Ilmastotyö koetaan tärkeäksi pohjoisessa Keski-Suomessa

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille pidetyn ilmastokyselyn mukaan kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotoimia, puitteita kestävälle elämäntavalle sekä paikallisten ekotekojen esiin nostoa viestinnässä. 

Kysely toteutettiin 16.1.–18.2.2024 osana Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hanketta. Verkossa ja alueen kirjastoissa vastattavissa olleeseen kyselyyn kertyi kaikkiaan yli 250 vastausta. Ilmastokyselyn avulla alueen kunnat halusivat kuulla asukkaiden, mökkiläisten ja alueella työskentelevien ajatuksia siitä, millaisiin asioihin kuntien toivotaan ilmastotyössään panostavan. Ilmastokyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin.  

Tulokset puhuvat puolestaan – ilmastotyö koetaan tärkeäksi myös maaseutumaisissa kunnissa ja pienissä kaupungeissa. Kuntakohtaiset kyselytulokset löydät tämän artikkelin lopusta.

  • Alueen kunnilta odotetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä sekä niistä viestimistä. Ilmastotyön ohella etenkin luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. 
  • Myös paikallisten yritysten tekemä vastuullisuustyö sekä mahdollisuus kokeilla kestävää elämäntapaa tukevia ratkaisuja omassa arjessa kiinnostavat asukkaita. 
  • Asukkaat ovat aktiivisesti tehneet kodeissaan energiaremontteja ja pienempiä energiansäästötoimia, mutta tukea ja neuvontaa kaivataan edelleen. 
  • Vaikka oma auto koetaan usein välttämättömäksi arjen matkoilla, suhtautuvat asukkaat myönteisesti kestävän liikkumisen muotoihin kuten pyöräilyyn ja kimppakyyteihin. Autojen ekologisista käyttövoimista kaivataan lisää kokemusperäistä tietoa. 

Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnille sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille laadittavien ilmastotiekarttojen suunnittelussa.

Kunnilta odotetaan konkreettisia ilmastotekoja sekä puitteita kestävälle elämäntavalle

Kyselyyn vastanneista asukkaista 62 % piti kuntien osallistumista ilmastotyöhön tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain 10 % vastaajista näkee ilmastotyön tarpeettomana tai vaikutukseltaan vähäisenä. Asukkaat toivoivat kunnilta esimerkkinä olemista, ekotekojen mahdollistamista ja kannustamista kestäviin valintoihin arjessa. Kestävyysnäkökulmat vaikuttavat asukkaiden henkilökohtaisissa valinnoissa eniten kuluttamiseen ja asumiseen, mutta monet pohtivat myös omien liikkumis- ja ruokavaliotottumustensa kestävyyttä. 

Kysyttäessä, mihin toimenpiteisiin kuntien tulisi ilmastotyössään panostaa, jakautuivat asukkaiden mielipiteet melko tasaisesti toimenpiteiden kesken. Eniten kannatettiin jätehuoltoa tehostavia sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistäviä ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Lisäksi kuntaorganisaatioiden tulisi omissa kilpailutuksissaan ja hankinnoissaan painottaa kestäviä valintoja entistä enemmän. Kuntien omistamiin kiinteistöihin kohdistuvien toimenpiteiden ohella kuntien odotetaan viestinnällään kannustavan asukkaita tarttumaan ekologiseen elämäntapaan ja kokeilemaan kestäviä valintoja. 

Ilmastotyön ohella myös luonnon monimuotoisuus koettiin tärkeäksi. Luontokadon pysäyttämistä, elinympäristöjen kunnostamista ja ennallistamista sekä luontoarvojen huomiointia kuntien omistamien metsien hoidossa kannatti noin kolmasosalta vastaajista.  

Vastaajat saivat ehdottaa myös omia toimenpiteitään ja ideoita tulikin muun muassa ruokahävikin vähentämiseen, energiansäästöön ja luontoympäristöjen ennallistamiseen liittyviin toimiin. 

