Nykyisen toimitusjohtajamme siirtyessä eläkkeelle vuoden vaihteessa haemme aktiivista ja yhteistyökykyistä uutta alan osaajaa jatkamaan yrityksen toiminnan kehittämistä. Wiitaseudun Yrityspalvelu (WYP) omistaa ja vuokraa monipuolisia yritystoimintaan soveltuvia toimitiloja ja teollisuushalleja Viitasaaren kaupungin alueella. Tehtävänäsi on toteuttaa uutta yritysstrategiaamme ja johtaa yrityksen toimintaa tiiviissä yhteistyössä hallituksen kanssa. WYP on Viitasaaren kaupungin tytäryhtiö. Toimit tiiviissä yhteistyössä kaupungin sekä Kehittämisyhtiö Witaksen kanssa.

Kiinteistöalalla toimivan WYPin toimitusjohtajalla on erilaisia tehtäviä ja vastuita. Tehtävääsi kuuluu muun muassa kiinteistöjen arvon optimointia, vuokraustoimintaa, ylläpitoa, kiinteistöjen kehittämistä, asiakaspalvelua ja sidosryhmäsuhteiden hallintaa. WYPin toimitusjohtajuus vaatii liiketoiminnan ymmärrystä, juridista tietoa, teknistä osaamista ja kykyä hallita monimutkaisia prosesseja. Lisäksi vastuullisuus ja eettiset kysymykset ovat entistä tärkeämpiä kiinteistöalan johtamisessa, erityisesti ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden osalta.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on soveltuva korkeakoulututkinto tai menestyksellinen vastaavan tehtävän hoitaminen. Eduksi katsomme elinkeinoelämän tuntemuksen sekä hyvät markkinointi- ja viestintätaidot. Odotamme lisäksi, että sinulla on hyvät verkostot ja erinomaiset  yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Sujuva englannin kielen taito on eduksi.

Pyydämme, että esität palkkatoiveesi hakemuksesi yhteydessä.

Vapaamuotoinen hakemus tulee lähettää 10.11.2023 kello 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen sampo.siik@witas.fi.

Lisätietoja antavat Wiitaseudun Yrityspalvelun hallituksen puheenjohtaja Hannu Suni, hannu.suni@kohiwood.com, puh. 0400 927 401 ja Wiitaseudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Sampo Siik, sampo.siik@witas.fi, puh. 044 748 8124.

Wiitaseudun Yrityspalvelu on Viitasaaren kaupungin 100 % omistama konserniyhtiö, lisätietoja kaupungista verkkosivuilla www.viitasaari.fi. Yhtiö edistää toiminnallaan Viitasaaren kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on omalta osaltaan varmistaa uuden logistiikka-alueen, Wiilo, toteutuminen. Hanke on juuri käynnistynyt ja infran rakentaminen alkamassa, lisätieoa Wiilon verkkosivuilla www.wiilo.fi.

Viitasaarelle ideoitu Aikamme Musiikki –keskus on saanut hyvän vastaanoton alustavissa keskusteluissa. Musiikkineuvos Hannu Ikonen on keskustellut lukuisien eri tasojen organisaatioiden edustajien kanssa nykymusiikin keskuksen perustamisesta pikkasen parempaan periferiaan.

“Keskeinen viesti on ollut se, että idea on hyvä ja sitä kannattaa jalostaa pidemmälle. Viitasaari on kulttuuri- ja musiikkialalla tunnettu Musiikin ajan ansiosta.”

Hannu Ikonen tekee parhaillaan hankkeen esiselvitystyötä, jonka on tilannut hanketta hallinnoiva Viitasaaren kaupunki. Kaupunki on saanut rahoitusta hankkeeseen Keski-Suomen liitolta. Hankkeessa arvioidaan edellytyksiä perustaa nykymusiikin pysyvä toimija yhteistyössä eri tahojen kanssa. Aikamme Musiikki –keskus tulisi yhdistämään taiteen, kulttuuriperinnön, musiikkialan, matkailun ja digitalisaation osaamista.

Aikamme Musiikki –keskuksen idean taustalla on se, että Viitasaarella on järjestetty nykymusiikin festivaali Musiikin aikaa yli 40 vuotta. Viitasaaren Kesäakatemia ry:n jokakesäinen festivaali on tunnettu kansainvälisesti.

