Alva Viitasaaren jäteveden paineviemäri rikkoutui keskiviikkona 28.6. iltapäivällä Viitasaarella. Tarkempi paikka on Nelostien varrella, noin 200 metriä Viitasaaren ABC-asemasta pohjoiseen. Toimenpiteet vuodon pysäyttämiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi käynnistettiin keskiviikkona. Korjaustoimet käynnistyivät torstaiaamulla 29.6. ja ne valmistuivat torstaina päivällä.

Paineviemärin rikkoutumisen aiheuttivat putkea painaneet kivet. Keiteleeseen ja maastoon pääsi rikkoutumisen seurauksena valumaan jätevettä, jonka määrää ei tässä vaiheessa pystytä vielä arvioimaan. Saastunut maa-aines tullaan poistamaan. Osa maa-aineesta on jo toimitettu Sammakkokangas Oy:lle käsittelyyn. Maaston siivoustöiden odotetaan valmistuvan perjantain aikana.

Lisä- ja yhteystiedot Alva Viitasaaren tiedotteessa.

Alva Viitasaari Oy on jyväskyläläisen Alvan omistama tytäryhtiö, jonka toimintaan pääasiassa keskustaajamassa kuuluu jäteveden keräilyn ja puhdistuksen lisäksi kaukolämmön tuotanto ja myynti sekä veden hankinta, myynti ja jakelu.

Vuodesta 2007 järjestetty Keksintöjen Viikko -messutapahtuma järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen tuttuun tapaan Viitasaari Areenassa! Perjantaina ja lauantaina 6.–7. lokakuuta 2023 Keksintöjen Viikolla innovaattorit esittelevät ideoitaan ja keksintöjään matalan kynnyksen tapahtumassa.

Nyt 17. kerran järjestettävä tapahtuma tuo keksijöiden kanssa kohtaamisiin eri alojen asiantuntijat, potentiaaliset sijoittajat sekä asiakkaat sekä muut yhteistyökumppanit. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja Tapani Laitinen kertoo, että Keksintöjen Viikon järjestämisestä Viitasaari Areenassa on hyvät kokemukset koronaa edeltäneeltä ajalta.

“Kasvokkain kohtaamisessa ja keksintöjen näkemisessä konkreettisina tuotteina, palveluina ja esimerkkeinä on merkittäviä hyötyjä. Suuri osa innovaatiopolusta on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jota haluamme edelleen olla edistämässä tuomalla eri tahoja samalle areenalle”, Tapani Laitinen iloitsee.

Innovaatioiden kaupallistamista edistetään tapahtumassa myös pitchauskilpailulla, jonka voittajalle on tarjolla 3000 euron palkinto. Oman myyntipuheen kehittämiseen kannustava kilpailu on avoin kaikille Keksintöjen Viikon näytteilleasettajille. Pitchauskilpailun järjestäjinä toimivat Kehittämisyhtiö Witas ja Keksintösäätiö.

Uudet teknologiat innovaatioiden rakennusaineina
Maailmaa monin tavoin mullistanut korona muutti myös Keksintöjen Viikkoa. Koronan vuoksi kolmen edellisen vuoden tapahtumat on järjestetty etäyhteyksin muun muassa virtuaalitodellisuuden AltspaceVR-ympäristössä.

“Virtuaaliset tapahtumat ovat tuoneet uudenlaisia ajatuksia ja kokemuksia, joista on ollut paljon hyötyä näkökulmien ja mahdollisuuksien hahmottamisessa”, Laitinen kommentoi viime vuosien kokemuksia.

Tekoälyn käyttäminen on yksi laajaan tietoisuuteen nousseista viime aikojen innovaatiomahdollisuuksista. Keksintöjen Viikolla tähän teemaan pureudutaan tekoälyklinikalla. Tapahtuman monivuotinen yhteistyökumppani Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Poke) tarjoaa kootusti tietoa tekoälyn käytöstä ja hyödyistä alan edelläkävijöiden asiantuntemuksella.

Moderni maaseutu elää keksinnöistä
Kuten koko tapahtuman historian ajan, Keksintöjen Viikon pääjärjestäjät ovat Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Viitasaaren kaupunki. Witas on ollut täysin kaupungin omistama yhtiö kuluvan vuoden alusta lähtien, joten yhteistyö on entistäkin tiiviimpää.

