Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan tallennetaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajien tietoja
Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) on vuoden 2019 alussa käyttöönotettu kansallinen tietovaranto, joka sisältää tietoja varhaiskasvatustoimijoista, varhaiskasvatuksen toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, lasten huoltajista ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Varhaiskasvatuksen tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tietovarannon pohjalta mm. edistetään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa, tilastoidaan ja tutkitaan varhaiskasvatusta sekä hoidetaan viranomaistehtäviä. Varhaiskasvatuksen tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus.
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnalla ja kuntayhtymällä on velvollisuus tallentaa tiedot varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajista Vardaan 1.9.2019 lähtien. Tallennettavat tiedot sisältävät henkilötietoja huoltajista. Vardaan tallennettavat henkilötiedot huoltajista ovat:
nimi, henkilötunnus, oppijanumero, äidinkieli, kotikunta ja yhteystiedot
varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrä ja palvelusetelin arvo
varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain mukainen perheen koko
maksupäätöksen alkamis- ja päättymispäivämäärä
Vardaan tallennetaan huoltajakokonaisuuteen liittyen ainoastaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten sekä heidän Väestötietojärjestelmässä olevien huoltajiensa tiedot.
Lisäksi Opetushallituksen ylläpitämän oppijanumerorekisterin kautta Vardaan yhdistetään seuraavat rekisteröidyn henkilötiedot:
nimi, oppijanumero ja henkilötunnus tai muu vastaava yksilöintitieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot.
Kuntamme/kuntayhtymämme siirtää operatiivisesta varhaiskasvatuksen tietojärjestelmästä tiedot Vardaan järjestelmäintegraation avulla 19.11.2019 lähtien.
Rekisteröidyn oikeuksista Vardaan liittyen kerrotaan Viitasaaren kaupungin verkkosivuilla osoitteessa:
Jätelainsäädännön mukaan yritysten ja yhteisöjen jätehuolto ei kuulu kunnan ensisijaisen vastuun piiriin. Jätelain uudistuksen myötä jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitori.fi-tietoalustan avulla jätteelleen markkinaehtoista jätehuoltopalvelua. Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. Materiaalitorin käyttäminen on maksutonta ja avointa alan toimijoille.
Mikäli jätteen haltijalla on tiedossa sopiva palveluntarjoaja, voi palvelusta sopia suoraan, eikä Materiaalitoria tarvitse käyttää. Vaikka palveluntarjoaja olisi tiedossa, voi Materiaalitorissa kuitenkin esimerkiksi kilpailuttaa palveluntarjoajia tai pyrkiä etsimään jätelain etusijajärjestyksen mukaisempaa palvelua.
Viitasaaren kaupunginvaltuustolle esiteltiin iltakoulussa vuoden 2020 alustavaa toimialakohtaista talousarvioehdotusta valmistelua ohjaavan lähetekeskustelun pohjaksi. Talousarvioehdotuksen alijäämä kipusi vielä n. 800 000 euroon.
Varsinaisen talousarvioesityksen kaupunginhallitukselle antaa kaupunginjohtaja marraskuun kokouksessa.
Esille tuli menojen kasvupaineet perusturvassa ja teknisessä toimessa sekä sivistystoimen puolella oppilaskuljetuksissa. Tulevana vuonna jouduttaneen talouden tasapainotustoimiin. Keskustelussa tuli esille ennalta ehkäisevän työn tärkeä merkitys lasten, nuorten ja perheiden saamissa palveluissa niin että korjaaviin toimenpiteisiin ei jouduttaisi käyttämään nykyistä määrää veroeuroja.
Ensi vuoden investointisuunnitelmaan oli esitetty menoja yhteensä 5,9 milj. euroa. Keskustelua tuli mm. Isoahon kevyen liikenteen väylästä, mattohissistä ja koirapuistosta, jonka rakentamiseen kaivattiin talkoolaisia avuksi niin, että kustannuksia saataisiin pienemmäksi.