Kodeissa säästetään energiaa

Ilmastokyselyyn saatiin vastauksia hyvin sekä taajamista että haja-asutusalueiltakin – keskinäinen jakauma oli likimain puoliksi – mikä osoittaa ilmastoaiheiden kiinnostavan kuntien asukkaita asuinpaikasta riippumatta. Kyselyyn vastanneista noin 85 % oli kuntien vakituisia asukkaita. Loput vastaajista oli vapaa-ajanasukkaita tai kuntien alueella vakituisesti työskenteleviä. Innokkaimpia vastaajia olivat ikäryhmät 36–55 vuotta (37 % vastaajista) ja 56–65 vuotta (29 %) sekä yli 66-vuotiaat (22 %). Asumisen osalta kysymykset koskivat ennen kaikkea energiankäyttöä. 

Yli 80 % vastaajista on omakotiasujia. Omakotitaloissa on vaihtelevasti tehty erilaisia energiatehokkuutta parantavia ja energiaa säästäviä toimenpiteitä. Vajaa kolmasosa kertoi tehneensä suurempia energiaremontteja, kuten vaihtaneensa öljylämmitysjärjestelmän muuhun lämmitysmuotoon tai asentaneensa aurinkopaneeleita. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen (39 %) sekä lisäeristäminen (28 %). 37 % vastaajista ei ollut tehnyt minkäänlaisia energiatehokkuustoimia. Valtaosa kertoi seuraavansa kotinsa sähkön ja/tai lämmitysenergian kulutusta aktiivisesti. Vedenkulutuksen osalta seurannan aktiivisuus jakautui likimain puoliksi (seuraa/ei seuraa). 

Rivi- ja kerrostaloissa asuvista (19 % vastaajista) kolme neljästä kertoi taloyhtiössään tehdyn energiatehokkuustoimenpiteitä. 44 %:ssa taloyhtiöistä oli tehty suurempia energiaremontteja. Pienemmistä toimista yleisimpiä olivat ovien ja/tai ikkunoiden vaihdot (45 %) ja niiden lisäeristäminen (13 %) sekä patteri- ja lattiatermostaattien uusiminen (20 %). Sähkön ja lämmitysenergian kulutusta seuraa 67 % vastaajista, ja lähes yhtä moni myös vedenkulutustaan. Huomionarvoista on, että viidennes rivi- ja kerrostaloasujista eivät olleet tietoisia jo tehdyistä toimista, ja jopa 64 % ilmoitti, etteivät olleet saaneet ohjeistusta kodin energiansäästöön esimerkiksi taloyhtiöltään, isännöitsijältään tai sähköyhtiöltä.

Kestävät liikkumismuodot kiinnostavat

Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) oma auto on arjen käytetyin liikkumismuoto. Auton omistamisen koettiin olevan välttämättömyys varsinkin taajamien ulkopuolella ja pidemmillä matkoilla muun muassa heikoista julkisen liikenteen yhteyksistä johtuen.  

Autojen vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö, lataushybridit ja biokaasu) kiinnostivat suurinta osaa autoilevista vastaajista (82 %), mutta niihin liittyvää tietoa ja kokemuksia kaivattiin vielä lisää. Esimerkiksi uusien sähköautojen korkea hinta ja käyttöominaisuudet mietityttivät vastaajia. Lisää latauspisteitä toivottiin silti kaikkiin kuntiin. Yhteiskäyttöiset autot saivat varovaista kiinnostusta, vajaa puolet vastaajista oli kiinnostuneita tai mahdollisesti kiinnostuneita kokeilemaan henkilöautojen yhteiskäyttöä. Sen sijaan kimppakyytien käyttämiseen suhtauduttiin vähemmällä varauksella. Lähes 63 % vastaajista olisi valmiita käyttämään tai mahdollisesti käyttämään kimppakyytejä, jos niistä sopiminen olisi helposti toteutettavissa. 

Reilu viidesosa kaikista vastaajista kulkee arjen matkat jalan tai pyörällä. Ymmärrettävästi osuus lähes tuplaantuu taajamissa asuvien osalta. Valtaosa (88 %) taajamissa asuvista, pääosin autoilla liikkuvista vastaajista olisi valmiita liikkumaan enemmän jalan tai pyörällä, jos kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet olisivat paremmat. Haja-asutusalueen asukkaista kaksi viidestä olisi valmiita lisäämään jalankulkua ja pyöräilyä etenkin lyhyillä matkoilla. 