“Keskuksen suunnittelu ei suoraan vaikuta Musiikin aikaan, joka on itsenäinen festivaali. Yhteistyötä varmasti tehdään ja festivaalin historia sekä kokemukset tulevat olemaan olennainen osa keskusta.”

Keskuksen esiselvitystyössä ei päätetä käytännön asioita, vaan nostetaan esiin huomioitavia asioita ja esimerkiksi kartoitetaan yhteistyökumppaneita sekä rahoitusmahdollisuuksia, joiden pohjalta suunnittelua voidaan jatkaa. Keskeisenä asiana nähdään suunnitelmien alkuvaiheessa se, että keskuksella tulisi olla toimipiste Viitasaarella. Toisaalta nykymusiikille olennaista on maakunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Paikallisesti keskuksen toiminta voisi näkyä myös varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

“Viitasaarelle tarvitaan fyysinen piste, mutta verkostomainen kansainvälinen ja digitaalinen toimintatapa on välttämätön.”

Ikonen on keskustellut yli 40 henkilön ja organisaation kanssa nykymusiikkikeskuksen ideasta aina ministeriötasolle asti. Havaintojen perusteella pidetään työpaja keskeisten viitasaarelaisten toimijoiden kesken. Työpajassa linjataan esiselvitystyön loppuraportin ja ennen kaikkea tulevien vaiheiden suunnitelmia.

Jo tässä vaiheessa haastatteluissa on tullut esiin erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Ikosen mukaan rahoitusta on saatavissa eri kanavista. Samalla hän toteaa, että nyt aloitettu työ vaatii pitkäjänteisyyttä useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän.

“Eri rahoitusinstrumentteja on tarjolla innovatiiviseen toimintaan. Nyt kun asioita laitetaan käyntiin, tuloksia on nähtävissä viiden vuoden kuluttua.”

Esiselvitys valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.

Yrittäjä, tervetuloa aamukahveille perjantaina 27.10.2023 klo 8 alkaen Digikeskukseen Viitasaarelle (Keskitie 4, Google Maps).

Stressitöntä sometusta pienyrittäjän näkökulmasta? Paula Tyyskä kertoo, kuinka tämä onnistuu. Keskustellaan rennosti siitä, mitä mahdollisuuksia some pienyrittäjälle tuo. Lisäksi 10 luennolle osallistunutta yrittäjää voi varata personoitua somesparrausta.

Yrittäjien aamukahveja järjestetään Digikeskuksessa säännöllisesti Witaksen, Viitasaaren kaupungin ja Wiitaseudun Yrityspalvelun yhteistyönä.

Tämänkertaisen valmennuksen ja luennon tarjoaa Hubteekki 2.0 – Uutta virtaa verkostoihin -hanke, jonka hallinnoijana toimii Pihtiputaan kunta ja rahoittajana Keski-Suomen liitto

Viitasaaren uudeksi sivistys- ja hyvinvointijohtajaksi on valittu kasvatustieteiden maisteri Jouni Häkkinen. Valinta tehtiin kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 23.10.2023. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen johtaja valittiin, koska Wiitaunioni-kuntapariyhteistyö päättyy vuoden 2023 lopussa ja sivistystoimen toimialajohtaja on ollut Pihtiputaan kunnan organisaatiossa. Häkkistä esitettiin pohjaesityksessä valittavaksi, mutta valinnasta äänestettiin. Häkkinen työskentelee tällä hetkellä Padasjoen sivistysjohtajana ja hänellä on siitä aiempaa kokemusta, lisäksi hän on toiminut muun muassa rehtorina ja koulutusjohtajana.

Kaupungin eri kyläkuntien asukkaiden liikkumiseen keskustaan mahdollistavaa palveluliikennettä on suunniteltu vuoden 2023 aikana ja suunnittelutyöhön on saatu myös lähes 5000 euron ely-keskuksen avustus. Kaupunginhallitus hyväksyi haja-asutusalueen palveluliikenteen suunnittelua koskevan loppuraportin. Ennen päätöstä palveluliikenteen hankinnasta kaupunginhallitus päätti pyytää lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista.