Viitasaaren Yrittäjät ja Viitasaaren kaupunki järjestävät Joulunavauksen Vanhalla yhteiskoululla (eli Puulukio, sijainti Google Maps -palvelussa) perjantaina 29. marraskuuta klo 17.30 alkaen. Tapahtumassa on musiikkiesityksiä, joulupukki saapuu paikalle ja ennen arvontaa viitasaarelaisissa liikkeissä jätettyjen arpojen kesken arvotaan 10 kinkkua. Kaupunki tarjoaa tilaisuudessa keittoa. Aiemmin päivällä Viitasaaren lukion katalaanitontut kiertävät laulamassa viitasaarelaisliikkeissä.
Wiitaunionin lapsiparlamentissa pohditaan parhaillaan sitä, miten Viitasaarella ja Pihtiputaalla edistettäisiin lasten ja nuorten liikuntaa ja mitkä asiat voisivat lisätä lasten ja nuorten liikkumista ( esim. liikuntapaikat, ohjatut liikuntaharrastukset) sekä miten koulupäivään voisi lisätä liikuntaa.
Hyvinvointikoordinaattori Kati Laine-Rissanen vetää ryhmätöitä ja hyviä ratkaisuehdotuksia alkaa löytyä mm. perheen kanssa ja kaverien kanssa yhdessä liikkuminen, kimppakyydit harrastuksiin ja kannustetaan lapsia ja nuoria tulemaan kouluun jalkaisin ja pyörällä.
Myös sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja sivistystoimenjohtaja pohtivat lasten liikuntamahdollisuuksien lisäämistä opettajien, koulun henkilökunnan ja lapsiparlamentin kummivaltuutettujen kanssa mm. koulun ulkopuolista välituntitoimintaa lisäämällä. Oppitunneilla on mm. lisätty toiminnallista opetusta ja joissakin kouluissa välituntiliikuntaa.
”Mies on ollut, mies on mennyt! Ah! Kuin rintan ahdistuupi!”, Jaakko Juteini riimitteli Porthan-muistorunossaan vuonna 1804 – suomeksi. (Kuva: Johan Erik Hedberg: Henrik Gabriel Porthan, 1799)
Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthanin syntymästä tulee perjantaina 8.11.2019 täyteen 280 vuotta. Viitasaarella 1739 syntynyt Porthan oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Hänen mukaansa Viitasaarella on nimetty Porthanin puisto, joka sijaitsee aivan keskustassa. Kirkkoherran perheeseen syntyneen Porthanin synnyinkoti oli paikalla, jossa puisto, Porthanin muistomerkki ja patsas ovat. Viitasaari-Seura järjestää muistohetken seppeleenlaskuineen perjantaina 8.11.2019 klo 13. Tarkemmat tiedot Menoinfon tapahtumasta.
Esa Sironen on kirjoittanut Porthanista, hänen kunniakseen aiemmin järjestetyistä juhlista sekä viitasaarelaissyntyisen miehen merkityksestä kansa- ja peruskoululle tekstin, joka on luettavissa alla. Sironen on jyväskyläläinen dokumenttiohjaaja, jonka elokuva ”Porthanin perintö” esitetään AlfaTV-kanavalla tiistaina 5.11.2019 klo 19 ja ja 7.11.2019 klo 22.
Jyväskylän seminaarissa opeteltiin koulujuhlia
Henrik Gabriel Porthanin tytöt ja pojat
”Tiedätkö että nyt tulee tuo Porthanin päivä 9. päivänä tulevassa kuussa”, seminaarilainen Axel Almqvist kirjoitti neiti Maria Smedbergille. Kirje on päivätty lokakuussa 1875, ja jatkuu: ”me olemme taasen täällä hommanneet näytelmää siksi päiväksi”.
– Tuona vuosikymmenenä etsittiin innokkaasti sellaisia henkilöitä Suomen historiasta, joiden kautta voitaisiin tuoda esille kansallista kulttuuria, Jyväskylän yliopiston museopäällikkö Pirjo Vuorinen esittelee kauniskäsialaista kellastunutta kirjettä.
Jyväskylän opettajaseminaarissa oli pantu merkille ensimmäinen kansallinen suurmiehemme ja hänen syntymäpäivänsä.
