Ilmastosuunnitelmien valmistelu etenee vauhdilla pohjoisessa Keski-Suomessa

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hankkeessa tuli ensimmäinen vuosi täyteen. Tähän mennessä hankkeessa on keskitytty alueen kuntien ilmastotyön taustoittamiseen, kuntien henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä sidosryhmien kuulemiseen. Osallistamistoimet jatkuvat myös alkavana syksynä, kun ilmastosuunnitelmiin kirjattavia toimenpiteitä aletaan kunnissa käsitellä tarkemmin – tavoitteena on, että kunnille suunniteltavat toimet saadaan kirjatuksi ilmastosuunnitelmiin vuodenvaihteeseen mennessä.  

Kesän aikana hankkeessa tapahtui henkilöstömuutoksia. Projektipäällikkönä toiminut Jenni Lemettinen vaihtoi toisiin tehtäviin. Hänen tilalleen projektipäälliköksi valittiin (1.8. alkaen) toinen hankkeen ilmastokoordinaattoreista, Juho Liimatainen. Liimataiselta jääneen ilmastokoordinaattorin roolin täyttämiseksi hankkeeseen rekrytoitiin Ville Keränen. 

”Onneksi tämä vaihdos ajoittui hyvään saumaan, kun syksyä kohti hankkeessa oltiin etenemässä valmistelevasta vaiheesta toteuttavampaan. Villellä oli jo valmiit kontaktit kuntiin, joten uudella kokoonpanolla olemme päässeet hyvään vauhtiin nyt elokuussa. Jennille iso kiitos ja paljon onnea uuteen!” toivottaa hankkeen projektipäällikkö Juho Liimatainen.

Elokuun loppupuolella hanke järjesti yhteistyössä maakuntaliiton kanssa Keski-Suomen kuntien ilmastotapaamisen, jossa keskisuomalaisten kuntien henkilöstöä kerääntyi jakamaan kokemuksiaan ilmastotyöstä. Hankealueelta etenkin Karstulan kunta oli tilaisuudessa vahvasti esillä, sillä kunnanjohtaja Pekka Kanervio taustoitti Karstulan strategista otetta kestävään kehitykseen. 

”Karstula erottuu tekemisen meiningillään selkeästi edukseen tällä saralla – omassa kokoluokassaan ihan kansallisessakin mittakaavassa. Hankkeessa haluammekin nostaa esiin alueen kuntien tekemiä ilmastotekoja, saada niille laajempaa näkyvyyttä sekä ennen kaikkea löytää toimivia ratkaisuja, joita muutkin kunnat voisivat kokeilla.” Liimatainen kuvailee.

 

Mitä seuraavaksi?

Ilmastosuunnitelmia valmisteltaessa huomioidaan sidosryhmien tarpeet, eli miten kunnat voivat osaltaan mahdollistaa asukkaiden kestävää elämäntapaa sekä tukea järjestöjen ja yritysten ilmastotyötä. Tilaisuudet pyritään pääsääntöisesti järjestämään muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä tai jalkautumalla muiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin. Tulevat tilaisuudet löytyvät hankkeen nettisivujen ajankohtaista -osiosta. 

Ilmastosuunnitelmiin kirjattavien toimenpiteiden koonti tapahtuu yhdessä kuntien virkahenkilöstön kanssa loka-marraskuussa. Syksyn ja alkutalven aikana kuntien henkilöstölle on tarjolla koulutusta osaamisen vahvistamiseksi ilmastotyön eri teemoihin liittyen. Suunnitelmat valmistuvat vuodenvaihteeksi ja viedään kunnanvaltuutettujen hyväksyttäväksi helmi-huhtikuun aikana ensi vuoden puolella. 

”Ilmastosuunnitelmien rakentaminen ja voimaantulo ajoittuvat hyvin valtuustokausien vaihdokseen, sillä samalla monen kunnan strategia tulee päivitettäväksi. Aikataulu osuu myös yksiin maakunnallisen Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartan päivitystyön kanssa, jolloin voimme huomioida ilmastotyön suunnittelussa laajemman alueellisen näkökulman.” Juho Liimatainen kertoo.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke on saanut täyden rahoituksen ympäristöministeriöltä. Hankealueena ovat Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit. Hankkeen etenemistä voit seurata täältä! 