Viitasaarelle on tehty osallisuussuunnitelma Maahenki Oy:n johdolla. Osallisuustyöryhmän kokoontumisten ja kaikille avoimen työpajan sekä kaupunkistrategian perusteella laadittu suunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Hallitus päätti, että osallisuustyö on jatkossa sivistys- ja hyvinvointipalveluiden vastuulla ja se asettaa myös osallisuustyöryhmän, joka määrittelee tulevan vuoden osallisuustoimenpiteet.

Kaupunginhallitus päivitti kaupungin tonttihinnat sekä määritteli Kölkyn ja Haukirinteen asemakaava-alueiden hinnat ja myyntiperiaatteet. Uuden Haukirinteen asemakaava-alueen tukeutuvien asuinpientalo- ja loma-asuntotonttien hinta on 20 €/m² ja ns. kuivanmaan asuinpientalo- ja loma-asuntotonttien hinta on 5 €/m². Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tonttien luovutushinta Haukirinteellä on 10 €/m². Myös Haukirinteen viereisen Tuhmalanniemen rantatontit ovat 20 €/m² ja kuivanmaan tontit 5 €/m². Kölkyn, Saikaan ja Mustasuon alueen teollisuustonttien luovutushinta on 1,50 €/m². Kurkelan Luotsitien korttelien asuintonttien hinta on 5 €/m². Keskustaajaman muilla kaava-alueilla kaupungin tonttien hinnat ovat asuinpientalojen osalta 2 €/m² ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten 5 €/m². Lohkomiskustannuksista ja kaupanvahvistajan palkkiosta vastaa ostaja. Asia etenee vielä valtuuston käsittelyyn 13.11.2023.

Viitasaaren kaupunki antoi lausunnon kotoutumispalveluiden uudistukseen liittyvästä lakiesityksestä. Lausunnossa todetaan muun muassa, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä on tehostettava ja vastuualueiden on oltava selkeitä. Samalla laskennallisten korvausten riittävyyttä tulee seurata, jotta voidaan olla varmoja siitä, etteivät kustannusäästöt aiheuta vastaavasti kunnille lisämenoja.

Kokouksessa päätettiin kaupungin hautaamisvastuulle tulevista hautausjärjestelyistä. Kaupunginhallitus päätti myös vuonna 2024 järjestettävien presidentinvaalien vaalilautakunnista, vaalitoimikunnasta sekä siitä, että torille pystytetään telineet vaalimainontaa varten.

Yli kolmen miljoonan euron JTF-rahoituksen saaneen Wiilo-logistiikkakeskushankkeen ohjausryhmä nimitettiin, kaupunginhallituksen edustajia ryhmässä ovat Seppo Kauppinen, Teuvo Ruuhi ja Risto Rossi.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi sen vastuulla olevien elinvoimapalveluiden ja hallintopalveluiden talousarviovalmistelun tilanteen. Kaupunginhallitus sai tiedon myös kaupungin talousarvion ja –suunnitelman 2024-2026 valmistelun tilanteesta.

Kaupunginvaltuustolle hallitus esittää, että tuloveroprosentiksi vuodelle 2024 vahvistetaan 8,40 %. Tänä vuonna tuloveroprosentti on 8,36 %, mutta ensi vuodelle tuloveroprosentti tulee vähintään tarkistaa niin, että se on prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella ilmoitettu. Kiinteistöveroissa hallitus esittää valtuustolle korotuksia maapohjan kiinteistöveroon ja voimalaitosten kiinteistöveroon. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti maapohjan kiinteistövero korotettaisiin alarajalle 1,30 prosenttiin. Maapohjan kiinteistövero on ollut aiemmin yleisen kiinteistöveron suuruinen eli 0,93 %. Voimalaitosten kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi 1,60 prosentista 3,10 prosenttiin. Esityksen mukaan nykyisellään pidettäisiin yleinen kiinteistövero (0,93 %), vakituiset asuinrakennukset (0,50 %), muut asuinrakennukset (1,10 %) sekä yleishyödylliset yhdistykset (0, 00 %).

Kaupunginhallitus sai kokouksessa myös muun muassa katsauksen kaupunginjohtajan ajankohtaisiin asioihin sekä totesi, että kaupungilla ei ole huomautettavaa Sydän-Suomen jätelautakunnan vuoden 2024 talousarvioon. Kaikki kokouksen asiat ja päätökset ovat luettavissa tarkastamattomassa pöytäkirjassa (PDF), liitteet esityslistalla.

