Viitasaaren kaupungin koillisosan kylät tunnetaan nimellä Kumpumäen seudun kylät. Kumpumäen seutu on Viitasaaren korkein maa-alue, mutta sillekin löytyy vastakohtansa esimerkiksi Heinäsuvannon aavoilla soilla. Kumpumäen seutu sijaitsee lähellä Keiteleen ja Pihtiputaan rajoja. Viitasaaren puolella sen naapurikyliä ovat Kymönkoski-Kiminki, Mäntylä-Toulat ja Pasala-Viitakangas. Välimatkaa Viitasaaren keskustaan kertyy 35-50 kilometriä.
Koillisosa Viitasaarta on korkeamaastoista Kumpumäen seutua. Korkeiden vaarojen ohella luontokohteena kuuluisaksi on tullut Heinäsuvannon lintu-järvi ja suoalueet. Kolkulla harjoitetaan maataloutta. Lisäksi sieltä löytyvät Huikarin puutarha ja Metsä-Lehtolan retkitukikohta. Kärnän erikoisuus puolestaan on sähkölaitosmuseo, joka näkyy kuvassa. Sähkölaitosmuseo on nykyisin yksityisen omistuksessa. Seudulla on useampi vanha kyläkoulu yksityisessä käytössä, mutta julkisia tiloja on esim. pienviljelijäyhdistyksien talot, joista kuuluisin on tanssipaikka Korpisuoja.
Seudun kyliä voidaan laskea olevan Kolimanpää, Kolkku, Kuorekoski, Kumpumäki ja Kärnä. Nämä kaikki kylät ovat olleet itsenäisiä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ollut koulunsa, kauppansa, tanssipaikkansa, urheilukenttänsä, ihmisensä ja elämänsä. Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena monet näistä ovat menettäneet asukkaitaan liikekeskuksiin ja teollisuuden työvoimaksi, ja jäljelle jäävien palvelutaso on laskenut.
Kumpumäki
Kumpumäki jää Sinisen tien molemmille puolin juuri Keiteleen rajaa nojaten. Kylässä on ollut oma koulu, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Koulusta käytettiin nimitystä Vaasan läänin ”korkeinkoulu” sijaintinsa vuoksi, sillä se on 212,5 metriä merenpintaa ylempänä. Koulu on oppilaiden vähyyden vuoksi suljettu 1990-luvulla. Kaupungin rakennuttamat rivitalot sijaitsevat Kolkulle menevän tien varressa.
Kumpumäki tunnetaan Heinäsuvannon lintujärvestä ja suoalueesta. Heinäsuvannon kunnostettu lintujärvi on Keski-Suomen lintupaikkojen aatelia ja rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi v. 1995.
Luonnossa liikkuja löytää täältä laajan lintukosteikon ja kaksi lintutornia. Jokainen tunnistaa lintujen joukosta vesilintuja, kahlaajia, hanhia, joutsenia ja petolintuja. Aiheeseen vihkiytynyt voi havaita sadan eri lintulajin joukosta myös harvinaisuuksia, kuten amerikanhaapana, kiljukotka, lampiviklo ja mustapyrstökuiri. Heinäsuvannon 1,5 km pitkillä poluilla on pitkospuut, mutta kevättulvien aikaan pitkävartiset saappaat ovat tarpeen. Ympäristökeskus on varustanut kohdetta niin, että sieltä löytyy pysäköintipaikkojen lisäksi laavu tulisijoineen ja wc-tilat. Parhaimmillaan Heinä-Suvanto on loppukeväällä ja kesällä.
Kumpumäen vesiyhtymän käyttämä verkostovesi otetaan Kumpumäen pohjavedenottamosta, joka sijaitsee Kumpumäen pohjavesialueella. Lähteen vesi suodatetaan verkkoon, jossa on mukana 20 taloutta ja 10 rivitalo-osaketta.
Kuorekoski
Kolimanjärven itärannalle sijoittuva Kuorekosken kylä on harvaan asuttua maaseutua. Kylän halki johtaa Pihtiputaalle Kärväskylälle vievä tie. Kuorekosken naapurikylänä on Pihtiputaan Harmaalanranta, joka on voimakasta maatalousaluetta. Kuorekoskelle on ollut jo jonkin verran paluumuuttoa, jonka myötä kylälle tulee moniosaajia ja nuoria.
Kärnä
Kumpumäen seudun kylistä Kärnä on edellytyksiltään ehkä voimakkain ja menestyvin. Kylä sijaitsee molemmin puolin Viitasaari-Kuopio välistä Sinistä tietä sekä Kolimajärven ja Keiteleen välisellä kannaksella. Kylän suurin aarre on vesistö ja etenkin kosket. Lintuharrastajien mielestä talvella upeinta antia ovat lukuisat komeat kosket koskikaroineen. Kärnän kosket laskevat Kymönkosken kautta Keiteleeseen.
Kärnässä on maitotiloja, mutta jotkut tiloista ovat jo erikoistuneet kasvinviljelyyn tai puunjalostukseen.
Pohjois-Keiteleen kalastusalueen helmet sijaitsevat Kärnän koskireitillä. Kolimasta Keiteleeseen laskevia koskia on seitsemän. Näistä Kellankoski on pyhitetty vain perhokalastajille. Alavirran kosket jäävät jo Kymönkosken kylän puolelle. Eräopas-, melonta- ja muita matkailupalveluja (ateriat, majoitus) tarjoaa Tmi Erävaris, Ville Varis 040- 740 5595. Lisätietoja kalastuksesta löytyy osoitteestahttp://www.kalapaikka.net/keskisuomi/
Kärnässä sijaitsee Viitasaaren kaupungin päävedenottamo, joka saa vetensä Toulatkankaan pohjavesialueesta. Pohjavesiesiintymä koostuu Pieni-Toulat ja Kolima –nimisten järvien välissä sijaitsevasta pitkittäisharjumuodostumasta.
Kärnän sähkölaitosmuseo esittelee Kärnänkosken vanhassa voimalaitoksessa ainutlaatuisia laitteita ja tietoa sähköistämisen alkuajoilta. Museo on avoinna kesäisin. Kellan perinnetalo on kolmen yksityishenkilön omistuksessa. Perinnepihaan ja miljööseen pääsee tutustumaan tilauksesta, tiedustelut Väinö Kellokangas.