Vieraslajilain 11 §:ssä on kielletty kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin kasvattaminen. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä kasvattamisella tarkoitetaan. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan, kun haitallista vieraslajikasvia kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa, on lajin esiintyminen kiinteistöllä perusteltua rinnastaa lajin kasvattamiseen. Tällöin kiinteistön omistajan tai haltijan on hävitettävä haitallisen vieraslajikasvin esiintymä alueeltaan (tai estää lajin leviäminen tehokkaasti).
Hävittämisvelvoite voi koskea myös naapurikiinteistöltä tai muualta ympäristöstä levinneitä esiintymiä, vaikka niitä ei aktiivisesti kasvatettaisi. Yhteistyö torjunnassa samanaikaisesti naapuruston kanssa on tärkeää.
Kunta vastaa yleisten alueiden omistajana, ettei haitallisten vieraslajikasvien anneta lisääntyä kunnalle kuuluvilla alueilla. Etenkin säännöllisessä hoidossa olevilla kunnan alueilla kuten katujen viheralueilla, puistoissa ja uimarannoilla haitallisen vieraslajikasvin esiintymät on vieraslajilain näkökulmasta perusteltua yleensä rinnastaa lajin kasvattamiseen.
Tienpitäjä vastaa tiehen kuuluvien alueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Näiden alueiden pinta-ala on erittäin suuri, ja kunnossapidon tarve ja sisältö vaihtelevat samoillakin tieosuuksilla merkittävästi. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko haitallisen vieraslajikasvin esiintymä tiehen kuuluvalla alueella perusteltua rinnastaa kasvattamiseen.
Vieraslajilakia ja -asetusta valvoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Lisätietoa vieraslajeista löytyy kattavasti vieraslajiportaalista.
Lähde: https://vieraslajit.fi/fi/content/haitallisen-vieraslajikasvin-kasvatuskielto
Vieraslajilain (1709/2015) 11 §:n mukaan kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa:
1) päästää ympäristöön;
2) tarkoituksellisesti tuoda maahan Euroopan unionin ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
1.6.2019 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019) mukaan kansallisesti merkittäviä haitallisia vieraslajeja ovat:
1 alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
2 hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia
3 tarhatatar Reynoutria x bohemica
4 japanintatar Reynoutria japonica
5 sahalinintatar Reynoutria sachalinensis
6 kanadanvesirutto Elodea canadensis
7 komealupiini Lupinus polyphyllus
8 kurtturuusu Rosa rugosa, ml.Rosa rugosaf. alba (kasvatuskielto voimassa 1.6.2022 alkaen)
9 lännenpalsami Impatiens capensis