Lähes puolet vastaajista piti jalankulku- ja pyöräilyväyläverkoston kattavuuden ja kunnossapidon kehittämistä merkittävimpänä keinona auton käytön vähentämisessä. Neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sähköpyörän arjen liikkumisvälineeksi. Työsuhdepyörää, eli työsuhde-etuna tarjottavaa polkupyörää piti 16 % vastaajista merkittävänä liikkumisen kannustimena. Myös pyöräilyyn liittyviä palveluita, kuten vuokrausta ja huoltopalveluita pidettiin tärkeinä.

Ilmastotyöstä halutaan näkyvää ja helppoa

Viestintä ja tiedottaminen koettiin oleelliseksi osaksi ilmastotoimien edistämistä ja vastaukset heijastelevatkin odotuksia kuntien aktiiviselle ilmastoviestinnälle. Etenkin oman kunnan ja alueen yritysten tekemästä ilmasto- ja vastuullisuustyöstä toivottiin esimerkkejä (48 % ja 44 % vastaajista).  

Myös konkreettisiin keinoihin, joilla asukkaat voivat tehdä ilmastotyötä omassa arjessaan, kaivattiin keinoja ja osallistumismahdollisuuksia. 44 % toivoi opastusta ja neuvontaa kotitalouksien energiaremontteihin ja muihin energiatehokkuustoimiin. Siihen liittyvää tietoa on saatavilla runsaasti, mutta tieto on usein hajallaan internetissä ja vaatiikin asukkaalta aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä saada selville esimerkiksi mikä lämmitysmuoto olisi kustannustehokkain vaihtoehto omaan kotiin.  

Useat vastaajat kannattivat erilaisia haasteita ja tempauksia, jotka kannustavat kokeilemaan esimerkiksi kierrättämistä tai energiansäästöä. Myös ilmastoteemaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän monipuolisesti muun muassa webinaareina, kyläiltoina, työpajoina ja muina paikallistapahtumina. Etenkin lähiruoka- ja tavaranvaihtotorit saivat runsaasti kannatusta (yli 60 % vastaajista). Useat vastaajista toivoivat myös mahdollisuutta päästä keskustelemaan asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien kanssa esimerkiksi paneelikeskustelujen kautta.

Pohjoisen Keski-Suomen kuntiin perustetaan ilmastotyöryhmät

Kyselyn kautta yli kymmenes vastaajista ilmoittautui kuntien ilmastotyöryhmiin. Alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä sekä kuntien henkilöstöstä muodostuvat ilmastotyöryhmät edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa oman kunnan alueella. Kuntakohtaiset ilmastotyöryhmät perustetaan kevään 2024 aikana. 

Ilmastokysely tullaan jättämään auki pidemmäksi aikaa, jotta vastauksia saadaan kartoitettua lisää etenkin vapaa-ajan asukkaiden osalta. Kyselyyn voi käydä vastaamassa täältä. Myös ilmastotyöryhmiin on vielä mahdollista ilmoittautua kyselyn kautta tai ottamalla yhteyttä hanketiimiin (ks. yhteystiedot alla). 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Jenni Lemettinen
Puh. 040 627 7128, jenni.lemettinen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Hanna Nousiainen
Puh. 040 558 7919, hanna.nousiainen@viitasaari.fi 

Ilmastokoordinaattori Juho Liimatainen
Puh. 040 481 1234, juho.liimatainen@viitasaari.fi 

Pohjoisen Keski-Suomen ilmastosuunnitelma –hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivulta.
Hanke on saanut 100-prosenttisen rahoituksen ympäristöministeriöltä. 

 

Ilmastokyselyn kuntakohtaiset tulokset

Voit tarkastella oman kuntasi tuloksia klikkaamalla alla olevia painikkeita.

Biojätteen kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus jätelautakunnalle – Ilmoitus tehtävä, jos sitä ei ole 2023-2024 vielä jättänyt

Viitasaarelaisten tulee ilmoittaa mahdollisesta biojätteen omatoimisesta kompostoinnista. Ilmoitus tehdään Sydän-Suomen jätelautakunnalle verkkolomakkeella. Omasta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus uudelleen, jos edellisen ilmoituksen on tehnyt ennen vuotta 2023. Ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle on tehtävä viiden vuoden välein.