Keksintöjen Viikko on olennainen osa Viitasaaren imagoa modernina maaseutukaupunkina, jossa arvostetaan sekä sivistystä että kekseliästä yritteliäisyyttä. Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovasen mukaan kaupunkiorganisaatiossa on haluttu, että Keksintöjen Viikko -tapahtuma järjestetään paikan päällä.

“Keksijöiden ja muiden tahojen Viitasaari Areenaan saapuminen edistää myös paikallisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Samalla myös alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille on tarjolla mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmaa, jota ei ole tarjolla missään muualla”, Vuopionperä-Kovanen kannustaa.

Moniosaaja Henkka Hyppönen tähdittää asiantuntevaa ohjelmaa
Keksintöjen Viikko on voittoa tavoittelematon tapahtuma, jonka avulla Witas ja Viitasaaren kaupunki tarjoavat osallistujille mahdollisuuden kehittää ja esitellä ideoita ja keksintöjä. Asiantuntijoiden ennakkoon sovitut tapaamiset ovat olleet hyväksi koettu toimintamuoto ja myös vuoden 2023 tapahtumassa järjestetään innovaatioalan asiantuntijaklinikoita.

“Keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen on saatavilla apua eri asiantuntijoilta. Aiempien vuosien tapaan näitä henkilöitä on tavattavissa tapahtumassa ja kontaktiverkoston avulla keksijät voivat tavoittaa vielä laajemman joukon. Lisäksi me yrityskehittäjät Witaksella autamme yrityksen perustamisessa Viitasaarelle, rahoitusvaihtoehtojen kartoittamisessa sekä sijoittumisessa alueelle”, kertoo Witaksen yrityskehittäjä Marko Piispanen.

Tärkeä osa Keksintöjen Viikkoa on myös mielenkiintoinen ohjelma, jota on tarjolla niin laajalle yleisölle kuin keksijöille. Vuoden 2023 tapahtuman pääpuhujana on julkisuudesta tunnettu luova johtaja, innovaattori ja tietokirjailija Henkka Hyppönen, joka puhuu kaikkia innostavalla tavalla muun muassa tekoälystä.

Toisinnäkeminen kaiken keksimisen ja uuden luomisen ytimessä
Toisinnäkemisen festivaalin pop up vierailee tänä vuonna Keksintöjen Viikolla lauantaina 7.10. Toisinnäkeminen on asioiden uudelleen näkemistä ja tuttujen asioiden sekä ilmiöiden kyseenalaistamista. Se on kaiken keksimisen ja uuden luomisen ytimessä. Niinpä Keksintöjen Viikko on mitä luontevin kumppani Toisinnäkemisen festivaaleille. Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetyn festivaalin idea syntyi yhden Suomen kuuluisimman viitasaarelaisen Henrik Gabriel Porthanin ja hänen järkevän epäilynsä eli “sobria dubitation” myötä.

Ilmoittaudu tapahtuman näytteilleasettajaksi
Ilmoittautuminen Keksintöjen Viikon näytteilleasettajaksi on käynnissä Kehittämisyhtiö Witaksen verkkosivuilla. Voit ilmoittautua tapahtumaan sähköisellä lomakkeella. Verkkosivuilla voit tilata myös Witaksen uutiskirjeen, josta saat tietoa tapahtumasta suoraan sähköpostiisi. Keksintöjen Viikkoa kannattaa seurata myös sosiaalisen median kanavissamme, joissa jaamme ajantasaista tietoa tapahtumasta, tulevasta ohjelmasta sekä näytteilleasettajista.

Kehittämisyhtiö Witas Oy
keksintojenviikko@witas.fi
witas.fi/keksintojenviikko

facebook.com/keksintojenviikko1
instagram.com/keksintojenviikko
linkedin.com/showcase/keksintojenviikko

Tapani Laitinen, toimitusjohtaja, 040 152 0112, tapani.laitinen@witas.fi
Elina Mäkinen, yrityskehittäjä, 040 714 4505, elina.makinen@witas.fi
Marko Piispanen, yrityskehittäjä, 044 577 6384, marko.piispanen@witas.fi

Oletko tietoinen Viitasaarella olevista ulkoliikuntapaikoista, mutta et ole aivan varma mitä niissä voisi tehdä?