Kaupungintalon neuvonta (infopiste) on suljettu perjantaina 20.10.2023. Puhelut ohjautuvat vastaajaan.

Suorat puhelinnumerot löydät verkkosivuilta eri palveluiden alta sekä haulla.

Viitasaaren kirjastossa on tarjolla mielenkiintoinen ja kaikille hyödyllinen luentosarja kirjaston ja kansalaisopiston yhteistyönä. Keskiviikkoisin 25.10.-8.11. klo 17 järjestettävät luennot ovat kaikille avoimia.

Kirjaston Faktaa vai valhetta -hankkeen ja Viitaseudun opiston yhteinen luentosarja järjestetään kirjastossa loka-marraskuussa:
• Ke 25.10. klo 17 Voiko paikallislehden jakamaan tietoon luottaa?
Viitasaaren Seudun päätoimittaja Mari Waali kertoo toimitustyöstä, journalistin ohjeista, faktantarkistuksesta ja lähteiden käytöstä.
• Ke 1.11. klo 17 Miten minua huijataan verkossa?
Viitasaaren kaupungin tietosuojavastaava Tarja Tossavainen kertoo, kuinka toimit turvallisesti verkossa ja tunnistat valesivustot, verkkohuijarit ja tietojen kalastelun.
• Ke 8.11. klo 17 Kuinka tunnistan video- ja kuvahuijauksen?
Iso osa verkon harhaanjohtavasta sisällöstä on visuaalista. Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula kertoo, miten opit tunnistamaan feikkivideot ja -kuvat.

Ei ennakkoilmoittautumista. Jokaisen luennon yhteyteen varataan aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Lämpimästi tervetuloa!

 

”Tekemisen meininki on mahtava ja se on tärkeintä, Viitasaarella on positiivinen kulma asioihin”, totesi maakuntajohtaja Pekka Hokkanen kuultuaan kaupungin ajankohtaisista teemoista. Keski-Suomen liitto vieraili Viitasaarella perjantaina 13.10., jolloin kaupungin ja sen tytäryhtiöiden edustajat esittelivät tulevaisuuden näkymiä ja toisaalta Viitasaarella onnistuneesti toteutettuja kokonaisuuksia.

Viitasaarelaistahot antoivat puolestaan kehuja maakuntaliitolle siitä, miten hyvin Keski-Suomessa kuntien ja liiton välinen yhteistyö toimii. Liitto on myös hankerahoitukseen liittyvissä ratkaisuissaan onnistunut erinomaisesti, mikä näkyy esimerkiksi maakuntaan myönnetyn JTF-rahoituksen määrässä.

Tapaamisen perusteella maakuntaliiton sekä kaupungin tavoitteet ja toisaalta työtä vaativat teemat ovat monelta osin yhteneväisiä. Esimerkiksi erilaisten valtakunnallisten rahoituksen ja tukialueiden ennakoidut muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi niin Viitasaaren kuin koko Keski-Suomen investointeihin sekä kasvunäkymiin. Alueen rahoitukseen liittyvä edunvalvonta on maakuntaliitolle tärkeässä roolissa ja myös kaupunki tuo asiaa omissa kannanotoissaan esiin.

Maakuntakaava 2040 on maakunnallisesti suuri, merkittävä asia jota on Keski-Suomen liitossa työstetty pitkään. Siinä tehtävät päätökset vaikuttavat Viitasaarella esimerkiksi liikenneväyliin sekä mahdollisiin tuulivoimasuunnitelmiin. Viitasaari on jättänyt kaavan eri vaiheissa lausuntoja. Pekka Hokkanen kertoi tavoitteena olevan, että maakuntakaava esitetään maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi tämän vuoden joulukuussa.

Wiitaseudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Sampo Siik esitteli Wiilo-logistiikkakeskuksen JTF-rahoituksella toteutettavaa infrahanketta. Keskustelussa käytiin kokonaisuutta läpi ja todettiin, että tällaisella hankerahoituksella toteutettavaksi poikkeuksellisen suuri, lähes 4,5 miljoonan hanke vastaa moniin erilaisiin tavoitteisiin. Viitasaarella sen sijainti on erinomainen Nelostien ydinkäytävän ja Sinisen tien risteyspaikkakunnalla. Tämän merkitys on tuotu myös maakuntakaavaan kaupungin antamissa lausunnoissa.

