Viitasaaren yli 2,7 miljoonan euron tulos vuodelta 2023 esitetään siirrettäväksi investointivarauksiin – Kaupunginhallitus antoi lausunnon hyvinvointialueen palveluverkon suunnitelmiin

Kirjoittanut

Viitasaaren kaupungin tilinpäätös vuodelta 2023 on ylijäämäinen yli 2,7 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsitteli tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 18.3.2024. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että ylijäämäisestä tuloksesta tehdään vapaaehtoisia varauksia kaupungin investointeihin. Vapaaehtoisina varauksina esitetään tehtäväksi Wiilo-logistiikkakeskukseen 1,3 miljoonaa euroa, 400 000 euroa kaupungintalon peruskorjaukseen, 400 000 euroa varhaiskasvatuksen tilaratkaisuihin ja 613 000 euroa uimahallin peruskorjaukseen. Hallitus ja kaupunginjohtaja allekirjoittivat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 2023. Tilinpäätös annetaan tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi, jonka jälkeen päätös tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmiin jätetyssä Viitasaaren lausunnossa kaupunginhallitus pitää erittäin kiitettävänä sitä, että Viitasaaren terveysaseman kivijalkapiste esitetään säilytettäväksi kummassakin julkaistussa vaihtoehdossa. Viitasaarella pystytään tarjoamaan palveluita myös naapurikuntien asukkaille ja kaupungilla on valmius tilojen ylläpitoon sekä tarvittaessa korjausinvestointeihin. Viitasaarella ovat säilymässä myös muut toimipisteet lukuun ottamatta Palvelutalo Lehtolaa. Kaupunki toivoo yksikön kokonaisvaltaista tarkastelua ennen sulkemispäätöstä. Jos Lehtolan toiminta lopetetaan, kaupunki edellyttää sen tapahtuvan hallitusti ja niin, että asukkaille etsitään ympärivuorokautisen hoivan paikat Viitasaarelta. Lausunnossa nostetaan esiin muun muassa myös paikallisen erikoissairaanhoidon tarve, turvapalveluiden vasteajat, liikkuvien ja digipalveluiden kehittäminen sekä kaupungin yhteistyövalmius eri rajapinnoissa ja esimerkiksi rekrytoinnissa. Koko lausunto on luettavissa erillisessä dokumentissa (PDF).

Viitasaaren hallintopalveluiden palvelualuejohtajan virka tulee haettavaksi ajalle 19.3.-21.4.2024, päätti kaupunginhallitus. Virka on haettavissa Kuntarekry-palvelussa. Virka perustetaan, koska kaupunginsihteeri jää eläkkeelle syksyn 2024 aikana ja henkilöstöjohtajan määräaikainen virka päättyy. Wiitaunionin purkautumisen myötä tarkoituksenmukaiseksi on nähty, että kaksi virkaa yhdistetään jatkossa. Uusi palvelualuejohtaja vastaa hallintopalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Palvelualuejohtaja on myös koko kaupungin henkilöstöjohtaja ja KT-yhdyshenkilö.

Kaupunginhallitus antoi lausunnon hallinto-oikeudelle, joka liittyy kunnallisvalitukseen Karhukorven tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämissopimusta koskevassa asiassa. Valitus koskee kaupunginhallituksen 15.1.2024 tekemää päätöstä. Tuulivoima-asioista on oma koontisivunsa.

Valtakunnallisen TE-palvelu-uudistukseen liittyy valmistelukustannuksia, johon valtio on varautunut muutoskustannusten korvaamisella. Kuntakohtainen korvaus on kiinteä 44 000 euroa, lisäksi muutoskuluja korvataan työttömien määrän perusteella. Kaupunginhallituksen käsittelyssä olleen sopimusluonnoksen mukaan Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmisteluun varataan 737 100 euroa, josta Viitasaaren osuus on 56 700 euroa. Tämän Viitasaari maksaa työllisyysalueen vastuukunta Äänekoskelle. 10 prosenttia eli 6300 euroa Viitasaaren saamista muutoskorvauksista jää kaupungille omien uudistuksista johtuvien kustannusten kattamiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimusluonnoksen ja valtuutti kaupunginjohtajan allekirjoittamaan jakosopimuksen Viitasaaren puolesta.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyisi hyvinvointiraportin vuodelta 2023. Vuoden 2023 Henkilöstökertomus puolestaan päätettiin saattaa tiedoksi kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Kaupunginhallitus käsitteli lisäksi muun muassa kaupunginjohtajan katsausta ajankohtaisiin asioihin, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistyksen vuosikokousedustajan valintaa ja ohjeistamista sekä edellisessä kokouksessa tehtyyn palveluliikenteen hankintapäätökseen liittyvää sopimusta. Kaikki päätökset ja käsitellyt asiat tarkastamattomassa pöytäkirjassa (PDF), liitteet esityslistan yhteydessä.