Wiitaunionin liikuntaneuvonnan hanke tutustuttaa sinut paikallisiin ulkoliikuntapaikkoihin elokuun 2023 aikana keskiviikkoisin klo 16-17.

9.8.2023 Urheilukenttä, Koulukuja 1 (Google Maps)
16.8.2023 Street workout, Urheilutie 9 (Google Maps)
23.8.2023 Kuntoportaat, Lummeniementie 125 (Google Maps)
30.8.2023 Senioripuisto, Koulutie 4 (Google Maps)

Paikasta riippuen luvassa on lihaskuntoharjoittelua oman kehon painoa hyödyntäen tai laitteilla. Lihaskunnon lisäksi harjoitetaan myös tasapainoa. Sopii eritasoisille kuntoilijoille.

Mukaan tarvitset juomapullon. Ei ennakkoilmoittautumista.

Vesisateella kokoontuminen Hurrikaanihallilla (Teollisuustie 7, Google Maps), jossa tehdään lihaskuntoharjoitus oman kehon painolla.

Lisätietoa antaa Jonna Leppänen 040 5780137.

VAMU – hanke on ESR-rahoitteinen työelämän kehittämishanke. Hanke kuuluu Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus toiminta-alueelle ja sen erityistavoite on Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeen kohderyhmänä on koko Wiitaunionin (Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta) henkilöstö ja esihenkilöt mukaan lukien ylin johto. Hankkeen toteutusaika on 1.2.–31.8.2023.

VAMU ”Vahvuuksista voimaa ja virtaa Muutoksen aalloille” -hankkeen yhtenä työpaketti-kokonaisuutena on tukea Wiitaunionin esihenkilöitä ja johtoa muutoksen ja uudistumisen johtamisessa osana organisaatiomuutosta. Käytännössä tarjottu tuki on tarkoittanut osaamista ja yhteistä näkemystä vahvistavien valmennuksellisten koulutusten tarjoamista.

Wiitaunionissa oltiin jo viime vuonna isojen muutosten äärellä, kun perusturvan siirtymistä hyvinvointialueille valmisteltiin. Tämä vuosi on jatkanut muutostyötä, kun Wiitaunionin kunnat valmistelevat uusia johtamisjärjestelmiään ja organisaatiorakenteitaan Wiitaunionin purkautumisen koittaessa 1.1.2024 alkaen. Organisaatiomuutokset vaikuttavat tuottavuuteen ja koettuun hyvinvointiin, sillä muutos nostattaa ja herättää ihmisissä epävarmuutta ja kysymyksiä siitä, kuinka minun käy muutoksessa. Kun organisaatiomuutoksissa muutosten teknisen toteutuksen rinnalla huomioidaan myös muutoksiin liittyvät inhimilliset ja yhteisölliset elementit työyhteisöissä, tunneilmaston johtaminen huomioiden, johtamistyöllä onnistutaan tukemaan sekä henkilöstön hyvinvointia että työn tuloksellisuutta.

21. huhtikuuta Wiitaunionin esihenkilöt ja johto pysähtyivät kokonaiseksi päiväksi muutosjohtamisen teemojen äärelle. Lähipäivä piti sisällään tietoa ja useita pienryhmätehtäviä, joissa he pääsivät jakamaan niin kokemuksia, osaamista kuin ajatuksia keskenään. Ryhmätehtävissä tunnistettiin muutoksen johtamisen haasteita, ideoitiin keinoja purkaa muutoksen synnyttämää draamaa, ja kirkastettiin esihenkilöiden ja johdon eri rooleja muutoksen viejinä sekä luotiin muutoksen johtamisen periaatteita.

Tunneilmaston johtamisen etäkoulutus (2,5h) toteutui osana kuukausittaisia tiimitreffejä toukokuussa. Koulutus antoi reflektiopintaa esihenkilötyössä tarvittaville tunnetaidoille ja niiden kehittämiselle omassa johtajuudessa sekä avasi tunneilmaston johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille, tuottavuudelle antaen työkaluja siihen.