Velvollisuus biojätteen käsittelyyn koskee kaikkia kiinteistöjä. Biojäte tulee joko kerätä jäteyhtiön toimesta tyhjennettävään biojäteastiaan tai kompostoida biojäte omatoimisesti kiinteistöllä. Komposti voi myös olla kahden lähinaapurin yhteinen. Biojätettä ei voi kuljettaa vapaa-ajankiinteistöltä vakituiselle asunnolle, jollei se sijaitse vapaa-ajankiinteistön läheisyydessä (etäisyys 500 m). Biojätettä ei tule laittaa energiaksi menevän sekajätteen sekaan.

Jätelain tarkoittamana jätehuollon viranomaisena toimii Viitasaaren kaupungissa Sydän-Suomen jätelautakunta. Jätelain mukaiset palvelutehtävät järjestää Sammakkokangas Oy, joka on kuntien omistama yhtiö.

Sydän-Suomen jätelautakunnan laatimat ohjeet kompostoinnista PDF-tiedostona.

• Ilmoitus tulee tehdä jokaisesta kiinteistöstä erikseen.
• Ilmoitus tulee tehdä 2 kk sisällä kompostoinnin aloittamisesta.
• Jos on tehnyt ilmoituksen ennen vuotta 2023, tulee se tehdä uudelleen.
• Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on uusittava jätehuoltoviranomaiselle viiden vuoden välein.
• Jätehuoltoviranomaiselle tulee ilmoittaa myös kompostoinnin lopettamisesta (kirjallisesti lomakkeella).

Palveluliikenne Viitasaaren kyläkunnilta aloitetaan huhtikuussa 2024 – Kaupunginhallitus käsitteli valtuustossa jätettyjä aloitteita

Viime vuoden aikana valmisteltu Viitasaaren haja-asutusalueen palveluliikenne on käynnistymässä huhtikuun alussa. Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan maanantaina 4.3.2024 palvelun tuottajaksi J. Paanasen Liikenteen, joka oli jättänyt parhaiten tarjouspyyntöä vastaavan ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Kutsupohjaisena liikenteenä toteutettava palveluliikenne järjestetään keskustaan päiväkohtaisesti eri suunnilta. Sopimuskausi on vuoden mittainen, 1.4.2024-31.3.2025. Tarkemmin palveluliikenteen käynnistymisestä ja aikatauluista tiedotetaan maaliskuun aikana.

Edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettiin kolme valtuustoaloitetta, joita käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Aloite julkisen saunan rakentamisesta annettiin elinympäristön ja asumisen lautakunnan valmisteltavaksi. Hyvinvointialueen asioita koskevan vuoropuhelun järjestämisestä liittyvään aloitteeseen hallitus esittää valtuustolle, että valtuuston varsinaisen kokouksen jälkeen pidetään valtuutetuille enintään tunnin pituinen sisäinen katsaus ja keskustelu hyvinvointialueen asioita koskien. Aloitteeseen selvitysten pyytämiseksi hyvinvointialueelta hallitus esittää valtuustolle vastausta, jossa käsitellään aloitteessa esiin nostettuja asioita. Vastauksessa todetaan muun muassa, että kaupungin edustajat ovat käyneet aktiivista ja rakentavaa vuoropuhelua hyvinvointialueen kanssa eri asioista, kaupunki on panostanut muun muassa päiväkeskustoimintaan ja kaupunki valmistelee oman lausuntonsa palveluverkkoesitykseen.

Kaupunginhallitus päätti vuoden 2024 europarlamenttivaalien äänestyspaikoista sekä äänestysjärjestelyistä. Ennakkoäänestys on kaupungintalolla ja kirjastoautoa käytetään liikkuvana ennakkoäänestyspaikkana. Myös eri hoivayksiköissä on ennakkoäänestys laitosäänestyksenä. Vaalipäivän äänestyspaikat äänestysalueittain ovat Keskeisellä äänestysalueella kaupungintalo, Läntisellä äänestysalueella Huopanan koulu ja Itäisellä äänestysalueella Kymönkosken koulu. Kaupunginhallitus myös asetti europarlamenttivaaleja varten vaalilautakunnat äänestysalueittain ja vaalitoimikunnan laitosäänestystä varten.