Viitasaarelaiset vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat voivat käyttää sairaanhoitajien chat-palvelua – Hyvinvointialueen sähköisessä palvelussa on laajat aukioloajat

Kirjoittanut

Keski-Suomen hyvinvointialueella on käytössä sairaanhoitajien chat-palvelu, jossa on laajat aukioloajat ja nopeampi yhteydenotto kuin puhelimitse. Sähköisessä palvelussa viitasaarelaiset voivat ottaa yhteyden sairaanhoitajiin osoitteessa Omaks.fi, jossa on myös muita Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita. Chat on avoinna arkisin, arkipyhinä ja viikonloppuisin, tarkat aukioloajat ovat palvelun sivulla. Myös Viitasaaren vapaa-ajan asukkaat voivat käyttää chat-palvelua päivystyksellisissä asioissa.

Chat-palvelun kautta asiointi on rinnastettavissa puhelimitse tai sote-asemalla asiointiin hoitajan luona, samat asiat ovat hoidettavissa keskustelun välityksellä tai tarvittaessa video- tai puheyhteyden avaamalla. Chatin kautta ammattilainen voi ottaa kantaa ja arvioida tarvitseeko kertomasi/ilmoittamasi oire tai vaiva hoitoa tai hoitoon ohjausta esimerkiksi ajanvarausta lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle. Sairaanhoitajalla on mahdollisuus myös chat-keskustelun aikana olla yhteydessä lääkäriin, jolloin tarvitsemasi apu voi selvitä jo chat-yhteyden aikana. Chat-palvelu on kaikille maksuton.

Mikäli asiakkaalle varataan chat-palvelussa normaali vastaanottoaika ammattilaiselle, yli 18-vuotiaalta asiakasta peritään asiakasmaksuhinnaston mukainen maksu. Jos asiakkaalle varataan esimerkiksi lääkärille tai terapeutille videovastaanottoaika, maksu on puolet asiakasmaksuhinnaston mukaisista maksuista.

Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa ja OmaKS.fi-sivulla.

 

Kestävän kehityksen toimet koetaan tärkeäksi Viitasaarella – Tutustu tuloksiin

Kirjoittanut

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille pidetyn ilmastokyselyn mukaan kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotoimia, puitteita kestävälle elämäntavalle sekä paikallisten ekotekojen esiin nostoa viestinnässä.

Kysely toteutettiin 16.1.–18.2.2024 osana Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanketta. Verkossa ja alueen kirjastoissa vastattavissa olleeseen kyselyyn kertyi kaikkiaan lähes 300 vastausta. Ilmastokyselyn avulla alueen kunnat halusivat kuulla asukkaiden, mökkiläisten ja alueella työskentelevien ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin.

Tulokset puhuvat puolestaan – ilmastotyö koetaan tärkeäksi myös maaseutumaisissa kunnissa ja pienissä kaupungeissa.

• Alueen kunnilta odotetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä sekä niistä viestimistä. Ilmastotyön ohella etenkin luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi.
• Myös paikallisten yritysten tekemä vastuullisuustyö sekä mahdollisuus kokeilla kestävää elämäntapaa tukevia ratkaisuja omassa arjessa kiinnostavat asukkaita.
• Asukkaat ovat aktiivisesti tehneet kodeissaan energiaremontteja ja pienempiä energiansäästötoimia, mutta tukea ja neuvontaa kaivataan edelleen.
• Vaikka oma auto koetaan usein välttämättömäksi arjen matkoilla, suhtautuvat asukkaat myönteisesti kestävän liikkumisen muotoihin kuten pyöräilyyn ja kimppakyyteihin. Autojen ekologisista käyttövoimista kaivataan lisää kokemusperäistä tietoa.

Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille laadittavien ilmastotiekarttojen suunnittelussa.

Tutustu Viitasaaren kyselytuloksiin tarkemmin täällä erillisessä koontidokumentissa (PDF).