Muutosjohtamisen kouluttajana toimi Completo Conculting Oy:n valmentaja Satu Welling ja tunneilmaston johtamisen kouluttajana Filosofian Akatemian organisaatiokehittäjä ja valmentaja Miia Järvilehto.

Savivuoren metsätyömuseo on avoinna myös kesällä 2023! Museon sisätiloihin pääsee 1.-29.7.2023 lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16, jolloin myös ”metsäveteraanit” ovat opastamassa. Metsätyömuseosta on tietoa VisitViitasaari.fi-sivustolla.

Samalla käynnillä voi tutustua myös Viitasaaren maisemiin näkötornista, sillä se on auki päivittäin auki klo 12-19 heinäkuun alusta elokuun loppuun. Lue tiedote näkötornin aukiolosta kesällä 2023.

Viitasaaren vanhusten palvelukeskuksen eli päiväkeskuksen avointa päivätoimintaa jatketaan elokuusta alkaen kaupungin toimesta. Kaupunki haluaa koordinointivastuun ottamalla jatkaa tärkeää toimintaa, joka on palvellut ikäihmisiä vuosikymmeniä. Päiväkeskuksen mahdollistamana monet ovat voineet asua itsenäisesti kodeissaan mahdollisimman pitkään. Heinäkuussa avoin päivätoiminta on tauolla, kuten aiempinakin vuosina.

Kaupungilla päiväkeskuksella toimivat jatkossa koordinaattori Tiina Raitio sekä viriketoiminnan ohjaaja Sari Malste. Tiina Raitio välittää tietoa ja aikatauluttaa kaupunkiorganisaation, hyvinvointialueen sekä alueen vapaaehtoisten toimintaa niin, että avoimessa päivätoiminnassa on säännöllistä ohjelmaa. Hän koordinoi päiväkeskuksella aiemmin toimineita ja uusia yhdistyksiä, yhteisöjä, seurakuntia ja muita toimijoita. Avoimen päivätoiminnan ohjelma julkaistaan Viitasaaren Seudun ilmoituksena kuten aiemminkin sekä kaupungin omissa kanavissa, esimerkiksi verkkosivuilla.

Vapaaehtoistoimijoiden kanssa on pidetty jo yhteispalavereita ja Kumppanuuspöytä-yhteistyö on ollut Viitasaarella tärkeää asian edistämiseksi. Päivätoimintaan on ilmoittautunut joukko eri vapaaehtoistoimijoita, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

“Olen ollut aiemmin Kumppanuuspöydän toiminnassa Kannonkoskella sekä järjestämässä esimerkiksi tapahtumia. Myös Viitasaari on tuttu, joten uskon koordinoinnin lähtevän jouhevasti käyntiin”, Raitio kertoo.

Tiina Raitioon voi olla yhteydessä puhelimitse 0401549214 ja sähköpostilla tiina.raitio@viitasaari.fi. Raitio tekee koordinointityötä osa-aikaisesti, joten yhteydenottoa suositellaan sähköpostilla. Vaikka avoin päivätoiminta on heinäkuussa tauolla, toiminnan suunnittelu on ollut käynnissä kesäkuun alusta alkaen.

Sari Malste on paikalla päiväkeskuksella arkisin ja hän ohjaa toimintaa ja avustaa asiakkaita tarpeen mukaan. Hänen roolinsa on täydentää päiväkeskuksen palveluita niin, että asiakkaiden osallistuminen toimintaan ja ruokailuun on mahdollista.

“Olen tehnyt monenlaista myös ikäihmisten parissa. Vaikka päiväohjelmaa järjestävät lähtökohtaisesti muut tahot, voin vetää ohjelman esimerkiksi poikkeustilanteissa”, Malste toteaa.

Sari Malsteen yhteystiedot ovat 0401396890 ja sari.malste@viitasaari.fi

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

 

Päiväkeskus siirtyi kokonaisuutena muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden lomassa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue jatkaa avointa päivätoimintaa kesäkuun loppuun saakka, mutta on ilmaissut irtautuvansa kyseisen palvelusta. Hyvinvointialue katsoo tällaisen ehkäisevän hyvinvointipalvelun olevan kuntien vastuulla. Päiväkeskuksen tilat ovat edelleen hyvinvointialueen käytössä sen vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Niihin kuuluvat myös ruokapalvelut. Mahdollisista muutoksista kyseisessä palvelutarjonnassa tiedottaa hyvinvointialue.