Kaupunginhallitus valitsi edustajansa lautakuntiin. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa edustaja on Outi Vornanen, elinympäristön ja asumisen lautakunnassa Seppo Kauppinen ja ympäristölautakunnassa Risto Rossi. Yrittäjätoimikunnan kokoonpano vahvistettiin eri tahojen edustajien osalta, kaupunginhallituksen edustajaksi valittiin Jussi Kananen.

Kokouksessa käsiteltiin myös muun muassa kaupunginjohtajan katsausta ajankohtaisiin asioihin, kaupungin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden muistamisohjetta sekä viime vuonna jätettyjä aloitteita. Kaikki käsitellyt asiat ja päätökset ovat tarkastamattomassa pöytäkirjassa (PDF), liitteitä esityslistalla.

Päiväkeskuksen avoimen päivätoiminnan ohjelma viikoille 9-10/2024 – Esiintymässä myös kansanmusiikkiyhtye Tallari

Päiväkeskusohjelma viikoille 9 ja 10 eli maanantaista 26.2.2024 alkaen.

Kaikille avoimen päivätoiminnan ohjelma arkisin klo 12.30-13.30. Hyvinvointialueelta etukäteen tilattava lounas keskuksen ollessa auki klo 11.30–12.30.

Yhdistysten, seurakuntien ja muiden vapaaehtoisten toimintaa avoimessa päivätoiminnassa koordinoi Viitasaaren kaupunki.

 

Viikko 9
Ma 26.2. Katin aivojumppaa
Ti 27.2. Hyvän mielen lukuhetki / Mieli ry
Ke 28.2. Katin bingo
To 29.2. Seurakunta / vs. kirkkoherra Hannu Huttunen
Pe 1.3. Lauletaan yhdessä / Raili Rutanen

Viikko 10
Ma 4.3. Pelataan Elämäni biisiä
Ti 5.3. Boccia / Viitaseudun invalidit
Ke 6.3. Päivätanssit ja kakkukahvit
To 7.3. Hyvän mielen bingo / Mieli ry
Pe 8.3. kansanmusiikkiyhtye Tallari

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue on hyväksytty valtioneuvostossa – Kuntien vastuulla oleva toiminta käynnistyy vuoden 2025 alussa

Viitasaaren työllisyyspalvelut järjestää jatkossa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt. Järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistolta työllisyysalueelle vuoden 2025 alussa.

Viitasaaren lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluvat Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen ja Äänekoski, joka on vastuukunta.

Viitasaaren kaupungilta on nimetty edustajat työllisyysalueen eri ohjaus- ja valmisteluryhmiin.

”Uudistuksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut olisivat jatkossa lähempänä kuntalaisia ja työnantajia”, työllisyysaluevalmistelun projektijohtaja Riikka Hytönen sanoo.

Lue lisää Äänekosken verkkosivuilta, jossa on julkaistu tiedote aiheesta.

 

Hyvinvointialueen asukastilaisuuksiin voi osallistua myös etänä – Etätilaisuudet kevään 2024 aikana järjestetään 22.2., 11.3. ja 21.3.

Hyvinvointialue järjestää eri puolilla Keski-Suomea asukastilaisuuksia palveluverkkosuunnitelmiin liittyen. Viitasaarella tilaisuutta ei järjestetä, mutta osaan kaikille avoimista tilaisuuksista voi osallistua myös etäyhteydellä kevään 2024 aikana. Ensimmäinen etäyhteydellä osallistuttava tilaisuus on tänään torstaina 22.2. Toivakasta klo 18.

Muut etäyhteysmahdollisuudella järjestettävät tilaisuudet ovat Keuruulla 11.3. klo 17 ja Pihtiputaalla 21.3. klo 18.

Tiedot hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Suurhanketoimiston starttipäivä Viitasaarella perjantaina 23.2.2024 – Yrittäjä, tule tutustumaan klo 9-15!

Yrittäjä, tervetuloa suurhanketoimisto.fi-starttipäivään pe 23.2.2024 klo 9–15 Digikeskukseen Viitasaarelle (Keskitie 4).