Kestävän kehityksen toimikunta on esimerkki edelläkävijyydestä

Kyselyn kautta yli kymmenes vastaajista ilmoittautui mukaan alueen kuntien ilmastotyöryhmiin. Alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä sekä kuntien henkilöstöstä muodostuvat ilmastotyöryhmät edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella.

Viitasaarella Kestävän kehityksen toimikunta on koordinoinut kaupungin kestävyystoimia jo vuodesta 2020. Uusien asukasedustajien mukaan ottamista kaupunginhallituksen nimeämään työryhmään selvitetään parhaillaan.

Asukkaille suunnattu ilmastokysely tullaan jättämään auki pidemmäksi aikaa, jotta vastauksia saadaan kartoitettua lisää etenkin vapaa-ajan asukkaiden osalta. Kyselyyn voi käydä vastaamassa verkkolomakkeella.

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma -hannkkeen logo
Ympäristöministeriön logo
Ilmastotyön lisäksi asukkaita kiinnostivat etenkin luontoarvot.

Viitasaaren elokuvaviikolla runsaasti huippuelokuvia eri-ikäisille – Perinteinen kulttuuritapahtuma järjestetään 4.-7.4.2024

Kirjoittanut

Viitasaaren pitkien perinteiden elokuvaviikko järjestetään myös keväällä 2024! Nuorisotalon teatterin (Koulukuja 8, Google Maps) valkokankaalla nähdään huhtikuun 4. – 7. välisenä aikana kuluneen ja kuluvan vuoden suurimpia elokuvatapauksia.

Niitä ovat erityisesti
• 2020-luvun katsotuin kotimainen elokuva, Tiina Lymin suurelokuva Myrskyluodon Maija
• suomalaisen elokuvan maailmankartalle jälleen nostanut Aki Kaurismäen lempeänkaunis Kuolleet lehdet
• eniten Jussi-ehdokkuuksia kerännyt Tia Kouvon perhedraama Mummola (ehdolla 11 kategoriassa, mm. Vuoden elokuva, vuoden ohjaus, vuoden käsikirjoitus, vuoden kuvaus)

Pienemmille elokuvanystäville festivaali tuo heti avauspäivänään kaikille sallitun, avoimen ja ilmaisen näytöksen 90-luvun seikkailuklassikosta Muumipeikko ja pyrstötähti! Lisäksi lapsia ja lastenmielisiä hellitellään lastenkirjojen uutuusfilmatisoinneilla Heinähattu, Vilttitossu ja kana & ensi-iltaleffalla Prinsessa Pikkiriikki.

Supersuosittujen TV-sarjojen filmatisoinneista Viitasaarella nähdään tuoreet tapauksen Syke-elokuva: Särkynyt sydän sekä Luottomies-elokuva: All in.

Kansainvälisistä elokuvatapauksista kankaalla nähdään brittidraaman ykkösohjaaja Ken Loachin viimeisin työ The Old Oak sekä Euroopan parhaana dokumenttielokuvana palkittu virolaisohjaaja Anna Hintsin Savusaunasisaruus. Dokumenttiuutuuksista nähdään myös Virpi Suutarin odotettu metsistä ja niitä suojelevista aktivisteista kertova Havumetsän lapset.

Elokuvaviikon toteuttaa Keski-Suomen Elokuvakeskus yhteistyössä Viitasaaren kaupungin kanssa.

Kaupunki jakaa elokuva-alan kunniapalkinto Humanismin käden lauantaina 6.4. Palkinto on jaettu vuodesta 1980.

Koko ohjelmiston aikatauluineen löydät Keski-Suomen Elokuvakeskuksen verkkosivuilta. Verkkosivuilla voit tehdä lippuvarauksesi & näin varmistaa paikkasi elokuvissa! Lippuja on myös mahdollista ostaa paikan päältä ovelta aina puoli tuntia ennen elokuvan alkua, mikäli lippuja riittää!

 

Yksityisteiden kunnossapitoavustukset haettavissa – Avustusta tulee hakea viimeistään 12.4.2024

Kirjoittanut

Yksityistiet ovat merkittävä osa Viitasaaren liikenneverkkoa. Viitasaaren kaupunki avustaa alueensa yksityisteiden kunnossapitoa elinympäristön ja asumisen lautakunnan talousarvioon varatuin määrärahoin.