Avoimen päivätoiminnan ohjaaminen ja koordinointi kaupungin toimesta on kokeilu vuoden 2023 loppuun. Kokeilussa saadaan tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä pidempiaikaisesta toiminnasta. Aikajakso liittyy myös kuntapariyhteistyö Wiitaunionin toiminnan päättymiseen tämän vuoden lopussa, sillä muutos vaikuttaa organisaatiorakenteeseen ja henkilöstön tehtäviin.

Päiväkeskuksen rakennuksessa on erilaiseen toimintaan sopivia tiloja. Avoin päivätoiminta järjestetään samassa salissa, jossa myös ruokailu tapahtuu. Lisäksi rakennuksessa on muun muassa huoneita, jossa on lyhytaikaista palveluasumista. Tilat omistaa kaupunki, hyvinvointialue on sitoutunut vuokraamaan rakennuksen vuoden 2025 loppuun saakka.

Päiväkeskuksen lähialueella asuu ikäihmisiä runsaasti, sillä viereisissä rakennuksissa on Viitasaaren Vanhustenkotiyhdistyksen vuokra-asuntoja. Ikäihmiset asuvat kodeissaan itsenäisesti ja tarvittaessa hoivapalveluita saa kotihoidon kautta.

Kaupungin toiminnassa vuosien varrella eri palveluiden välille muodostui saumaton yhteistyö muun muassa asumisen, kotihoidon sekä muiden sairaanhoitopalveluiden, ruokailun ja lyhytaikaisen hoiva-asumisen osalta.

Toiminnan organisointia on tehty alkuvuoden aikana ja sitä tehdään kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. Kaupungin yhteyshenkilö, henkilöstöjohtaja Katri Lehti kertoo esimerkiksi sairaanhoitajan palveluiden olevan keskusteluissa.

“Sairaanhoitajan vierailun päiväkeskukselle edut on tuotu hyvinvointialueelle esiin. Päiväkeskuksella palvelun tarjoaminen vähentää tarvetta hoidolle muualla.”

Viitasaaren keskustaajamassa sijaitseva Savivuoren näkötorni avataan 1.7.2023. Yksi Viitasaaren tunnetuimmista maamerkeistä on avoinna päivittäin (ma-su) klo 12-19 elokuun loppuun, 31.8.2023 saakka. Näkötornin lipunmyynnistä ja kahvilakioskista vastaa Viitasaaren työllisyysyksikkö. Myynnissä on syötävän ja juotavan lisäksi Tuunaripajan tuotteita. Näkötornissa vierailu maksaa 2 euroa kultakin henkilöltä, alle 12-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta.

Näkötornista avautuu näkymä Viitasaaren vesistöjen ja metsien värittämään maisemaan. Savivuoren monipuolisella ulkoilualueella oleva näkötorni sijaitsee Schlangeninkadun päässä (Google Maps). Savivuorella voi liikkua kesällä luonnossa esimerkiksi pururadalla, poluilla ja kuntoportaissa juoksun ja kävelyn sekä frisbeegolfin merkeissä, ja uimarantakin on alueen vieressä.

Kesällä 2023 näkötornin vierailijamäärä on neljä (4) henkilöä kerrallaan. Vuonna 2022 näkötorni oli suljettuna kesken kesäkauden, koska rakennuksen ulkopinnasta putosi kappaleita maahan. Näistä kappaleista ei ollut suoraa vaaraa työntekijöille tai vierailijoille.

Viitasaaren kaupungin omistama näkötorni on tällä hetkellä todettu turvalliseksi vierailukäytössä, mutta vuonna 1958 tehdyssä rakennuksessa on merkittäviä korjaustarpeita. Savivuoren näkötornin ovelle on rakennettu katos ja torni on ympäröity aidalla, jotta ulkopinnasta mahdollisesti irtoavat kappaleet eivät aiheuta vaaraa alueella.

Näkötornissa on tehty rakennetutkimuksia. Selvityksissä on todettu, että näkötornissa voi edelleen vierailla, mutta koko torni vaatisi laajaa remonttia tulevien vuosien käyttöä ajatellen. Koska korjaustarpeet pidempiaikaista käyttöä varten ovat laajuudeltaan ja kustannuksiltaan mittavia, tullaan näkötornin tulevaisuutta käsittelemään todennäköisesti talven 2023-2024 aikana kaupungin toimielimissä.