 

Lisätietoja:

Juho Liimatainen

Projektipäällikkö

040 481 1234 Soita

Yksikkö

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalvelut

Lisätietoja

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke 11.9.2023 – 31.5.2025
Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien ilmastokoordinaattori

Kuntapäättäjien ja asukkaiden ääni kuuluviin kunnan ilmastotyössä 

Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on kevään ja alkukesän aikana järjestetty valtuustojen iltakouluja ja kaikille avoimia ilmastotyöryhmien tapaamisia. Tarkoituksena on aktivoida kuntien asukkaat, järjestöjen ja yhdistysten edustajat sekä kuntapäättäjät miettimään, mitä oman kunnan ilmastosuunnitelmaan sisällytetään ja mikä oma rooli on kunnan ilmastotyössä. tien asukkaat, järjestöjen ja yhdistysten edustajat sekä kuntapäättäjät miettimään, mitä oman kunnan ilmastosuunnitelmaan sisällytetään ja mikä oma rooli on kunnan ilmastotyössä.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hankkeessa laaditaan kaikille kahdeksalle kunnalle niiden ominaispiirteet huomioiva ilmastosuunnitelma, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Kunnanvaltuustojen on määrä hyväksyä suunnitelmat kevään 2025 aikana. Kuntapäättäjillä onkin merkittävä rooli ilmastosuunnitelman valmistelussa ja päästövähennystavoitteen asettamisessa. Sidosryhmien osallistaminen on ylipäätään tärkeässä roolissa kuntien ilmastotyössä, koska noin 90 % kunnan maantieteellisen alueen päästöistä tulee muusta kuin kuntaorganisaation suorasta toiminnasta. 

Kuntapäätäjien iltakoulut

Valtuustojen iltakoulujen työpajaosuudessa koottiin teemoja ja tavoitteita, joita kuntapäättäjien mielestä pitäisi nostaa ilmastosuunnitelmaan. Eniten esiin nousivat energiatehokkuuteen ja energiansäästämiseen liittyvät toimenpiteet kunnassa, mikä onkin loogista – näillä toimilla saavutetaan hyvin usein myös taloudellisia etuja ja suurin osa jo tehdyistä ilmastotyön toimenpiteistä on keskittynyt juuri energiapuoleen. Keskustelua herättivät etenkin myös jätehuoltoon liittyvät asiat, liikenne ja liikkuminen sekä luontoarvot ja luonnonsuojelu.  

Työpajassa käytiin myös läpi kunnan heikkouksia ja vahvuuksia, jotka saattavat hankaloittaa tai edesauttaa ilmastotyötä. Kuntapäättäjien esiin nostamat näkökulmat olivat hyvin tyypillisiä maaseutukunnille. Julkisen liikenteen puuttuminen, heikko taloustilanne, väestön ikärakenne sekä harva asutus ja pitkät välimatkat nähtiin haasteina useimmissa kunnissa. Maaseudun vahvuuksina pidettiin lähiruokaa, puhdasta luontoa sekä uusiutuvan energian ja biokaasun tuotantoon liittyvää potentiaalia.  

Asukkaiden osallistaminen

Asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä kunnan ilmastotyöstä on kartoitettu kevään aikana sähköisen kyselyn avulla sekä perustamalla kuntiin kaikille avoimet ilmastotyöryhmät. Näiden ryhmien tapaamisissa on tarkoitus miettiä asukkaan roolia kunnan ilmastotyössä ja sitä, kuinka kuntaorganisaatio voisi mahdollistaa kestävää elämäntapaa omassa kunnassa. Samalla voidaan lisätä kuntalaisten tietämystä kestävän elämäntavan ratkaisuista, joilla kuka tahansa voi vähentää omaa hiilijalanjälkeään. 

Ilmastotyöryhmien osallistujamäärät jäivät melko pieniksi, mutta aiheesta kiinnostuneita ja motivoituneita asukkaita löytyi kuitenkin suurimmasta osasta kunnista ja tapaamisissa käyty keskustelu oli innokasta. Kaikilla ilmastotyöryhmien tapaamisiin osallistuneilla oli selkeä henkilökohtainen motivaatio kestävän elämäntavan edistämiseen ja päällimmäisenä toiveena oli päästä konkreettisesti vaikuttamaan oman kunnan ilmastotyöhön ja ilmastosuunnitelman valmisteluun. Osallistujat toivoivat avointa vuorovaikutusta kuntapäättäjien ja kunnan henkilöstön kanssa, joten ilmastotyöryhmien toimintaa pyritään muokkaamaan tähän suuntaan syksyllä seuraavien tapaamisten osalta. 