Parhaillaan on haettavana avustukset koskien kunnossapitovuotta 2023, hakemukset on jätettävä viimeistään 12.4.2024. Avustusmääräraha pyritään jakamaan kokonaisuudessaan kaikille hyväksytyille hakijoille. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemuslomakkeet ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät Yksityistiet-sivulta.

Monikulttuurinen Elämäni ruoat -tapahtuma 20.3.2024 – Kaikille avoimen nyyttärikohtaamisen lisäksi runsaasti tapahtumia Satakielikuukauden aikana

Kirjoittanut

Elämäni ruoat on monikulttuurinen tapahtuma rasisminvastaisella viikolla keskiviikkona 20.3.2024 klo 17-20 Viitasaaren seurakuntatalolla, Pappilantie 6 (Google Maps). Kaikki tulijat voivat nyyttäriperiaatteella tuoda tapahtumaan oman elämänsä suosikkiruokaa yhteiseksi syötäväksi, suolaista tai makeaa. Tavoitteena on saada tarjolle erilaisia ruokia eri kulttuureista. Tilaisuuden alussa eri toimijat Viitasaarella esittelevät lyhyesti toimintaansa, jaossa on myös esitteitä ja tärkeitä yhteystietoja. Toimijoiden esittelyt ovat suomeksi tai englanniksi toiveiden mukaan, ja ne tulkataan ukrainaksi. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, ja toivommekin, että ihmiset tulevat rohkeasti kohtaamaan toisia, tutustumaan muihin ihmisiin ja kulttuureihin sekä kuulemaan Viitasaaren eri palveluista. Lisäksi tilaisuudessa kartoitetaan toiveita mm. tuleviin tapahtumiin liittyen. Tapahtuma järjestetään yhteistyönä Viitasaaren kaupungin, Viitasaaren seurakunnan sekä Viitasaaren kirjaston Kohtaa ja kotiudu –hankkeen toimesta. Tapahtuma on osa Satakielikuukautta (21.2.-21.3.), joka juhlistaa äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta, sekä rasisminvastaista viikkoa (18.-24.3.).

”Food of my life” is a multicultural event during the anti-racism week on Wednesday 20.3.2024 at 17-20 at Viitasaari parish house, Pappilantie 6 (Google Maps). Everyone can bring the favorite food of their life, salty or sweet, to the event. The aim is to have a variety of dishes from different cultures at the table. At the beginning of the event, the different organisations and actors in Viitasaari will give a short presentation of their activities/services, and brochures and important contact information will be distributed. The presentations will be in Finnish or English, depending on your wishes, and will be translated into Ukrainian. The event is free of charge and open to all, and we hope that people will feel encouraged to come and meet others, get to know other people and cultures, and learn about the different services and hobbies available in Viitasaari. The event will also be a chance to share wishes for future events, among other things. The event is organised in cooperation between the City of Viitasaari, Viitasaari Evangelical church and Viitasaari Library’s ”Kohtaa ja kotiudu” -project. The event is part of the national Multilingual month (21.2.-21.3.), which celebrates native languages and linguistic diversity, as well as the anti-racism week (18.-24.3.).

Satakielikuukausi on helmi- ja maaliskuulle sijoittuva valtakunnallinen teemakuukausi, joka juhlistaa äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta. Tämän kuukauden aikana pyrimme erityisesti huomioimaan paikkakunnallamme asuvia vieraskielisiä kutsumalla heitä yhdessä meidän paikallisten kanssa osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin, joita täällä järjestetään. Lisäksi pyrimme lisäämään myös paikallisten tietämystä monikulttuurisuudesta, eri kieliryhmistä sekä rasismista. Toimintaa järjestävät eri tahot Viitasaarella, ja kirjasto on mukana toiminnan järjestämisessä osana Kohtaa ja kotiudu –hanketta.

Tapahtumia Viitasaarella Satakielikuukauden 2024 aikana:

Eri kieliä ja maita käsittelevät kirjanäyttelyt kirjastossa maaliskuun aikana
11.3. Monikulttuurisuutta ja erilaisuutta käsittelevä tarinallinen konsertti alle kouluikäisille lapsille Viitasaari Areenalla klo 9.30
12.3. Perheilta perhekeskuksella klo 16-18
13.3. Naisten liikunta- ja saunailta Lummeniemessä klo 17.30-20.30
21.3. Miesten saunailta Lummeniemessä klo 18 alkaen