Suomen kuuden kehutuimman taukopaikan joukossa on kaksi viitasaarelaiskohdetta – ja 20 joukkoon mahtuu kolmas!

Pitkään Nelostien varressa ihmisiä houkutellut ABC Viitasaari sekä helmikuussa 2023 avattu Ravintola Lyhty ovat päässeet parhaiden joukkoon, kun Ilta-Sanomat on kysynyt lukijoiden mielipiteitä hyvistä pysähdyspaikoista. 20 suositelluimman joukossa on myös Kahvila Myllytupa Suovanlahdella.

Ravintola Lyhty toimii Viitasaaren kaupungin omistamassa entisessä hirsikoulussa, jonka kaupunki remontoi Lyhty Viitasaari -nimiseksi rakennukseksi. Osuuskauppa Keskimaan ABC Viitasaari puolestaan on toiminut Nelostien ja Keitele-järven välisellä kaistaleella vuodesta 2005. Kahvila Myllytupa on avoinna kesäisin Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian opiskelijayrittäjien voimin.

Lue koko juttu Ilta-Sanomien verkkosivulta.

Kuvassa Ravintola Lyhdyn sisustus ja Lyhty Viitasaaren hirsiseinät. Lyhty Viitasaaren sisältöä ja toimintaa on suunniteltu ja kehitetty Pikkasen enemmän liiketoimintaa EAKR-hankkeessa.

Millainen on sinun #kesäsydänsuomessa?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sydänsuomen kesäkuvakisan tarkoituksena on avata niin alkuasukkaille, mökkiläisille kuin kesävieraille, miten monipuolinen kesä Sydänsuomessa on tarjolla käyntikohteiden, aktiviteettien ja kuvankauniiden maisemien ansiosta.

Pohjoisen Keski-Suomen arjesta ja juhlasta, lomailusta ja työnteosta kertovat yhdessä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnat. Aluetta kutsutaan Sydänsuomeksi.

Osallistu Facebookissa tai Instagramissa #kesäsydänsuomessa -kuvakilpailuumme, jonka tavoitteena on kuvien kautta osoittaa, miten paljon mahdollisuuksia, aktiviteettejä, ilonaiheita ja käyntikohteita kesä Sydänsuomen kunnissa tarjoaa.

Ota kesäinen kuva jossakin Sydänsuomen kunnassa ja postaa se tililläsi. Liitä postaukseen hashtag #kesäsydänsuomessa sekä maininta siitä, minkä kunnan alueella kuva on otettu. Kolme parasta kuvaa palkitaan! Sydänsuomessa-tägiä käyttämällä kuva voi näkyä myös Sydänsuomessa somekanavissa.

Kilpailun säännöt kuvan alla

 

KILPAILUN SÄÄNNÖT
1. Kilpailuaika on 19.6.-31.8.2023
2. Osallistuminen. Osallistuaksesi kilpailuun, sinun tulee postata kilpailuaikana Sydänsuomesta ottamasi kesäinen kuva omalle Facebook tai Instagram-tilillesi. Postauksen on oltava julkinen. Liitä postaukseen #kesäsydänsuomessa -tunniste ja kerro, missä kuva on otettu.
3. Voittajien valinta. Voittokuvat valitsee raati, johon kuuluu Sydänsuomessa-viestintätiimin edustajia.
4. Palkinto. Valitsemme kaikkien 19.6.-31.8.2023 välisenä aikana #kesäsydänsuomessa-tunnisteella kuvansa postanneiden joukosta kolme voittajaa. Pääpalkinnon voittaja saa lahjakortin Erävariksen kuuden kosken laskentaan Viitasaarelle (melontaretki kahdelle, arvo 150 €). Toinen palkinto on yöpyminen Kinnulan Karkausmäen kammarissa kahdelle, sisältäen saunan ja jalkakylvyt (arvo 100e). Kolmas palkinto on 50 euron lahjakortti Karstulan Lähikonttiin. Lisäksi Sydänsuomessa-kunnat voivat halutessaan antaa kunniamainintoja tai muita erillispalkintoja kilpailuun osallistuneille kuville.
Kilpailuun osallistuminen edellyttää, että:
• Kuva on otettu Sydänsuomen seitsemän kunnan alueella.
• Kuva on otettu kilpailuaikana
• Kuva on osallistujan itsensä ottama
• Kuvaajalla tulee olla lupa kuvissa tunnistettavasti esiintyviltä henkilöiltä
• Kuvaaja hyväksyy, että palkittavien kuvien julkaisun yhteydessä mainitaan kuvaajan nimi. Kilpailuun osallistuvien kuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajan.
Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti 15.9.2023 mennessä. Voittajien nimet ja kuvat julkaistaan Sydänsuomessa-viestintäkanavissa.
Kilpailun järjestää Sydänsuomessa-viestintätiimi. Osallistumalla kilpailija sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.
Facebook ja Instagram eivät ole osallisina kilpailussa.