Loppuvuoden aikana kokoamme kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmaan tulevat toimenpiteet kuntien henkilöstön ja konserniyhtiöiden kanssa. Varsinaiset ilmastosuunnitelmat valmistuvat vuodenvaihteeseen mennessä ja kunnanvaltuustojen tulee hyväksyä ne toukokuun loppuun 2025 mennessä.  

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke on saanut täyden rahoituksen ympäristöministeriöltä. Hankealueena on Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit. Hankkeen etenemistä voit seurata täältä!

Juho Liimatainen

Projektipäällikkö

040 481 1234 Soita

Yksikkö

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalvelut

Lisätietoja

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hanke 11.9.2023 – 31.5.2025
Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien ilmastokoordinaattori

Pohjoisessa Keski-Suomessa ilmastopäästöt ovat laskeneet lähes 32 prosenttia vuodesta 2007

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi hiljattain kuntien ja alueiden tuoreimmat, vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästötiedot. Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien vuoden 2022 yhteenlasketut päästöt laskivat 4,4 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Vuodesta 2007 alueen kokonaispäästöt ovat laskeneet 31,8 prosenttia.

Alueen päästökehitys on maakunnallista hieman jäljessä – kaikkien Keski-Suomen kuntien yhteenlasketut päästöt ovat pudonneet 39 prosentilla vuosina 2007–2022. Valtakunnallisesti vähenemä on ollut 35,6 prosenttia samalla aikavälillä.

Viime vuosina pohjoisessa Keski-Suomessa on kuitenkin kiritty päästökehityksessä. 2020-luvulla alueen päästöjen pudotus on ollut yli kaksi kertaa koko maan kuntien yhteenlaskettua vähenemää vauhdikkaampaa.

Vuonna 2022 pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt olivat 292,7 tuhatta tonnia (kt CO2e). Suurimmat päästölähteet ovat edelleen maatalous, tieliikenne sekä energiankulutus. Maatalouden osalta päästövähennykset vuosina 2007–2022 ovat olleet maltillisia, yhteensä 11 prosenttia. Tieliikenteessä vähennyksiä on saavutettu vajaalla neljäsosalla (24 %).

Energiankulutuksen osalta päästövähennystoimet ovat olleet menestyksekkäitä – päästövähenemä on ollut yhteensä 57 prosenttia. Taustalla näkyy erityisesti sähköntuotannon puhdistuminen, mikä vähentää kulutussähkön, sähkölämmityksen sekä sähköä käyttävien lämmitysjärjestelmien kuten maalämpöpumppujen käytön päästöjä. Myös vauhdikas öljylämmitysjärjestelmistä luopuminen on edesauttanut päästökehitystä.

 

Ilmastosuunnitelmat tähtäävät päästövähennyksiin

Alueen kunnilla on nyt hyvä mahdollisuus lähteä kirittämään päästövähennyksiään, kun kaikille kahdeksalle kunnalle laaditaan parhaillaan ilmastosuunnitelmia Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma-hankkeessa. Ympäristöministeriön täysin rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Karstula, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi sekä Viitasaari.

 

Hankkeen etenemistä voi seurata hanketta koordinoivan Viitasaaren kaupungin verkkosivuilla:
https://viitasaari.fi/ilmastosuunnitelmahanke/

 

Kuntakohtaiset päästötiedot löytyvät Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämältä Hiilineutraali Suomi –sivustolta:
https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Ilmastotyö koetaan tärkeäksi pohjoisessa Keski-Suomessa

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille pidetyn ilmastokyselyn mukaan kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotoimia, puitteita kestävälle elämäntavalle sekä paikallisten ekotekojen esiin nostoa viestinnässä. 

Kysely toteutettiin 16.1.–18.2.2024 osana Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanketta. Verkossa ja alueen kirjastoissa vastattavissa olleeseen kyselyyn kertyi kaikkiaan yli 250 vastausta. Ilmastokyselyn avulla alueen kunnat halusivat kuulla asukkaiden, mökkiläisten ja alueella työskentelevien ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin.  