Rasisminvastainen viikko 18.-24.3.2024:
Rasmus ry:n julistenäyttely kirjastolla
18.3. kielikahvila kirjastolla klo 18-19.30
20.3. Päätilaisuus ”Elämäni ruoat” seurakuntatalolla klo 17-20
22.3. Satutuokiot kirjastolla, aiheena monikulttuurisuus klo 9.15 ja 10.00 (samansisältöiset tuokiot)
22.3. Seurakunnan iltaperhekerhon virpovitsatalkoot seurakuntatalolla klo 16-18

The Multilingual month is a national theme month during February and March, celebrating native languages and linguistic diversity. During this month, we make a special effort to pay attention to the foreign-language speakers living in our community by inviting them, together with the locals, to participate in the various events that take place in our town. We also aim to raise local awareness about multiculturalism, different language groups and racism. The activities of this month are organised by different organisations, and the library is participating as part of the library’s ”Kohtaa ja kotiudu” -project.

Some of the events in Viitasaari during the Multilingual Month 2024:

Little book exhibitions on different languages and countries in the library during March
11.3. Musical theatre performance about diversity for children under school age at Viitasaari Areena at 9.30 a.m.
12.3. Family evening at the Family Centre at 16-18
13.3. Women’s sports and sauna night in Lummeniemi from 17.30 to 20.30
21.3. Men’s sauna night in Lummeniemi starting at 18.00

Anti-racism week 18.-24.3.2024:
Rasmus ry poster exhibition at the library
18.3. Language café at the library at 18-19.30
20.3. Main event ”Food of my life” at the parish hall from 17-20
22.3. Storytime at the library, on the theme of multiculturalism at 9.15 and 10.00 (same theme)
22.3. Family club’s ”virpovitsatalkoot” at the parish house at 16-18

Päiväkeskusohjelma viikoille 11-12/2024 – Päiväkeskuksella tarjolla muun muassa musiikkia, bingoa, pelejä ja arpajaiset

Kirjoittanut

Päiväkeskusohjelma viikoille 11 ja 12 eli maanantaista 11.3.2024 alkaen.

Kaikille avoimen päivätoiminnan ohjelma arkisin klo 12.30-13.30. Hyvinvointialueelta etukäteen tilattava lounas keskuksen ollessa auki klo 11.30–12.30.

Yhdistysten, seurakuntien ja muiden vapaaehtoisten toimintaa avoimessa päivätoiminnassa koordinoi Viitasaaren kaupunki.

Viikko 11
Ma 11.3. Kari Keurulaisen musiikkimaanantai
Ti 12.3. Hyvän mielen lukuhetki / Mieli ry
Ke 13.3. Katin bingo
To 14.3. Seurakunta / kanttori Pekka Luukkonen
Pe 15.3. Hyvinvointipäivä: asiaa aivoterveydestä / terveydenhoitaja Kirsi Rülhmann

Viikko 12
Ma 18.3. Viitaseudun kuulo
Ti 19.3. Pelataan yhdessä!
Ke 20.3. Luetaan lehtiä / kirjasto
To 21.3. Hyvän mielen bingo / Mieli ry
Pe 22.3. Kevätmyyjäiset ja arpajaiset

Ilmastotyö koetaan tärkeäksi pohjoisessa Keski-Suomessa

Kirjoittanut

Ilmastotyön lisäksi asukkaita kiinnostivat etenkin luontoarvot.

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille pidetyn ilmastokyselyn mukaan kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotoimia, puitteita kestävälle elämäntavalle sekä paikallisten ekotekojen esiin nostoa viestinnässä. 

Kysely toteutettiin 16.1.–18.2.2024 osana Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanketta. Verkossa ja alueen kirjastoissa vastattavissa olleeseen kyselyyn kertyi kaikkiaan yli 250 vastausta. Ilmastokyselyn avulla alueen kunnat halusivat kuulla asukkaiden, mökkiläisten ja alueella työskentelevien ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin.  

Tulokset puhuvat puolestaan – ilmastotyö koetaan tärkeäksi myös maaseutumaisissa kunnissa ja pienissä kaupungeissa. Kuntakohtaiset kyselytulokset löydät tämän artikkelin lopusta.