Kaupungin ja Kehittämisyhtiö Witaksen yleisten näkymien lisäksi Keski-Suomen liiton edustajille esiteltiin Sydänsuomessa-alueyhteistyötä sekä Digikeskusta, jossa on hankkeella saatu käyntiin ainutlaatuista toimintaa. Keski-Suomen liiton edustajat osallistuivat Viitasaarella myös Isoahontien uuden yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän avajaisiin.

Perjantaina Viitasaarella juhlistettiin Isoahontien uutta yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän osuutta Petäjätien risteyksestä Hännilänsalmelle. Yleisöä oli paikalla mukavan paljon, kun kauniissa syyssäässä kansanedustaja Anne Kalmari leikkasi avajaisnauhan. Kalmari muisteli puheissaan sitä, miten hyvä valmius Viitasaarella oli reagoida tarjolla olleeseen ns. joululahjarahaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa.

Puheet pitivät myös kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen ja Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen. Juontaja, vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihdon haastattelussa maastopyöräilijä Toni Tähti kertoi omasta kaudestaan. Kansainvälisesti menestyvä maastopyöräilijä avasi osuuden pyöräilemällä reitin.

Uusi väylä toteuttaa Viitasaaren pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmaa. Osuus on nyt valaistu myös ajoradan osalta.

Mukavia ja turvallista liikennettä ja liikkumista kaikille! Rakenteelliset ratkaisut, kuten tämä uusi väylä, ovat tärkeä osa liikenteen kehittämistä, mikä tuli myös juhlapuheissa useaan otteeseen esiin.

Johanna Pasanen on Viitasaaren kaupunginjohtaja tyttöjen päivänä tänään keskiviikkona 11.10.2023! Aamupäivällä Pasanen perehtyi kaupunkiin ja sen toimintaan kokonaisuutena ja kaupungintaloon. Uusiin teknologioihin tutustumisen lisäksi Digikeskuksessa käsiteltiin niiden viemistä osaksi kaupungin kehittämistä.

#GirlsTakeover -kassien lisäksi Pasanen, Helena Vuopionperä-Kovanen, Katri Lehti ja Mirva Jäntti nauhoittivat podcastin, joka on kuunneltavissa Spotifyssa. Viitasaaren merkittävä rakennushanke oli vuorossa iltapäivällä, kun Pasanen osallistui Wiilo-logistiikkakeskuksen JTF-hankkeen aloituspalaveriin Keski-Suomen liiton edustajien kanssa.

Viitasaarella vaikuttaneista kuvataiteilijoista merkittävin on Wilho Sjöström (1873-1944). Sjöström oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita, professori ja taide-elämän vaikuttaja. Hän vietti pitkiä aikoja Viitasaarella vuosien 1902 ja 1944 välisenä aikana ja kiersi maalaamassa Laukaassa, Korpilahdella, Keuruulla, Saarijärvellä ja Suolahdessa.

Tänä vuonna Sjöströmin syntymästä tulee 150 vuotta ja sen kunniaksi häneen ja hänen teoksiinsa pääsee tutustumaan eri tavoin. Jyväskylän taidemuseossa järjestetään näyttely hänen taiteestaan 14.10.2023-4.2.2024. Lisäksi taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto järjestävät kaikille avoimen luennon ”Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat” torstaina 19. lokakuuta klo 16.30. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä.

Sjöströmin Viitasaari-aiheisten maalausten määrä on mittava ja niistä on kymmenisen teosta esillä näyttelyssä. Valtionpalkinnolla palkittu ”Pilvinen päivä” on maalattu Kymönkoskella. Sjöström vaikutti paikkakunnalla myös muuten, hän oli muun muassa osakkaana tiilitehtaassa.

Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat
To 19.10. klo 16.30–17.30
FT Heikki Hanka
Jyväskylän kansalaisopisto, luentosali 1
Vapaudenkatu 39-41
Luentoa voit seurata myös etäyhteydellä (Zoom) osoitteessa https://urly.fi/3a6V

Professori Heikki Hanka on perehtynyt Wilho Sjöströmin tuotantoon ja esittelee yhden näyttelyssäkin esillä olevan teoksen, Tenniksenpelaajat, tarinan. Teoksen kautta avautuu mielenkiintoinen näkymä taidehistorialliseen tutkimukseen. Professori Heikki Hanka toimii Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksen johtajana Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän taidemuseon ja kansalaisopiston yhteistyössä järjestämälle luennolle on vapaa pääsy.

