.  

Tulokset puhuvat puolestaan – ilmastotyö koetaan tärkeäksi myös maaseutumaisissa kunnissa ja pienissä kaupungeissa. Kuntakohtaiset kyselytulokset löydät tämän artikkelin lopusta.

• Alueen kunnilta odotetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä sekä niistä viestimistä. Ilmastotyön ohella etenkin luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. 
• Myös paikallisten yritysten tekemä vastuullisuustyö sekä mahdollisuus kokeilla kestävää elämäntapaa tukevia ratkaisuja omassa arjessa kiinnostavat asukkaita. 
• Asukkaat ovat aktiivisesti tehneet kodeissaan energiaremontteja ja pienempiä energiansäästötoimia, mutta tukea ja neuvontaa kaivataan edelleen. 
• Vaikka oma auto koetaan usein välttämättömäksi arjen matkoilla, suhtautuvat asukkaat myönteisesti kestävän liikkumisen muotoihin kuten pyöräilyyn ja kimppakyyteihin. Autojen ekologisista käyttövoimista kaivataan lisää kokemusperäistä tietoa. 

Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille laadittavien ilmastotiekarttojen suunnittelussa.

Kyselyyn vastanneista asukkaista 62 % piti kuntien osallistumista ilmastotyöhön tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain 10 % vastaajista näkee ilmastotyön tarpeettomana tai vaikutukseltaan vähäisenä. Asukkaat toivoivat kunnilta esimerkkinä olemista, ekotekojen mahdollistamista ja kannustamista kestäviin valintoihin arjessa. Kestävyysnäkökulmat vaikuttavat asukkaiden henkilökohtaisissa valinnoissa eniten kuluttamiseen ja asumiseen, mutta monet pohtivat myös omien liikkumis- ja ruokavaliotottumustensa kestävyyttä. 

Kysyttäessä, mihin toimenpiteisiin kuntien tulisi ilmastotyössään panostaa, jakautuivat asukkaiden mielipiteet melko tasaisesti toimenpiteiden kesken. Eniten kannatettiin jätehuoltoa tehostavia sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistäviä ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Lisäksi kuntaorganisaatioiden tulisi omissa kilpailutuksissaan ja hankinnoissaan painottaa kestäviä valintoja entistä enemmän. Kuntien omistamiin kiinteistöihin kohdistuvien toimenpiteiden ohella kuntien odotetaan viestinnällään kannustavan asukkaita tarttumaan ekologiseen elämäntapaan ja kokeilemaan kestäviä valintoja. 

Ilmastotyön ohella myös luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. Luontokadon pysäyttämistä, elinympäristöjen kunnostamista ja ennallistamista sekä luontoarvojen huomiointia kuntien omistamien metsien hoidossa kannatti noin kolmasosalta vastaajista.  

Vastaajat saivat ehdottaa myös omia toimenpiteitään ja ideoita tulikin muun muassa ruokahävikin vähentämiseen, energiansäästöön ja luontoympäristöjen ennallistamiseen liittyviin toimiin. 

Ilmastokyselyyn saatiin vastauksia hyvin sekä taajamista että haja-asutusalueiltakin – keskinäinen jakauma oli likimain puoliksi – mikä osoittaa ilmastoaiheiden kiinnostavan kuntien asukkaita asuinpaikasta riippumatta. Kyselyyn vastanneista noin 85 % oli kuntien vakituisia asukkaita. Loput vastaajista oli vapaa-ajanasukkaita tai kuntien alueella vakituisesti työskenteleviä. Innokkaimpia vastaajia olivat ikäryhmät 36–55 vuotta (37 % vastaajista) ja 56–65 vuotta (29 %) sekä yli 66-vuotiaat (22 %). Asumisen osalta kysymykset koskivat ennen kaikkea energiankäyttöä. 

Yli 80 % vastaajista on omakotiasujia. Omakotitaloissa on vaihtelevasti tehty erilaisia energiatehokkuutta parantavia ja energiaa säästäviä toimenpiteitä. Vajaa kolmasosa kertoi tehneensä suurempia energiaremontteja, kuten vaihtaneensa öljylämmitysjärjestelmän muuhun lämmitysmuotoon tai asentaneensa aurinkopaneeleita. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen (39 %) sekä lisäeristäminen (28 %). 37 % vastaajista ei ollut tehnyt minkäänlaisia energiatehokkuustoimia. Valtaosa kertoi seuraavansa kotinsa sähkön ja/tai lämmitysenergian kulutusta aktiivisesti. Vedenkulutuksen osalta seurannan aktiivisuus jakautui likimain puoliksi (seuraa/ei seuraa). 

Rivi- ja kerrostaloissa asuvista (19 % vastaajista) kolme neljästä kertoi taloyhtiössään tehdyn energiatehokkuustoimenpiteitä. 44 %:ssa taloyhtiöistä oli tehty suurempia energiaremontteja. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ovien ja/tai ikkunoiden vaihdot (45 %) ja niiden lisäeristäminen (13 %) sekä patteri- ja lattiatermostaattien uusiminen (20 %). Sähkön ja lämmitysenergian kulutusta seuraa 67 % vastaajista, ja lähes yhtä moni myös vedenkulutustaan. Huomionarvoista on, että viidennes rivi- ja kerrostaloasujista eivät olleet tietoisia jo tehdyistä toimista, ja jopa 64 % ilmoitti, etteivät olleet saaneet ohjeistusta kodin energiansäästöön esimerkiksi taloyhtiöltään, isännöitsijältään tai sähköyhtiöltä.

Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) oma auto on arjen käytetyin liikkumismuoto. Auton omistamisen koettiin olevan välttämättömyys varsinkin taajamien ulkopuolella ja pidemmillä matkoilla muun muassa heikoista julkisen liikenteen yhteyksistä johtuen.  

Autojen vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö, lataushybridit ja biokaasu) kiinnostivat suurinta osaa autoilevista vastaajista (82 %), mutta niihin liittyvää tietoa ja kokemuksia kaivattiin vielä lisää. Esimerkiksi uusien sähköautojen korkea hinta ja käyttöominaisuudet mietityttivät vastaajia. Lisää latauspisteitä toivottiin silti kaikkiin kuntiin. Yhteiskäyttöiset autot saivat varovaista kiinnostusta, vajaa puolet vastaajista oli kiinnostuneita tai mahdollisesti kiinnostuneita kokeilemaan henkilöautojen yhteiskäyttöä. Sen sijaan kimppakyytien käyttämiseen suhtauduttiin vähemmällä varauksella. Lähes 63 % vastaajista olisi valmiita käyttämään tai mahdollisesti käyttämään kimppakyytejä, jos niistä sopiminen olisi helposti toteutettavissa. 

Reilu viidesosa kaikista vastaajista kulkee arjen matkat jalan tai pyörällä. Ymmärrettävästi osuus lähes tuplaantuu taajamissa asuvien osalta. Valtaosa (88 %) taajamissa asuvista, pääosin autoilla liikkuvista vastaajista olisi valmiita liikkumaan enemmän jalan tai pyörällä, jos kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet olisivat paremmat. Haja-asutusalueen asukkaista kaksi viidestä olisi valmiita lisäämään jalankulkua ja pyöräilyä etenkin lyhyillä matkoilla. 

Lähes puolet vastaajista piti jalankulku- ja pyöräilyväyläverkoston kattavuuden ja kunnossapidon kehittämistä merkittävimpänä keinona auton käytön vähentämisessä. Neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sähköpyörän arjen liikkumisvälineeksi. Työsuhdepyörää, eli työsuhde-etuna tarjottavaa polkupyörää piti 16 % vastaajista merkittävänä liikkumisen kannustimena. Myös pyöräilyyn liittyviä palveluita, kuten vuokrausta ja huoltopalveluita pidettiin tärkeinä.

Viestintä ja tiedottaminen koettiin oleelliseksi osaksi ilmastotoimien edistämistä ja vastaukset heijastelevatkin odotuksia kuntien aktiiviselle ilmastoviestinnälle. Etenkin oman kunnan ja alueen yritysten tekemästä ilmasto- ja vastuullisuustyöstä toivottiin esimerkkejä (48 % ja 44 % vastaajista).  

Myös konkreettisiin keinoihin, joilla asukkaat voivat tehdä ilmastotyötä omassa arjessaan, kaivattiin keinoja ja osallistumismahdollisuuksia. 44 % toivoi opastusta ja neuvontaa kotitalouksien energiaremontteihin ja muihin energiatehokkuustoimiin. Siihen liittyvää tietoa on saatavilla runsaasti, mutta tieto on usein hajallaan internetissä ja vaatiikin asukkaalta aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä saada selville esimerkiksi mikä lämmitysmuoto olisi kustannustehokkain vaihtoehto omaan kotiin.  

Useat vastaajat kannattivat erilaisia haasteita ja tempauksia, jotka kannustavat kokeilemaan esimerkiksi kierrättämistä tai energiansäästöä. Myös ilmastoteemaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän monipuolisesti muun muassa webinaareina, kyläiltoina, työpajoina ja muina paikallistapahtumina. Etenkin lähiruoka- ja tavaranvaihtotorit saivat runsaasti kannatusta (yli 60 % vastaajista). Useat vastaajista toivoivat myös mahdollisuutta päästä keskustelemaan asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien kanssa esimerkiksi paneelikeskustelujen kautta.

Kyselyn kautta yli kymmenes vastaajista ilmoittautui kuntien ilmastotyöryhmiin. Alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä sekä kuntien henkilöstöstä muodostuvat ilmastotyöryhmät edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella. Kuntakohtaiset ilmastotyöryhmät perustetaan kevään 2024 aikana. 

Ilmastokysely tullaan jättämään auki pidemmäksi aikaa, jotta vastauksia saadaan kartoitettua lisää etenkin vapaa-ajan asukkaiden osalta. Kyselyyn voi käydä vastaamassa täältä. Myös ilmastotyöryhmiin on vielä mahdollista ilmoittautua kyselyn kautta tai ottamalla yhteyttä hanketiimiin (ks. yhteystiedot alla). 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Jenni Lemettinen
Puh. 040 627 7128, jenni.lemettinen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Hanna Nousiainen
Puh. 040 558 7919, hanna.nousiainen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Juho Liimatainen
Puh. 040 481 1234, juho.liimatainen@viitasaari.fi 

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivulta.
Hanke on saanut 100-prosenttisen rahoituksen ympäristöministeriöltä. 

Voit tarkastella oman kuntasi tuloksia klikkaamalla alla olevia painikkeita.