  • Alueen kunnilta odotetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä sekä niistä viestimistä. Ilmastotyön ohella etenkin luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. 
  • Myös paikallisten yritysten tekemä vastuullisuustyö sekä mahdollisuus kokeilla kestävää elämäntapaa tukevia ratkaisuja omassa arjessa kiinnostavat asukkaita. 
  • Asukkaat ovat aktiivisesti tehneet kodeissaan energiaremontteja ja pienempiä energiansäästötoimia, mutta tukea ja neuvontaa kaivataan edelleen. 
  • Vaikka oma auto koetaan usein välttämättömäksi arjen matkoilla, suhtautuvat asukkaat myönteisesti kestävän liikkumisen muotoihin kuten pyöräilyyn ja kimppakyyteihin. Autojen ekologisista käyttövoimista kaivataan lisää kokemusperäistä tietoa. 

Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille laadittavien ilmastotiekarttojen suunnittelussa.

Kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotekoja sekä puitteita kestävälle elämäntavalle

Kyselyyn vastanneista asukkaista 62 % piti kuntien osallistumista ilmastotyöhön tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain 10 % vastaajista näkee ilmastotyön tarpeettomana tai vaikutukseltaan vähäisenä. Asukkaat toivoivat kunnilta esimerkkinä olemista, ekotekojen mahdollistamista ja kannustamista kestäviin valintoihin arjessa. Kestävyysnäkökulmat vaikuttavat asukkaiden henkilökohtaisissa valinnoissa eniten kuluttamiseen ja asumiseen, mutta monet pohtivat myös omien liikkumis- ja ruokavaliotottumustensa kestävyyttä. 

Kysyttäessä, mihin toimenpiteisiin kuntien tulisi ilmastotyössään panostaa, jakautuivat asukkaiden mielipiteet melko tasaisesti toimenpiteiden kesken. Eniten kannatettiin jätehuoltoa tehostavia sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistäviä ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Lisäksi kuntaorganisaatioiden tulisi omissa kilpailutuksissaan ja hankinnoissaan painottaa kestäviä valintoja entistä enemmän. Kuntien omistamiin kiinteistöihin kohdistuvien toimenpiteiden ohella kuntien odotetaan viestinnällään kannustavan asukkaita tarttumaan ekologiseen elämäntapaan ja kokeilemaan kestäviä valintoja. 

Ilmastotyön ohella myös luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. Luontokadon pysäyttämistä, elinympäristöjen kunnostamista ja ennallistamista sekä luontoarvojen huomiointia kuntien omistamien metsien hoidossa kannatti noin kolmasosalta vastaajista.  

Vastaajat saivat ehdottaa myös omia toimenpiteitään ja ideoita tulikin muun muassa ruokahävikin vähentämiseen, energiansäästöön ja luontoympäristöjen ennallistamiseen liittyviin toimiin. 

Näihin asioihin kuntien tulisi panostaa ilmastotyössään
Näihin asioihin kuntien tulisi panostaa ilmastotyössään

Kodeissa säästetään energiaa

Ilmastokyselyyn saatiin vastauksia hyvin sekä taajamista että haja-asutusalueiltakin – keskinäinen jakauma oli likimain puoliksi – mikä osoittaa ilmastoaiheiden kiinnostavan kuntien asukkaita asuinpaikasta riippumatta. Kyselyyn vastanneista noin 85 % oli kuntien vakituisia asukkaita. Loput vastaajista oli vapaa-ajanasukkaita tai kuntien alueella vakituisesti työskenteleviä. Innokkaimpia vastaajia olivat ikäryhmät 36–55 vuotta (37 % vastaajista) ja 56–65 vuotta (29 %) sekä yli 66-vuotiaat (22 %). Asumisen osalta kysymykset koskivat ennen kaikkea energiankäyttöä. 

Yli 80 % vastaajista on omakotiasujia. Omakotitaloissa on vaihtelevasti tehty erilaisia energiatehokkuutta parantavia ja energiaa säästäviä toimenpiteitä. Vajaa kolmasosa kertoi tehneensä suurempia energiaremontteja, kuten vaihtaneensa öljylämmitysjärjestelmän muuhun lämmitysmuotoon tai asentaneensa aurinkopaneeleita. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen (39 %) sekä lisäeristäminen (28 %). 37 % vastaajista ei ollut tehnyt minkäänlaisia energiatehokkuustoimia. Valtaosa kertoi seuraavansa kotinsa sähkön ja/tai lämmitysenergian kulutusta aktiivisesti. Vedenkulutuksen osalta seurannan aktiivisuus jakautui likimain puoliksi (seuraa/ei seuraa). 