Tulokset puhuvat puolestaan – ilmastotyö koetaan tärkeäksi myös maaseutumaisissa kunnissa ja pienissä kaupungeissa. Kuntakohtaiset kyselytulokset löydät tämän artikkelin lopusta.

  • Alueen kunnilta odotetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä sekä niistä viestimistä. Ilmastotyön ohella etenkin luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. 
  • Myös paikallisten yritysten tekemä vastuullisuustyö sekä mahdollisuus kokeilla kestävää elämäntapaa tukevia ratkaisuja omassa arjessa kiinnostavat asukkaita. 
  • Asukkaat ovat aktiivisesti tehneet kodeissaan energiaremontteja ja pienempiä energiansäästötoimia, mutta tukea ja neuvontaa kaivataan edelleen. 
  • Vaikka oma auto koetaan usein välttämättömäksi arjen matkoilla, suhtautuvat asukkaat myönteisesti kestävän liikkumisen muotoihin kuten pyöräilyyn ja kimppakyyteihin. Autojen ekologisista käyttövoimista kaivataan lisää kokemusperäistä tietoa. 

Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille laadittavien ilmastotiekarttojen suunnittelussa.

Kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotekoja sekä puitteita kestävälle elämäntavalle

Kyselyyn vastanneista asukkaista 62 % piti kuntien osallistumista ilmastotyöhön tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain 10 % vastaajista näkee ilmastotyön tarpeettomana tai vaikutukseltaan vähäisenä. Asukkaat toivoivat kunnilta esimerkkinä olemista, ekotekojen mahdollistamista ja kannustamista kestäviin valintoihin arjessa. Kestävyysnäkökulmat vaikuttavat asukkaiden henkilökohtaisissa valinnoissa eniten kuluttamiseen ja asumiseen, mutta monet pohtivat myös omien liikkumis- ja ruokavaliotottumustensa kestävyyttä. 

Kysyttäessä, mihin toimenpiteisiin kuntien tulisi ilmastotyössään panostaa, jakautuivat asukkaiden mielipiteet melko tasaisesti toimenpiteiden kesken. Eniten kannatettiin jätehuoltoa tehostavia sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistäviä ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Lisäksi kuntaorganisaatioiden tulisi omissa kilpailutuksissaan ja hankinnoissaan painottaa kestäviä valintoja entistä enemmän. Kuntien omistamiin kiinteistöihin kohdistuvien toimenpiteiden ohella kuntien odotetaan viestinnällään kannustavan asukkaita tarttumaan ekologiseen elämäntapaan ja kokeilemaan kestäviä valintoja. 

Ilmastotyön ohella myös luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. Luontokadon pysäyttämistä, elinympäristöjen kunnostamista ja ennallistamista sekä luontoarvojen huomiointia kuntien omistamien metsien hoidossa kannatti noin kolmasosalta vastaajista.  

Vastaajat saivat ehdottaa myös omia toimenpiteitään ja ideoita tulikin muun muassa ruokahävikin vähentämiseen, energiansäästöön ja luontoympäristöjen ennallistamiseen liittyviin toimiin. 

Kodeissa säästetään energiaa

Ilmastokyselyyn saatiin vastauksia hyvin sekä taajamista että haja-asutusalueiltakin – keskinäinen jakauma oli likimain puoliksi – mikä osoittaa ilmastoaiheiden kiinnostavan kuntien asukkaita asuinpaikasta riippumatta. Kyselyyn vastanneista noin 85 % oli kuntien vakituisia asukkaita. Loput vastaajista oli vapaa-ajanasukkaita tai kuntien alueella vakituisesti työskenteleviä. Innokkaimpia vastaajia olivat ikäryhmät 36–55 vuotta (37 % vastaajista) ja 56–65 vuotta (29 %) sekä yli 66-vuotiaat (22 %). Asumisen osalta kysymykset koskivat ennen kaikkea energiankäyttöä. 