Starttipäivässä tutustutaan maksuttomaan suurhanketoimisto.fi-portaaliin. Palveluun rekisteröinti vie noin 10–15 minuuttia, tule käymään silloin kuin itsellesi parhaiten sopii. Rekisteröinnin voi tehdä itsenäisesti tai voidaan tehdä se yhdessä.

Tutustu digitaaliseen Suurhanketoimistoon osoitteessa suurhanketoimisto.fi.

Digitaalinen suurhanketoimisto.fi on avattu Sydänsuomessa-alueen (Viitasaari, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kinnula ja Pihtipudas) yrityksille osana Kaustisen seudun ja Sydänsuomessa-alueen välistä yhteistyötä. Sivusto on suunniteltu suurhankkeiden alihankintaketjujen sekä paikallisten yritysverkostojen luomista varten. Palvelun käyttäjä voi jättää palveluun tarjouspyynnön sekä etsiä sopivia paikallisia alihankkijoita ja kumppaneita.

Perjantaina paikalla Digikeskuksessa on Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelman projektipäällikkö Ville Keränen sekä Kehittämisyhtiö Witaksen yrityskehittäjät. Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelma on Euroopan unionin osarahoittama Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen kautta.

Lisätietoja
Ville Keränen, projektipäällikkö
Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelma
puh. 044 537 2507, ville.keranen@witas.fi

Hyvinvointialue siirtää viikonloppujen ja arkipyhien kiirevastaanoton Viitasaarelta Äänekoskelle 1.3.-2.6.2024 – Lue tarkemmat tiedot

Keski-Suomen hyvinvointialuee tekee terveysasemien kiirevastaanottoaikoihin muutoksia Viitasaarella ja Keuruulla sekä Muuramen sote-asemilla maalis- ja huhtikuun aikana.

Viitasaaren terveysaseman kiirevastaanotto siirretään viikonloppujen ja arkipyhien osalta 1.3.–2.6.2024 väliseksi ajaksi Äänekosken terveysasemalle. Äänekosken terveysaseman kiirevastaanotto palvelee Viitasaaren, Pihtiputaan sekä Kinnulan asukkaita viikonloppujen ja arkipyhien osalta kello 8–18.

Kiirevastaanoton (lähipäivystys) tiedot hyvinvointialueen verkkosivuilla

Muuramessa arki-iltakiirevastaanottoja lyhennetään 4.3.2024 alkaen kahdella tunnilla. Kiirevastaanotot tulevat tuolloin olemaan Muuramessa arkisin kello 16–18. Keuruun terveysaseman kiirevastaanotot lyhenevät huhtikuun alussa kahdella tunnilla. Maanantaista 1.4.2024 alkaen Keuruun kiirevastaanotot palvelevat arkisin kello 8–16 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10–16.

Kiirevastaanottoaikojen supistusten syyt

Viitasaarella ja Keuruulla kiirevastaanottojen muutoksen syy hyvinvointialueen mukaan on pääasiassa lääkäripula. Tällä hetkellä Viitasaarella puuttuu 10 virkapohjasta 4 lääkäriä.  Myös Keuruulle on ollut hankaluuksia rekrytoida virkalääkäreitä. Keuruulla 12 virkapohjasta puuttuu 5 lääkäriä. Viitasaarella ja Keuruulla kiirevastaanottojen supistamisen vuoksi alueen asukkaita pystytään palvelemaan paremmin päiväaikaisilla kiirevastaanotto ajoilla, kun hoitajien ja lääkäreiden työpanosta voidaan keskittää virka-ajalle.

Kiirevastaanottopalvelun supistusten taustalla Muuramessa ovat hoitajavaje sekä iltakiirevastaanoton vähentynyt tarve ja käyttö. Muuramen terveysasemalla on viime aikoina käynyt viimeisten tuntien (kello 18–20) aikana keskimäärin kaksi potilasta. Syynä tähän on se, että Muuramen päiväaikainen kiirevastaanotto toimii paremmin ja kiirevastaanottoaika iltaisin on lähtökohtaisesti väestön kokoon ja sen tarpeisiin suhteutettuna ollut tavallista väljempi. Novan päivystyksen ruuhkiin tällä muutoksella ei ole oleellista merkitystä.

Uutinen hyvinvointialueen verkkosivuilla.