Rivi- ja kerrostaloissa asuvista (19 % vastaajista) kolme neljästä kertoi taloyhtiössään tehdyn energiatehokkuustoimenpiteitä. 44 %:ssa taloyhtiöistä oli tehty suurempia energiaremontteja. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ovien ja/tai ikkunoiden vaihdot (45 %) ja niiden lisäeristäminen (13 %) sekä patteri- ja lattiatermostaattien uusiminen (20 %). Sähkön ja lämmitysenergian kulutusta seuraa 67 % vastaajista, ja lähes yhtä moni myös vedenkulutustaan. Huomionarvoista on, että viidennes rivi- ja kerrostaloasujista eivät olleet tietoisia jo tehdyistä toimista, ja jopa 64 % ilmoitti, etteivät olleet saaneet ohjeistusta kodin energiansäästöön esimerkiksi taloyhtiöltään, isännöitsijältään tai sähköyhtiöltä.

Kodeissa tehdyt energiatehokkuustoimet kiinteistötyypeittäin (% vastaajista)
Kodeissa tehdyt energiatehokkuustoimet kiinteistötyypeittäin (% vastaajista)

Kestävät liikkumismuodot kiinnostavat

Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) oma auto on arjen käytetyin liikkumismuoto. Auton omistamisen koettiin olevan välttämättömyys varsinkin taajamien ulkopuolella ja pidemmillä matkoilla muun muassa heikoista julkisen liikenteen yhteyksistä johtuen.  

Autojen vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö, lataushybridit ja biokaasu) kiinnostivat suurinta osaa autoilevista vastaajista (82 %), mutta niihin liittyvää tietoa ja kokemuksia kaivattiin vielä lisää. Esimerkiksi uusien sähköautojen korkea hinta ja käyttöominaisuudet mietityttivät vastaajia. Lisää latauspisteitä toivottiin silti kaikkiin kuntiin. Yhteiskäyttöiset autot saivat varovaista kiinnostusta, vajaa puolet vastaajista oli kiinnostuneita tai mahdollisesti kiinnostuneita kokeilemaan henkilöautojen yhteiskäyttöä. Sen sijaan kimppakyytien käyttämiseen suhtauduttiin vähemmällä varauksella. Lähes 63 % vastaajista olisi valmiita käyttämään tai mahdollisesti käyttämään kimppakyytejä, jos niistä sopiminen olisi helposti toteutettavissa. 

Reilu viidesosa kaikista vastaajista kulkee arjen matkat jalan tai pyörällä. Ymmärrettävästi osuus lähes tuplaantuu taajamissa asuvien osalta. Valtaosa (88 %) taajamissa asuvista, pääosin autoilla liikkuvista vastaajista olisi valmiita liikkumaan enemmän jalan tai pyörällä, jos kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet olisivat paremmat. Haja-asutusalueen asukkaista kaksi viidestä olisi valmiita lisäämään jalankulkua ja pyöräilyä etenkin lyhyillä matkoilla. 

Lähes puolet vastaajista piti jalankulku- ja pyöräilyväyläverkoston kattavuuden ja kunnossapidon kehittämistä merkittävimpänä keinona auton käytön vähentämisessä. Neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sähköpyörän arjen liikkumisvälineeksi. Työsuhdepyörää, eli työsuhde-etuna tarjottavaa polkupyörää piti 16 % vastaajista merkittävänä liikkumisen kannustimena. Myös pyöräilyyn liittyviä palveluita, kuten vuokrausta ja huoltopalveluita pidettiin tärkeinä.

Ilmastotyöstä halutaan näkyvää ja helppoa

Viestintä ja tiedottaminen koettiin oleelliseksi osaksi ilmastotoimien edistämistä ja vastaukset heijastelevatkin odotuksia kuntien aktiiviselle ilmastoviestinnälle. Etenkin oman kunnan ja alueen yritysten tekemästä ilmasto- ja vastuullisuustyöstä toivottiin esimerkkejä (48 % ja 44 % vastaajista).  

Myös konkreettisiin keinoihin, joilla asukkaat voivat tehdä ilmastotyötä omassa arjessaan, kaivattiin keinoja ja osallistumismahdollisuuksia. 44 % toivoi opastusta ja neuvontaa kotitalouksien energiaremontteihin ja muihin energiatehokkuustoimiin. Siihen liittyvää tietoa on saatavilla runsaasti, mutta tieto on usein hajallaan internetissä ja vaatiikin asukkaalta aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä saada selville esimerkiksi mikä lämmitysmuoto olisi kustannustehokkain vaihtoehto omaan kotiin.  