Lue lisää Sydansuomessa-sivuilta.

Kuvauksellista kesää!

VAMU-hanke on ESR-rahoitteinen työelämän kehittämishanke. Hanke kuuluu Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus toiminta-alueelle ja sen erityistavoite on Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeen kohderyhmänä on koko Wiitaunionin (Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta) henkilöstö ja esihenkilöt mukaan lukien ylin johto. Hankkeen toteutusaika on 1.2.–31.8.2023.

VAMU ”Vahvuuksista voimaa ja virtaa Muutoksen aalloille”-hankkeessa on toteutunut kevään aikana yhteensä 30 eri tilaisuutta, työpajojen, koulutusten ja ryhmävalmennusten muodossa työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi.

Erilaisissa muutoksissa ja etenkin omaan työhön suoraan tai välillisesti vaikuttavissa organisaatiomuutoksissa on tärkeää, että henkilöstön on mahdollista ilmaista muutoksen herättämiä tunteita, huolia, epävarmuuksia ja jakaa kokemuksia muiden kanssa. Näin organisaatioissa voidaan tukea muutosten onnistunutta läpivientiä. On paljon helpompaa sitoutua muutokseen ja nähdä myös muutoksen myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia, kun on tullut nähdyksi ja kuulluksi muutoksen herättämistä tunteista ja ajatuksista.

Osallistujat kokivatkin Huoliseinä-työpajoihin osallistumisen hyödyiksi yhteisen pysähtymisen ja keskustelun, huolien ja asioiden jakamisen. Osallistujia yllätti myös se, kuinka samanlaisia huolet lopulta ovat riippumatta toimialasta tai yksiköstä. Tällaisen vertaistuellisia elementtejä sisältävän työskentelyn hyötyjä on juuri tunteen vahvistuminen, että en ole yksin, meillä on yhteisiä, jaettuja huolenaiheita. Kysymysten ja epävarmuuksien näkyväksi tekemisellä lisäksi edistetään tulevien ongelmien ennakointia ja niihin ratkaisujen ideointia ja löytämistä. Työpajoilla on pyritty vahvistamaan työntekijöiden rohkeutta aloitteellisuuteen ja yksi osallistuja mainitsikin työpajan hyödyksi sen, ”Että asioihin voi yrittää vaikuttaa, kun pyytää apua. Kaikilla on samat työn ongelmat.” Eräs esihenkilö koki, että työpaja ”antoi uuden menetelmän kohdata työyhteisössä huolen aiheita”.

Erilaiset muutokset haastavat myös yhteistyötä sillä niiden läpivientiin voi liittyä erimielisyyttä ja näkökulmien eroja. Tämän vuoksi hanke on tarjonnut myös valmennuksellista koulutusta ratkaisukeskeisiin yhteistyö- ja työyhteisötaitoihin. Näissä tilaisuuksissa osallistujat ovat päässeet pysähtymään mm. onnistumisten, myönteisten tunteiden vahvistamisen, psykologisen turvallisuuden rakentamisen, ongelmien ratkaisemisen ja rakentavan palautteen antamisen taitojen äärelle.

”Mikäli porukkaa saadaan edes hieman miettimään ja avautumaan onnistumista työssään, niin se on suunta positiivisempaan.”