Yli 80 % vastaajista on omakotiasujia. Omakotitaloissa on vaihtelevasti tehty erilaisia energiatehokkuutta parantavia ja energiaa säästäviä toimenpiteitä. Vajaa kolmasosa kertoi tehneensä suurempia energiaremontteja, kuten vaihtaneensa öljylämmitysjärjestelmän muuhun lämmitysmuotoon tai asentaneensa aurinkopaneeleita. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen (39 %) sekä lisäeristäminen (28 %). 37 % vastaajista ei ollut tehnyt minkäänlaisia energiatehokkuustoimia. Valtaosa kertoi seuraavansa kotinsa sähkön ja/tai lämmitysenergian kulutusta aktiivisesti. Vedenkulutuksen osalta seurannan aktiivisuus jakautui likimain puoliksi (seuraa/ei seuraa). 

Rivi- ja kerrostaloissa asuvista (19 % vastaajista) kolme neljästä kertoi taloyhtiössään tehdyn energiatehokkuustoimenpiteitä. 44 %:ssa taloyhtiöistä oli tehty suurempia energiaremontteja. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ovien ja/tai ikkunoiden vaihdot (45 %) ja niiden lisäeristäminen (13 %) sekä patteri- ja lattiatermostaattien uusiminen (20 %). Sähkön ja lämmitysenergian kulutusta seuraa 67 % vastaajista, ja lähes yhtä moni myös vedenkulutustaan. Huomionarvoista on, että viidennes rivi- ja kerrostaloasujista eivät olleet tietoisia jo tehdyistä toimista, ja jopa 64 % ilmoitti, etteivät olleet saaneet ohjeistusta kodin energiansäästöön esimerkiksi taloyhtiöltään, isännöitsijältään tai sähköyhtiöltä.

Kestävät liikkumismuodot kiinnostavat

Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) oma auto on arjen käytetyin liikkumismuoto. Auton omistamisen koettiin olevan välttämättömyys varsinkin taajamien ulkopuolella ja pidemmillä matkoilla muun muassa heikoista julkisen liikenteen yhteyksistä johtuen.  

Autojen vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö, lataushybridit ja biokaasu) kiinnostivat suurinta osaa autoilevista vastaajista (82 %), mutta niihin liittyvää tietoa ja kokemuksia kaivattiin vielä lisää. Esimerkiksi uusien sähköautojen korkea hinta ja käyttöominaisuudet mietityttivät vastaajia. Lisää latauspisteitä toivottiin silti kaikkiin kuntiin. Yhteiskäyttöiset autot saivat varovaista kiinnostusta, vajaa puolet vastaajista oli kiinnostuneita tai mahdollisesti kiinnostuneita kokeilemaan henkilöautojen yhteiskäyttöä. Sen sijaan kimppakyytien käyttämiseen suhtauduttiin vähemmällä varauksella. Lähes 63 % vastaajista olisi valmiita käyttämään tai mahdollisesti käyttämään kimppakyytejä, jos niistä sopiminen olisi helposti toteutettavissa. 

Reilu viidesosa kaikista vastaajista kulkee arjen matkat jalan tai pyörällä. Ymmärrettävästi osuus lähes tuplaantuu taajamissa asuvien osalta. Valtaosa (88 %) taajamissa asuvista, pääosin autoilla liikkuvista vastaajista olisi valmiita liikkumaan enemmän jalan tai pyörällä, jos kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet olisivat paremmat. Haja-asutusalueen asukkaista kaksi viidestä olisi valmiita lisäämään jalankulkua ja pyöräilyä etenkin lyhyillä matkoilla. 

Lähes puolet vastaajista piti jalankulku- ja pyöräilyväyläverkoston kattavuuden ja kunnossapidon kehittämistä merkittävimpänä keinona auton käytön vähentämisessä. Neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sähköpyörän arjen liikkumisvälineeksi. Työsuhdepyörää, eli työsuhde-etuna tarjottavaa polkupyörää piti 16 % vastaajista merkittävänä liikkumisen kannustimena. Myös pyöräilyyn liittyviä palveluita, kuten vuokrausta ja huoltopalveluita pidettiin tärkeinä.

Ilmastotyöstä halutaan näkyvää ja helppoa

Viestintä ja tiedottaminen koettiin oleelliseksi osaksi ilmastotoimien edistämistä ja vastaukset heijastelevatkin odotuksia kuntien aktiiviselle ilmastoviestinnälle. Etenkin oman kunnan ja alueen yritysten tekemästä ilmasto- ja vastuullisuustyöstä toivottiin esimerkkejä (48 % ja 44 % vastaajista).  