Useat vastaajat kannattivat erilaisia haasteita ja tempauksia, jotka kannustavat kokeilemaan esimerkiksi kierrättämistä tai energiansäästöä. Myös ilmastoteemaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän monipuolisesti muun muassa webinaareina, kyläiltoina, työpajoina ja muina paikallistapahtumina. Etenkin lähiruoka- ja tavaranvaihtotorit saivat runsaasti kannatusta (yli 60 % vastaajista). Useat vastaajista toivoivat myös mahdollisuutta päästä keskustelemaan asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien kanssa esimerkiksi paneelikeskustelujen kautta.

Pohjoisen Keski-Suomen kuntiin perustetaan ilmastotyöryhmät

Kyselyn kautta yli kymmenes vastaajista ilmoittautui kuntien ilmastotyöryhmiin. Alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä sekä kuntien henkilöstöstä muodostuvat ilmastotyöryhmät edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella. Kuntakohtaiset ilmastotyöryhmät perustetaan kevään 2024 aikana. 

Ilmastokysely tullaan jättämään auki pidemmäksi aikaa, jotta vastauksia saadaan kartoitettua lisää etenkin vapaa-ajan asukkaiden osalta. Kyselyyn voi käydä vastaamassa täältä. Myös ilmastotyöryhmiin on vielä mahdollista ilmoittautua kyselyn kautta tai ottamalla yhteyttä hanketiimiin (ks. yhteystiedot alla). 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Jenni Lemettinen
Puh. 040 627 7128, jenni.lemettinen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Hanna Nousiainen
Puh. 040 558 7919, hanna.nousiainen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Juho Liimatainen
Puh. 040 481 1234, juho.liimatainen@viitasaari.fi 

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivulta.
Hanke on saanut 100-prosenttisen rahoituksen ympäristöministeriöltä. 

 

Ilmastokyselyn kuntakohtaiset tulokset

Voit tarkastella oman kuntasi tuloksia klikkaamalla alla olevia painikkeita.

Kannonkoski
Karstula
Kinnula
Kivijärvi
Kyyjärvi
Pihtipudas
Saarijärvi
Viitasaari

Biojätteen kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus jätelautakunnalle – Ilmoitus tehtävä, jos sitä ei ole 2023-2024 vielä jättänyt

Kirjoittanut

Viitasaarelaisten tulee ilmoittaa mahdollisesta biojätteen omatoimisesta kompostoinnista. Ilmoitus tehdään Sydän-Suomen jätelautakunnalle verkkolomakkeella. Omasta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus uudelleen, jos edellisen ilmoituksen on tehnyt ennen vuotta 2023. Ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle on tehtävä viiden vuoden välein.

Velvollisuus biojätteen käsittelyyn koskee kaikkia kiinteistöjä. Biojäte tulee joko kerätä jäteyhtiön toimesta tyhjennettävään biojäteastiaan tai kompostoida biojäte omatoimisesti kiinteistöllä. Komposti voi myös olla kahden lähinaapurin yhteinen. Biojätettä ei voi kuljettaa vapaa-ajankiinteistöltä vakituiselle asunnolle, jollei se sijaitse vapaa-ajankiinteistön läheisyydessä (etäisyys 500 m). Biojätettä ei tule laittaa energiaksi menevän sekajätteen sekaan.

Jätelain tarkoittamana jätehuollon viranomaisena toimii Viitasaaren kaupungissa Sydän-Suomen jätelautakunta. Jätelain mukaiset palvelutehtävät järjestää Sammakkokangas Oy, joka on kuntien omistama yhtiö.

Sydän-Suomen jätelautakunnan laatimat ohjeet kompostoinnista PDF-tiedostona.

• Ilmoitus tulee tehdä jokaisesta kiinteistöstä erikseen.
• Ilmoitus tulee tehdä 2 kk sisällä kompostoinnin aloittamisesta.
• Jos on tehnyt ilmoituksen ennen vuotta 2023, tulee se tehdä uudelleen.
• Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on uusittava jätehuoltoviranomaiselle viiden vuoden välein.
• Jätehuoltoviranomaiselle tulee ilmoittaa myös kompostoinnin lopettamisesta (kirjallisesti lomakkeella).

Kompostointi-ilmoitus