”Koulutusmoduuli kannusti huomioimaan sitä, että jonkun kollegan passiivisuus voikin johtua siitä, ettei hän osallistuakseen koe tilannetta tarpeeksi psykologisesti turvalliseksi.”

”Aihealueet ovat sellaisia, että niitä olisi hyvä kaikkien työyhteisön jäsenten käydä lävitse.”

Muutokseen sopeutumista ja haasteista selviytymistä tukee tutkimuksienkin mukaan omien vahvuuksien tunnistaminen ja mahdollisuus niiden hyödyntämiseen työelämässä. Itsensä johtaminen ja hyvinvointi elämässä lähtevät omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisesta ja vahvistamisesta. (Wenström) Kevään aikana hankkeen Palautumisesta voimaa ja virtaa muutokseen – työpajoissa, Kehity vahvuuksilla ™ -ryhmävalmennuksissa ja Vahvuuksista voimaa ja virtaa – työpajoissa on sovellettu positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen pohjautuvaa VOIMAKEHÄ®-työkalua.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Osallistujien kokemuksia Palautumisesta voimaa ja virtaa -työpajoista:

”Työpaja tarjosi konkreettisia työkaluja palautumiseen ja nimenomaan omien vahvuuksien ja voimavarojen kautta.”

”Vireystilojen tiedostaminen ja muutenkin suunnitelmallisuus palautumisessa – omaa palautumista on mahdollista opetella hallitsemaan VS pelkästään reagoidaan kehollisesti tai psykologisesti.”

”Sisältö oli voimaannuttava! Sain hyviä pohtimisen aiheita ja työkaluja palautumisen vahvistamiseen sekä työelämässä että arjessa.”

Osallistujien kokemuksia Kehity vahvuuksilla ™ -ryhmävalmennuksesta:

”Olen paljon tietoisempi minuudestani. Uskon tämän näkyvän varmuutena ja vahvuutena työni eri tilanteissa. Tämä valmennus avasi myös näkemään ja ymmärtämään erilaisuutta.”

”Erittäin hyvä ja tarpeellista miettiä työtä (ja elämää muutenkin) vahvuuksien kautta. Materiaali vaikuttaa hyvin valmistetulta ja on hyvä, että se pohjautuu laajaan tutkimustietoon.”

”Erityisesti olen pitänyt siitä, että valmennuksessa on ollut hyvin aikaa tehtäville ja keskusteluille. Valmennuksessa on ollut todella hyvä ilmapiiri, vaikka emme entuudestaan tunne toisiamme, niin keskusteltu on ollut mielestäni todella avointa.”

Osallistujien kokemuksia Vahvuuksista voimaa ja virtaa – työpajoista:

”Itsensä ja muiden ihmisten moninaisuuden näkemistä myös vahvisti/avarsi.

”Avarakatseisuutta, muistutusta itselle jatkossakin olla rohkea ja käyttää rohkeutta jokaisella elämän osa-alueella.”

”Oli hyvä huomata paperille kirjoitettuna omat vahvuudet ja että ne liittyi jollain tapaa toisiinsa. Herätti ajatuksia.”

Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen työelämässä on sekä tärkeä henkilökohtainen että organisatorinen voimavara. Vahvuuksien tunnistamiselle voidaan tutkitusti vahvistaa työntekijöiden myönteistä käsitystä itsestään osaajana, mikä tukee selviytymistä työelämän haastavissa tilanteissa ja muutoksissa. (Wenström 2022, 13.)

Mahdollisuudella hyödyntää omia vahvuuksiaan on lisäksi tutkitusti yhteyttä mm.:
• hyvään elämään ja onnellisuuteen
• työssä kukoistamiseen ja työhyvinvointiin
• työn imuun, innostukseen ja merkityksellisyyden kokemiseen
• työssä suoriutumiseen, työn tuottavuuteen ja asiakasuskollisuuteen
• vähäisempään stressiin ja vähäisempään sairauspoissaoloihin
(Wenström 2022, 12–13 [van Woerkom ym.,2015; Wood ym., 2011])

VAMU-hanke jatkuu vielä elokuun loppuun saakka ja Wiitaunionin henkilöstöllä on hieno mahdollisuus saada vielä tukea muutoksen aalloille hankkeen tulevissa eri tilaisuuksissa.