Myös konkreettisiin keinoihin, joilla asukkaat voivat tehdä ilmastotyötä omassa arjessaan, kaivattiin keinoja ja osallistumismahdollisuuksia. 44 % toivoi opastusta ja neuvontaa kotitalouksien energiaremontteihin ja muihin energiatehokkuustoimiin. Siihen liittyvää tietoa on saatavilla runsaasti, mutta tieto on usein hajallaan internetissä ja vaatiikin asukkaalta aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä saada selville esimerkiksi mikä lämmitysmuoto olisi kustannustehokkain vaihtoehto omaan kotiin.  

Useat vastaajat kannattivat erilaisia haasteita ja tempauksia, jotka kannustavat kokeilemaan esimerkiksi kierrättämistä tai energiansäästöä. Myös ilmastoteemaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän monipuolisesti muun muassa webinaareina, kyläiltoina, työpajoina ja muina paikallistapahtumina. Etenkin lähiruoka- ja tavaranvaihtotorit saivat runsaasti kannatusta (yli 60 % vastaajista). Useat vastaajista toivoivat myös mahdollisuutta päästä keskustelemaan asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien kanssa esimerkiksi paneelikeskustelujen kautta.

Pohjoisen Keski-Suomen kuntiin perustetaan ilmastotyöryhmät

Kyselyn kautta yli kymmenes vastaajista ilmoittautui kuntien ilmastotyöryhmiin. Alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä sekä kuntien henkilöstöstä muodostuvat ilmastotyöryhmät edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella. Kuntakohtaiset ilmastotyöryhmät perustetaan kevään 2024 aikana. 

Ilmastokysely tullaan jättämään auki pidemmäksi aikaa, jotta vastauksia saadaan kartoitettua lisää etenkin vapaa-ajan asukkaiden osalta. Kyselyyn voi käydä vastaamassa täältä. Myös ilmastotyöryhmiin on vielä mahdollista ilmoittautua kyselyn kautta tai ottamalla yhteyttä hanketiimiin (ks. yhteystiedot alla). 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Jenni Lemettinen
Puh. 040 627 7128, jenni.lemettinen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Hanna Nousiainen
Puh. 040 558 7919, hanna.nousiainen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Juho Liimatainen
Puh. 040 481 1234, juho.liimatainen@viitasaari.fi 

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivulta.
Hanke on saanut 100-prosenttisen rahoituksen ympäristöministeriöltä. 

 

Ilmastokyselyn kuntakohtaiset tulokset

Voit tarkastella oman kuntasi tuloksia klikkaamalla alla olevia painikkeita.

Ilmastokysely asukkaille – vaikuta kuntasi ilmastotyöhön 

Pohjoisen Keski-Suomen kunnat haluavat kuulla alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitetaan myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin. 

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeessa tehdään ilmastosuunnitelmat Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille kevääseen 2025 mennessä. Kuntakohtaiseen ilmastosuunnitelmaan asetetaan kasvihuonekaasupäästöjä koskeva vähennystavoite sekä toimenpiteet, joilla tavoite tullaan saavuttamaan. Vaikuttava ilmastotyö vaatii kuntien, sen asukkaiden ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Kyselyn vastauksia tullaankin hyödyntämään ilmastotiekartan laatimisessa. 

Asukkaille suunnattuun ilmastokyselyyn pääset osallistumaan täältä!

Kysely on avoinna toistaiseksi. Kysymyksiin vastaaminen vie noin 15 minuuttia.

 

Kuntien ilmastotyöryhmät edistävät alueen kestävää kehitystä 

Asukkaat, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt ovat tervetulleita liittymään kunnan ilmastotyöryhmään, jonka tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella. Kuntakohtaiset ilmastotyöryhmät perustetaan kevään 2024 aikana. Ilmastokyselyn lopussa voit jättää yhteystietosi, jos olet kiinnostunut osallistumaan työryhmän tapaamisiin. Ilmastotyöryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2024. 

Voit myös olla suoraan yhteydessä Jenniin, jos kiinnostuit oman kunnan ilmastoryhmässä toimimisesta (jenni.lemettinen@viitasaari.fi, p. 040 627 7128).

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivulta
Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.

Oman elämäntapasi kestävyyttä voit tutkia esimerkiksi Sitran elämäntapatestillä tai Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämällä Ilmastodieetti-sivustolla.