Wilho Sjöström – Syksystä kesään
14.10.2023–4.2.2024
Syksystä kesään -näyttely esittelee Sjöströmin teoksia keskisuomalaisista taidekokoelmista.
Näyttelyssä nousevat esiin Sjöströmin keskeiset aiheet, taidokkaat muotokuvat sekä luonnon näkymät. Suuri osa teoksissa kuvatuista paikoista sijoittuu Keski-Suomeen.

Sjöström tunnetaan tuotteliaana muotokuva- ja maisemamaalarina. Suomen talvinen ja kesäinen luonto ja varsinkin vesi kiehtoivat taiteilijaa ja häntä kutsuttiinkin aikanaan virtaavan veden runoilijaksi. Maisemiin Sjöström valitsi mieluiten sisäsuomalaisen joki- tai järvenranta-aiheen, jonka melankolinen tunnelma välittyi pilvisen taivaan suodattaman valon läpi. Juuri pilvisen päivän kuvaajana taiteilija saavutti ensi kerran laajempaa huomiota. Tummasävyisten maalausten rinnalla Sjöströmin tuotannossa kulkee myös koloristisempi ja maalauksellisempi linja, johon antoivat virikkeitä matkat Etelä-Ranskaan ja Italiaan.

Taiteilijoita koetelleiden vaikeiden taloudellisten aikojen yli Sjöström selvisi lukuisten muotokuvatilausten ansiosta. Hän oli aikanaan yksi luotetuimmista muotokuvamaalareista ja ikuisti yliopisto- ja kulttuurielämän tärkeimpiä vaikuttajia. Vapaammat henkilökuvat esittävät usein ihmisiä askareissaan. Vankan teknisen taitonsa ansioista hän onnistui saamaan vaivattomasti esiin mallin luonteenomaiset piirteet.

Harvat taiteilijat ovat saaneet nauttia elinaikanaan sellaista suosiota, joka tuli Sjöströmin osalle. Laajan yleisön piirissä Sjöströmin taide sai vankkumattoman kannatuksen teoreettisuutta ja kokeellisuutta välttävän luonteensa vuoksi. Lukuisten luottamustoimiensa ansiosta Wilho Sjöström oli Suomen taide-elämässä keskeinen vaikuttaja 1920-luvun puolivälistä lähtien. Hänet tunnetaan 1800-luvun lopun maisema- ja muotokuvataiteen ihanteiden vaalijana ja oman aikakautensa taidemaun tulkkina.

Wilho Sjöström 1873–1944
Wilho Sjöström syntyi Iisalmessa 1873 virkamiesperheeseen. Kouluaikoina Sjöström teki maalausretkiä Savonlinnan seudulle saksan ja ranskan kielen lehtorina toimineen Robert Lindgrénin kanssa, joka opasti nuorta oppilastaan katselemaan luontoa maisemamaalarin tavoin. Nämä retket antoivat sysäyksen Sjöströmin tulevalle uralle.

Sjöström opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuoteen 1893, minkä jälkeen hän jatkoi opintoja Akseli Gallen-Kallelan yksityisoppilaana. Kuuluisassa Académie Julianissa Pariisissa hän opiskeli vuosina 1894–1897. Sjöström täydensi opintojaan lisäksi Kööpenhaminan Statens Studieskolorissa ja Firenzessä Scuola del Nudossa.

Ensi kerran Wilho Sjöströmin teksia oli esillä Pariisin kevätsalongissa vuonna 1897. Kotimaisissa yhteisnäyttelyissä hän esiintyi heti seuraavasta keväästä lähtien saavuttaen vähitellen asemaa naturalistisena ulkoilmamaalarina, muotokuvaajana ja kansanelämää kuvaavien henkilösommitelmien tekijänä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Sjöström piti vuonna 1909. Elinaikanaan hän osallistui lukuisiin Suomen taiteen näyttelyihin ulkomailla. Hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa museokokoelmissa. Hänelle myönnettiin useita kunniamerkkejä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja vuonna 1932 Sjöström sai professorin arvonimen.

Näyttelystä, luennosta ja Sjöströmistä on tietoa Jyväskylän taidemuseon verkkosivuilla.