Vuotuisiin Porthan-juhliin kutsuttiin myös kaupunkilaisia. Niinpä marraskuussa 1878 paikallinen Päijänne-lehti omisti juhlalle koko etusivunsa. Sen mukaan ”oli kansaa kaupungista rientänyt enempi kuin seminaarin voimistelusaliin mahtuikaan”.
Porthanin painokuva oli seppelöity ja musiikin lehtori Carl Hagfors johti kuoroja. Pianosoitantoa ”toimittivat muutamat kaupungin vallasnaiset taitavasti”. Seminaarilaiset itse esittivät ”taidelausuntona” omien runoniekkojensa säkeitä.
Muun muassa Isa Asp teroitti aiheen parissa kynäänsä.
– Ne olivat seminaarilaisille tärkeitä tilaisuuksia, joissa opittiin juhlaperinnettä. Kun sitten lähdettiin omaan kouluun opettamaan, seminaarin juhlissa oli nähty ja kuultu millainen voi parhaimmillaan olla tällainen pieni kansanjuhla.
Jyväskylän seminaari on lenkki siinä pitkässä ketjussa, jossa suomalaisia on opetettu järjestämään juhlia, Pirjo Vuorinen kertoo. (Kuva Esa Sironen)
Mikä mies Porthan oli?
Porthan syntyi Viitasaaren pappilassa vuonna 1739 ja kuoli Turun akatemian professorina vuonna 1804. Suomessa on nämä kaksi kaupunkia, joista löytyy Porthanin puisto ja patsas.
Matti Klingen kiteytyksen mukaan Porthan oli ”suuri suomalainen, uskollinen ruotsalainen ja vakaumuksellinen eurooppalainen”. Porthan keräsi likimain ensimmäisenä suomalaisena kansanrunoja ja murresanoja, keksi lintujen nimiä, kuten kottaraisen ja palokärjen. Myös keijukainen, mökkiläinen ja umpisuomalainen ovat Porthanin kirjakieleen tuomia sanoja.
Toukokuussa 1864 Turussa paljastettiin Porthanin Roomassa muotoiltu ja Münchenissä valettu patsas. Se oli maamme ensimmäinen kansallismonumentti, jonka vihkiäisissä juhlapuheen piti itse Elias Lönnrot.
Sekään ei riittänyt hälventämään maallisen ihmisen näköispatsaan joillakin tahoilla herättämää närää. Illan hämyssä patsaalla pidettiin kissannaukujaiset.
Viitasaarelle pystytettiin 1800-luvulla muistokivi, jonka äärellä puhuja valisti monisatapäistä kuulijakuntaa. ”Porthan oli se mies, joka ensiksi nosti sitä tietämättömyyden huntua, johon Suomen entisyys oli verhottu.”
Jyväskylän seminaarilaisia 1870-luvulta. Edessä vasemmalla Aina Topelius, kuuluisan isän tytär, hänen vieressään tekstissä mainitun Maria Smedbergin sisar Elisabeth. (Jyväskylän yliopiston tiedemuseo)
Kuohuja ajassa
Porthanin syntymäpäivää pitää Turun yliopiston ylioppilaskunta vuosipäivänään. Sitä juhlistaa lippukulkue patsaalle, jossa kuoro perinteisesti esittää ”Gaudeamus igitur” -ylistyksen yliopistolle ja nuoruudelle.
Samana päivänä myös Pohjalainen osakunta Helsingissä on vuodesta 1839 lähtien viettänyt vuosijuhlaansa. ”Sadan vuoden kuluttua tämä juhla on kenties elävä hämäränä perimätietona”, Fredrik Cygnaeus ennusti nimihenkilön syntymän 100-vuotistunnelmissa.
Juhlan merkittävyys on tunnistettavissa. Topelius luki siellä tutkielmansa ”Onko Suomen kansalla historiaa?” ja Runebergin ”Maamme” laulettiin siellä ensi kerran vuonna 1846. Runon oli tuoreeltaan säveltänyt muuan Ehrström.
Osakunta oli välillä keisarin kieltämä, ja aika oli muutoinkin kuohuva. Maljoja nostettiin niin ”demokraattiselle Suomelle” (O. Donner) kuin ”aristokratialle” (F. Cygnaeus). Kun juhlassa lähestyttiin puolta yötä, lasit täytettiin seuraavan päivän sankarille Martti Lutherille.
Väentungosta Viitasaarella
Jyväskylään perustettiin 1800-luvulla maamme ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari, joka loi monia kansakoulujen kautta ympäri maan levinneitä perinteitä. (Jyväskylän yliopiston tiedemuseo).
Kului toiset sata vuotta, ja se tarkoitti, että elettiin talvisotaa edeltävää rauhan kesää. Viitasaarella se huipentui Porthan-juhliin, joista muodostui ehkä suurimmat koskaan lajissaan maassamme.
”Sadoittain oli henkilö-, kuorma- ja omnibussiautoja liikkeellä varhaisesta aamusta iltamyöhään”, Viitasaaren seutu kirjoitti palstojaan säästämättä.
Tilaisuuden alkaessa juhlapuiston istumapaikat olivat täynnä ja ”koko lähitienoo mustana yleisöä. Maantien tienoo aina kääntösillalle asti oli yleisön täyttämä, samoin kuin puistoa vastapäätä oleva pappilan heinäpeltokin. Arvion mukaan oli yleisöä päiväjuhlaa seuraamassa 6000–7000 henkilöä.”
Juhlaesitelmän piti Turun yliopiston rehtori Einar V. Juva. Jyväskylän seminaarista tervehdyksen toi tohtori Sakari Kuusi.
Kuinka säkenöiviä puheet olivat, sitä emme tiedä. Mutta ainakin Juha Hurme on tuottanut Niemi-kirjaansa sivukaupalla eloisaa tarinaa Suomen historian isästä. ”Hänen pähkäilyjensä tuloksena alkoi laajemmissakin piireissä itää aatos niemeläisistä omana erillisenä kansakuntana.”
Opettaja osasi
Viitasaaren yhteiskoulun 1960-luvun oppilaita ja opettaja kokoontuneina sikäläiseen Porthanin puistoon. (Kuva Raimo Suihkonen)
Klingen sanoin Porthanista jäi syvä jälki ”Suomen sivistämisen historiaan”. Siitä todistaa jyväskyläläistynyt Raimo Suihkonen. Viitasaaren yhteiskoulussa näet leikkautuivat Porthan-kultin akateemiset ja seminaarilähtöiset pitkät linjat.
– Meillä 1950–1960-luvun koululaisilla oli tapana kokoontua historian opettajamme Veikko Meriojan johdolla Porthanin muistokiven äärelle kuulemaan luentoa Porthanin perinnöstä, Suihkonen muistelee.
Kun tämä tapahtuu koko oppikoulun ajan, niin kyllä siitä jonkinmoisen rokotuksen saa.
– Parikymmentä vuotta sitten me ”Porthanin pojat” eri puolilla Suomea päätimme alkaa kokoontua Porthanin syntymäpäivänä muistelemaan kouluamme ja sitä rikasta perintöä jonka olemme Porthanilta saaneet.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen huoltajille ja oppilaille/opiskelijoille suunnattu arviointikysely on avoinna Wilmassa sunnuntaihin 10.11.2019 saakka.
Mikäli haluat vaikuttaa, käy vastaamassa kyselyyn!!
Viitasaaren työllisyyden kuntatalousvaikutuksia raportoitiin kaupunginhallitukselle 4.11. kokouksessa ulkopuolisen arvioinnin tuloksena.
Selvityksen pohjalta todettiin, että Viitasaaren työllisyyspalvelut ovat vaikuttavia ja kaupungin kannattaa niitä jatkaa.
Viitasaaren työttömien määrä on laskenut vuosittain ja aikaisemmin palkkatukea on saatu ja voitu käyttää työllistämiseen melko hyvin, mutta jatkossa työkokeilujen ja kuntouttavan työtoiminnan roolia olisi hyvä leventää Viitasaaren kaupungin palvelutarjonnassa. Kuntataloudellisesti palkkatukityöllistäminenkin on vaikuttavaa
